Pohjois-Euroopassa sijaitseva Tanska on pitkälle kehittynyt ja avoin talous, jonka talouskasvu on pitkälti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Euroopan unionin (EU) jäsenenä Tanska soveltaa EU:n yhteistä ulkoista tullitariffia (CET) EU:n ulkopuolisista maista tulevaan tuontiin ja hyötyy samalla tullivapaasta kaupasta EU:n sisämarkkinoilla. Tanskan tullitariffijärjestelmä sääntelee monenlaisten tuotteiden tuontia varmistaen reilun kilpailun, suojellen paikallista teollisuutta ja tuottaen valtion tuloja. Lisäksi Tanska nauttii etuustullien mukaisista tulleista tavaroille, jotka tuodaan maista, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimuksia, kuten Yhdysvalloista, Japanista, Kanadasta ja muista maista.
Tuontituotteiden tariffikategoriat
Tanska noudattaa EU:n yhteistä ulkoista tullitariffia (CET), jota sovelletaan EU:n ulkopuolisista maista tulevaan tuontiin. Tullit vaihtelevat tuotteen tyypin, alkuperän ja voimassa olevien kauppasopimusten mukaan. Alla on yksityiskohtainen erittely tärkeimmistä tuoteluokista johtuvista tulleista.
1. Maataloustuotteet
Maataloudella on merkittävä rooli Tanskan taloudessa, mutta maa tuo maahan erilaisia maataloustuotteita kotimaisen kulutuksen tyydyttämiseksi. Maataloustuotteiden tuontitullit on suunniteltu suojelemaan paikallisia maanviljelijöitä ja samalla varmistamaan välttämättömien elintarvikkeiden saatavuus.
1.1 Tärkeimpien maataloustuotteiden tullit
- Hedelmät ja vihannekset:
- Tuoreet hedelmät (esim. omenat, appelsiinit, banaanit): 8–12 %
- Vihannekset (esim. sipulit, tomaatit, perunat): 8–10 %
- Pakastetut hedelmät ja vihannekset: 8–12 %
- Kuivatut hedelmät: 5–10 %
- Viljat ja viljat:
- Vehnä: 0–5 %
- Riisi: 5–10 %
- Maissi: 0–5 %
- Ohra: 5–8 %
- Liha ja siipikarja:
- Naudanliha: 10–20 %
- Sianliha: 10–20 %
- Siipikarja (kana, kalkkuna): 10–20 %
- Jalostetut lihat (makkarat, pekoni): 15–25 %
- Maitotuotteet:
- Maito: 0–10 %
- Juusto: 10–20 %
- Voi: 10–20 %
- Syötävät öljyt:
- Auringonkukkaöljy: 10–15 %
- Palmuöljy: 8–15 %
- Oliiviöljy: 8–12 %
- Muut maataloustuotteet:
- Sokeri: 10–15 %
- Kahvi ja tee: 5–10 %
1.2 Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- EU:n kauppaetuudet: Muista EU-maista tuotuihin maataloustuotteisiin ei sovelleta EU:n sisämarkkinoiden tulleja, mikä edistää EU:n sisäistä kauppaa. Tämä järjestelmä varmistaa, että Tanska tuo maahan tuoreita ja korkealaatuisia maataloustuotteita kilpailukykyiseen hintaan.
- EU:n ulkopuoliset maat: EU:n ulkopuolisista maista, kuten Yhdysvalloista, Kiinasta ja Brasiliasta, tuodut maataloustuotteet ovat CET-sopimuksen alaisia. Joissakin tapauksissa EU:n ulkopuolisista maista tuotaviin maataloustuotteisiin voidaan soveltaa lisäkiintiöitä tai korkeampia tulleja, erityisesti jos ne ylittävät ennalta vahvistetut rajat.
- Etuuskohtelukauppaohjelmat: EU:n jäsenenä Tanska hyötyy kehitysmaiden maataloustuotteille myönnettävistä etuustulleista EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) ja muiden vapaakauppasopimusten nojalla, mikä alentaa tai poistaa tiettyjen maataloustuotteiden tulleja.
2. Teollisuustuotteet
Tanska tuo maahan laajan valikoiman teollisuustuotteita, kuten koneita, raaka-aineita ja laitteita, tukeakseen vahvaa valmistus- ja rakennussektoriaan. Teollisuustuotteiden tullit on suunniteltu suojelemaan paikallista teollisuutta samalla, kun ne mahdollistavat pääsyn välttämättömiin tuotantopanoksiin.
