Suriname, pieni mutta luonnonvaroiltaan rikas maa Etelä-Amerikan koillisrannikolla, tunnetaan eloisasta kulttuuristaan, monimuotoisesta väestöstään ja suurelta osin hyödyntämättömästä taloudellisesta potentiaalistaan. Vaatimattomasta koostaan huolimatta Surinamella on tärkeä rooli globaaleilla markkinoilla runsaiden luonnonvarojensa ja strategisen sijaintinsa ansiosta. Maalla on pieni mutta kasvava talous, joka on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta sekä tuonnin että viennin osalta. Tätä kauppaa säännellään kattavalla tuontitullien ja -tullien järjestelmällä, jonka tarkoituksena on suojella kotimaista teollisuutta ja samalla varmistaa pääsy välttämättömiin tuotteisiin ja palveluihin ulkomailta.
Surinamen tuontitulleja hallinnoi Surinamen tulli, ja ne perustuvat harmonoituun tuoteluokitusjärjestelmään (HS). Tullien tarkoituksena on paitsi tuottaa valtion tuloja myös suojata paikallista teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta. Samaan aikaan Suriname on tehnyt useita kauppasopimuksia varmistaakseen tiettyjen maiden ja alueiden tiettyjen tuotteiden etuuskohtelun.
Yleiskatsaus Surinamen tuontitariffijärjestelmään
Tuontitariffien rakenne
Surinamen tullijärjestelmää säännellään tullilailla ja siinä sovelletaan harmonoitua järjestelmää (HS), joka luokittelee tavarat yli 20 laajaan luokkaan, joilla kullakin on omat tullimaksunsa. Järjestelmä on suunniteltu suojelemaan paikallista teollisuutta halpojen tuontituotteiden tulvalta ja samalla mahdollistamaan maalle tasaisen välttämättömien tavaroiden, raaka-aineiden ja pääomavarojen virtauksen.
Surinamen tariffijärjestelmän keskeiset osat:
- Perustuontitulli: Surinamen vakiotuontitulli vaihtelee 0 prosentista 40 prosenttiin tuoteryhmästä riippuen. Perusvero määräytyy tavaroiden CIF-arvon (kustannukset, vakuutus ja rahti) perusteella, joka sisältää tuotteen kustannukset, toimituskulut ja vakuutuksen.
- Arvonlisävero (ALV): Useimpiin Surinameen tuotaviin tavaroihin sovelletaan 10 prosentin arvonlisäveroa. Tietyt välttämättömät tavarat, kuten lääkkeet, maataloustuotteet ja raaka-aineet, voidaan vapauttaa arvonlisäverosta.
- Lisävero: Perustuontitullien ja arvonlisäveron lisäksi useimmista tuontitavaroista peritään 2 prosentin lisävero.
- Valmisteverot: Näitä sovelletaan ylellisyystuotteiksi katsottaviin tavaroihin tai tavaroihin, joilla on merkittävä vaikutus kansanterveyteen, kuten tupakkaan, alkoholiin ja sokeripitoisiin juomiin.
- Tuontiluvat: Tietyt tavararyhmät, erityisesti arkaluonteiset tuotteet, kuten lääkkeet ja sotilastarvikkeet, edellyttävät erityisiä tuontilupia tai -lisenssejä asianomaisilta viranomaisilta.
Suriname on Karibian yhteisön (CARICOM) jäsen. Caricom on alueellinen kaupparyhmittymä, joka tarjoaa tullietuuksia ja vähentää kaupan esteitä jäsenmaiden välillä. Nämä sopimukset vaikuttavat CARICOM-valtioista tuotaviin tuotteisiin sovellettaviin tulleihin.
Tuontitullit tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet
Maataloudella on keskeinen rooli Surinamen taloudessa, ja hallitus on perinteisesti pyrkinyt suojelemaan kotimaista maataloustuotantoa. Suriname kuitenkin tuo maahan merkittävän osan elintarvikkeistaan, kuten viljaa, hedelmiä ja jalostettuja tuotteita. Maataloustuotteiden tullit vaihtelevat tuotteen tyypin ja sen merkityksen mukaan paikallisille markkinoille.
Viljat ja viljat (HS-koodi 10)
- Riisi: 0 % tulli
- Riisi on Surinamen peruselintarvike, ja siksi hallitus on asettanut riisin tuonnille 0 prosentin tullin. Paikallista tuotantoa kuitenkin kannustetaan politiikoilla, jotka rajoittavat riisin tuontia aikoina, jolloin kotimaista tarjontaa on riittävästi.
- Vehnä: 15 %: n tulli
- Vehnän tuontiin sovelletaan 15 prosentin tullia. Vehnä on välttämätöntä leivän, jauhojen ja muiden Surinamen väestön kysynnän omaavien peruselintarvikkeiden valmistuksessa.
- Maissi: 10 %: n tulli
- Maissi, joka on keskeinen osa eläinten rehuja ja muita elintarvikkeita, on 10 prosentin tullin alaista. Suriname tuo maahan merkittävän määrän maissia, erityisesti naapurimaista, kuten Brasiliasta ja Yhdysvalloista.
Hedelmät ja vihannekset (HS-koodit 07, 08)
- Omenat: 25 % tulli
- Omenat ovat yksi tuoduista hedelmistä, ja niistä peritään 25 prosentin vero. Omenoille on vakiintuneet kotimaiset markkinat, mutta paikallinen tuotanto on rajallista ilmastollisten rajoitusten vuoksi.