2.1 Koneet ja laitteet
- Raskaat koneet (esim. nosturit, puskutraktorit, kaivinkoneet): 0–5 %
- Teollisuuslaitteet:
- Valmistuskoneet (esim. tekstiilikoneet, elintarvikkeiden jalostuslaitteet): 0–5 %
- Rakennuslaitteet: 0–5 %
- Energiaan liittyvät laitteet (generaattorit, turbiinit): 0–5 %
- Sähkölaitteet:
- Sähkömoottorit: 3–5 %
- Muuntajat: 5%
- Kaapelit ja johdotus: 5 %
2.2 Autot ja autonosat
Tanska tuo maahan suuren määrän ajoneuvoja ja autonosia, ja näiden tuotteiden tullit on suunniteltu sääntelemään tuontia ja samalla edistämään uudempien ja ympäristöystävällisempien ajoneuvojen käyttöä.
- Henkilöautot:
- Uudet ajoneuvot: 10 %
- Käytetyt ajoneuvot: 10–12 % (ajoneuvon iästä ja päästönormeista riippuen)
- Hyötyajoneuvot:
- Kuorma-autot ja linja-autot: 5–10 %
- Autonosat:
- Moottorit ja mekaaniset komponentit: 3–5 %
- Renkaat ja jarrujärjestelmät: 3–5 %
- Ajoneuvoelektroniikka (esim. valaistus, äänentoistojärjestelmät): 3–5 %
2.3 Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- EU:n kauppaetuudet: Muista EU-maista tuotuihin teollisuustuotteisiin ei sovelleta tulleja, mikä edistää kauppaa EU:n sisämarkkinoilla.
- Vapaakauppasopimukset: Tanska hyötyy EU:n vapaakauppasopimuksista sellaisten maiden kanssa kuin Kanada (CETA), Japani ja Etelä-Korea. Näistä maista tuotuihin teollisuustuotteisiin voidaan soveltaa alennettuja tai nollatulleja.
3. Kulutuselektroniikka ja kodinkoneet
Tanska tuo merkittävän osan kulutuselektroniikasta ja kodinkoneista Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Näiden tuotteiden tullit ovat suhteellisen alhaiset, jotta edistetään modernin teknologian ja kulutustavaroiden saatavuutta.
3.1 Kulutuselektroniikka
- Älypuhelimet: 0–5 %
- Kannettavat tietokoneet ja tabletit: 0–5 %
- Televisiot: 3–5 %
- Äänilaitteet (esim. kaiuttimet, äänentoistojärjestelmät): 3–5 %
- Kamerat ja valokuvausvälineet: 3–5 %
3.2 Kodinkoneet
- Jääkaapit: 3–5 %
- Pesukoneet: 3–5 %
- Mikroaaltouunit: 3–5 %
- Ilmastointilaitteet: 3–5 %
- Astianpesukoneet: 3–5 %
3.3 Elektroniikan ja kodinkoneiden erityiset tuontitullit
- EU:n vapaakauppasopimukset: Kulutuselektroniikka ja kodinkoneet, jotka tuodaan maista, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimuksia, kuten Japanista ja Etelä-Koreasta, hyötyvät alennetuista tai nollatulleista.
- EU:n ulkopuoliset maat: EU:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta ja Yhdysvalloista, peräisin olevaan kulutuselektroniikkaan ja kodinkoneisiin sovelletaan CET-veroa, joka vaihtelee tyypillisesti 3–5 prosentin välillä.
4. Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet
Tanska tuo maahan merkittävän osan tekstiileistään, vaatteistaan ja jalkineistaan rajoitetun kotimaisen tuotannon vuoksi. Tämän alan tullien tarkoituksena on tasapainottaa tuonnin tarvetta ja suojella paikallisia valmistajia.
4.1 Vaatteet ja asusteet
- Vakiovaatteet (esim. t-paidat, farkut, puvut): 12–15 %
- Luksus- ja designer-merkit: 15–20 %
- Urheiluvaatteet ja urheiluvaatteet: 10–15 %
4.2 Jalkineet
- Vakiojalkineet: 10–15 %
- Luksusjalkineet: 15–20 %
- Urheilukengät ja urheilujalkineet: 10–15 %
4.3 Raakatekstiilit ja kankaat
- Puuvilla: 0–5 %
- Villaa: 0–5 %
- Synteettiset kuidut: 5–10 %
4.4 Tekstiilien erityiset tuontitullit
- GSP-etuudet: EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisesti kehitysmaista tuodut tekstiilit ja vaatteet voivat hyötyä alennetuista tulleista tai tullittomuudesta.
- Vapaakauppasopimusten etuudet: EU:n kanssa vapaakauppasopimuksia solmineista maista, kuten Vietnamista ja Kanadasta, tuodut tekstiilit ja vaatteet voivat sopimuksen nojalla olla oikeutettuja alennettuihin tai nollatulleihin.
5. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Tanska tuo maahan erilaisia lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita tukeakseen edistynyttä terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Näiden tuotteiden tullit ovat yleensä alhaiset, jotta terveydenhuollon hyödykkeitä olisi saatavilla kohtuuhintaan.
5.1 Lääkkeet
- Lääkkeet (geneeriset ja merkkilääkkeet): 0–5 %
- Rokotteet: 0 %
- Lisäravinteet ja vitamiinit: 5–10 %
5.2 Lääkinnälliset laitteet
- Diagnostiset laitteet (esim. röntgenlaitteet, magneettikuvauslaitteet): 0–5 %
- Kirurgiset instrumentit: 0–5 %
- Sairaalasängyt ja valvontalaitteet: 0–5 %
5.3 Lääkinnällisten tuotteiden erityiset tuontitullit
- Nollatullit EU-tuonnille: Muista EU-maista tuodut lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet tulevat Tanskaan tullitta, mikä helpottaa pääsyä välttämättömiin terveydenhuollon tuotteisiin.
- Vapaakauppasopimusten etuudet: EU:n vapaakauppasopimusten tehneistä maista, kuten Japanista ja Kanadasta, tuodut lääkinnälliset tuotteet voivat hyötyä alennetuista tai nollatulleista.
6. Alkoholi, tupakka ja ylellisyystuotteet
Tanska asettaa korkeampia tulleja alkoholille, tupakalle ja ylellisyystuotteille säännelläkseen kulutusta ja tuottaakseen tuloja. Näistä tuotteista kannetaan tullien lisäksi valmisteveroja.
6.1 Alkoholijuomat
- Olut: 15–20 %
- Viini: 15–20 %
- Väkevät alkoholijuomat (viski, vodka, rommi): 20–30 %
- Alkoholittomat juomat: 10–15 %
6.2 Tupakkatuotteet
- Savukkeet: 30–40 %
- Sikarit: 25–35 %
- Muut tupakkatuotteet (esim. piipputupakka): 25–35 %
6.3 Ylellisyystuotteet
- Kellot ja korut: 20–30 %
- Suunnittelijalaukut ja -asusteet: 20–30 %
- Huippuluokan elektroniikka: 10–15 %
6.4 Ylellisyystavaroiden erityiset tuontitullit
- EU:n ulkopuolinen tuonti: EU:n ulkopuolisista maista tuotuihin luksustuotteisiin sovelletaan korkeampia tulleja, jotka vaihtelevat yleensä 20 prosentista 30 prosenttiin tuotteesta riippuen. Näihin tuotteisiin voidaan myös soveltaa lisäveroja tai valmisteveroja.
- Valmisteverot: Alkoholi, tupakka ja ylellisyystuotteet ovat Tanskassa valmisteverojen alaisia, ja niitä sovelletaan tullitariffien lisäksi.
Tietoa Tanskasta
- Virallinen nimi: Tanskan kuningaskunta
- Pääkaupunki: Kööpenhamina
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Kööpenhamina
- Århus
- Odense
- Tulot henkeä kohti: Noin 67 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 5,9 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Tanska
- Valuutta: Tanskan kruunu (DKK)
- Sijainti: Pohjois-Eurooppa, etelässä Saksan rajalla ja Pohjanmeren ja Itämeren ympäröimänä.
Tanskan maantiede
Tanska on pieni, tasainen maa Pohjois-Euroopassa. Se koostuu Jyllannin niemimaasta ja yli 400 saaresta koostuvasta saaristosta, joista noin 70 on asuttuja. Maa tunnetaan lauhkeasta ilmastostaan, hedelmällisestä viljelysmaastaan ja laajasta rannikostaan.
- Niemimaat ja saaret: Tanska koostuu pääasiassa Jyllannin niemimaasta ja useista suurista saarista, kuten Sjællandista (Sjælland), Fynistä (Fyn) ja Lollandista. Nämä pinnanmuodot muokkaavat maan taloutta, erityisesti sen maataloutta ja merenkulkua.
- Joet ja järvet: Tanskassa ei ole suuria jokia, mutta sen lukuisat pienet joet ja järvet tukevat maataloutta ja lisäävät sen luonnonkauniita maisemia.
- Rannikko: Tanskan pitkä rannikko on noin 7 400 kilometriä pitkä ja tarjoaa pääsyn Pohjanmerelle ja Itämerelle. Tämä rannikkosijainti on edistänyt Tanskan vahvaa merenkulkuperinnettä ja tukee sen kukoistavaa kalastusteollisuutta.
- Ilmasto: Tanskassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto, jossa kesät ovat leudot ja talvet viileät. Maassa sataa usein ympäri vuoden, mikä edistää sen hedelmällistä maaperää ja maatalouden tuottavuutta.
Tanskan talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Tanskan talous on pitkälle kehittynyt ja monipuolinen, ja sillä on vahvoja teollisuudenaloja maataloudessa, teollisuudessa, uusiutuvassa energiassa ja palveluissa. Yhtenä maailman vauraimmista maista Tanska nauttii korkeasta elintasosta ja on kärkimaiden joukossa taloudellisen kilpailukyvyn, kestävyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin suhteen.
1. Maatalous
- Tanskalla on erittäin tehokas maataloussektori, jolla on ratkaiseva rooli maan taloudessa. Maa on merkittävä sianlihan, maitotuotteiden ja viljatuotteiden tuottaja, ja se vie merkittävän osan maataloustuotannostaan ulkomaille.
- Keskeiset vientituotteet: Sianliha, maitotuotteet ja vilja (erityisesti ohra ja vehnä) ovat Tanskan tärkeimpiä maatalousvientituotteita, ja niiden tärkeimmät markkina-alueet ovat EU, Lähi-itä ja Aasia.
2. Valmistus
- Tanskalla on hyvin kehittynyt valmistussektori, joka keskittyy korkean lisäarvon tuotteisiin, kuten lääkkeisiin, koneisiin, elektroniikkaan ja elintarvikkeiden jalostukseen. Maassa on maailmanlaajuisesti tunnettuja yrityksiä, kuten Novo Nordisk (lääkkeet) ja Danfoss (teollisuusratkaisut).
- Keskeiset toimialat: Lääkkeet, koneet, elektroniikka ja elintarvikkeiden jalostus ovat Tanskan teollisuuden johtavia sektoreita. Maan tuotteita viedään markkinoille ympäri maailmaa, ja EU on ensisijainen kohdemaa.
3. Uusiutuva energia
- Tanska on maailmanlaajuinen johtaja uusiutuvassa energiassa, erityisesti tuulienergiassa. Maan sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja siirtymiseen kestäviin energialähteisiin on johtanut merkittäviin investointeihin tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin teknologioihin.
- Tuulienergia: Tanska on yksi maailman suurimmista tuuliturbiinien viejistä ja tunnetaan edelläkävijänä offshore-tuulivoimapuistoissa. Maa on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tulevina vuosikymmeninä.
4. Tietotekniikka ja palvelut
- Tanskan taloudessa on kasvava IT- ja palvelusektori, joka keskittyy innovaatioihin ja digitaaliseen transformaatioon. Tanskalla on vahva asema IT-palveluissa, finanssiteknologiassa ja vihreissä teknologioissa, ja se on asemoinut itsensä Pohjois-Euroopan teknologiakeskittymäksi.
- Teknologia-alan startup-yritykset: Tanskan teknologia-alan startup-skene laajenee, ja sitä tukevat erittäin ammattitaitoinen työvoima, vahva digitaalinen infrastruktuuri ja innovaatioita edistävät hallituksen aloitteet.
5. Matkailu
- Matkailu on tärkeä osa Tanskan taloutta, ja maan rikas kulttuuriperintö, historialliset maamerkit ja luonnonkauniit maisemat houkuttelevat miljoonia kävijöitä. Kööpenhamina on suosittu matkakohde, joka tunnetaan arkkitehtuuristaan, museoistaan ja modernista muotoilustaan.
- Suosittuja kohteita: Kööpenhaminan lisäksi muita suosittuja matkailukohteita ovat Århus, Roskilden viikinkilaivamuseo ja Billundin Legoland-teemapuisto.