- Appelsiinit: 20 % tulli
- Appelsiineihin kohdistuu 20 prosentin tulli, joka auttaa suojelemaan paikallisia sitrushedelmämarkkinoita, vaikka maa tuo edelleen merkittäviä määriä kysynnän tyydyttämiseksi.
- Perunat: 10 % tulli
- Perunat, toinen välttämätön elintarviketuote, ovat 10 prosentin tullin alaisia, ja erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että paikalliset viljelijät saavat tukea kohtuullisten tullien avulla.
Liha ja siipikarja (HS-koodi 02)
- Naudanliha: 20 % tulli
- Naudanlihan tuontiin sovelletaan 20 prosentin tullia paikallisen karjankasvatussektorin suojelemiseksi. Naudanliha on suosittu proteiininlähde Surinamessa, mutta kotimainen tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään.
- Kana: 15 % tulli
- Siipikarjatuotteista, kuten kanasta, kannetaan 15 prosentin vero, ja tulli vaihtelee sen mukaan, onko tuote tuore vai jalostettu.
- Sianliha: 15 % tulli
- Sianlihaan sovelletaan 15 prosentin tullia, joka on samanlainen kuin kananlihaan, koska sianlihan kulutus on Surinamessa suurta ja paikallinen tuotanto on rajallista.
Maitotuotteet (HS-koodi 04)
- Maitojauhe: 10 % tulli
- Maitojauhe, joka on välttämätön tuote sekä kotitalouksille että elintarviketeollisuudelle, on verotettu 10 prosentilla.
- Juusto: 15 % tulli
- Juuston tuontiin sovelletaan 15 prosentin tullia, mikä heijastaa sekä juuston suosiota Surinamessa että pyrkimystä tukea paikallista meijerisektoria.
- Voi: 15 % tulli
- Kuten juusto, myös voi on 15 prosentin tullin alaista paikallisten maidontuottajien tukemiseksi.
2. Tekstiilit ja vaatteet
Surinamen tekstiili- ja vaatetusteollisuus on vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Vaikka maa tuottaa joitakin kankaita paikallisesti, se on erittäin riippuvainen valmiiden vaatteiden ja kankaiden tuonnista. Tekstiilien tullien tarkoituksena on tukea nuorta vaatetusalaa ja samalla tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia vaatteita.
Kankaat (HS-koodit 52, 54)
- Puuvillakankaat: 15 % tulli
- Puuvillakankaita verotetaan 15 prosentilla paikallisten tekstiilivalmistajien suojelemiseksi. Puuvillakankaita tarvitaan kuitenkin edelleen kasvavan vaatetusalan tukemiseksi.
- Synteettiset kankaat: 25 % tulli
- Synteettisiin kankaisiin, joita käytetään monissa eri sovelluksissa, sovelletaan 25 prosentin korkeampaa tullia verrattuna luonnonkuituihin, kuten puuvillaan.
Valmiit vaatteet (HS-koodit 61, 62)
- Paidat: 20 % tulli
- Valmiista vaatteista, kuten paidoista, kannetaan 20 prosentin vero. Perusvaatteita tuotetaan paikallisesti, mutta tuonti on välttämätöntä kysynnän tyydyttämiseksi.
- Farkut: 30 % tulli
- Farkut, yksi suosituimmista vapaa-ajan vaatetyypeistä, ovat 30 prosentin tullin alaisia. Tämä korkeampi tulli auttaa suojelemaan paikallisia vaatevalmistajia, vaikka tuonti on edelleen välttämätöntä.
- Mekot: 25 % tulli
- Mekoista peritään 25 prosentin vero, ja verokannat vaihtelevat kankaan ja mallin monimutkaisuuden mukaan.
Jalkineet (HS-koodi 64)
- Nahkasaappaat: 40 % tulli
- Nahkajalkineita, kuten saappaita, verotetaan voimakkaasti 40 prosentilla paikallisen jalkineteollisuuden suojelemiseksi.
- Urheilukengät: 30 % tulli
- Urheilujalkineille, mukaan lukien juoksukengät ja lenkkarit, kannetaan 30 prosentin tulli.
3. Elektroniikka ja sähkölaitteet
Surinamen teknologinen infrastruktuuri on kasvanut, ja elektroniikan ja sähkölaitteiden kysyntä on korkea. Siksi elektroniikan tullit ovat yleensä alhaisemmat, jotta sekä kuluttajien että yritysten pääsy olennaiseen teknologiaan olisi helpompaa.
Matkapuhelimet ja tietokoneet (HS-koodi 85)
- Matkapuhelimet: 0 % tulli
- Matkapuhelimet on vapautettu tuontitulleista, mikä heijastaa tarvetta tehdä viestintäteknologiasta laajasti saatavilla.
- Kannettavat tietokoneet/tietokoneet: 0 % tulli
- Samoin kannettaviin tietokoneisiin ja muihin tietokonelaitteisiin sovelletaan 0 prosentin tulleja osana Surinamen pyrkimyksiä lisätä digitaalista saatavuutta ja tukea koulutus- ja yrityssektoria.
Kodinkoneet (HS-koodit 84, 85)
- Jääkaapit: 15 %: n tulli
- Jääkaappeja verotetaan 15 prosentilla, mikä heijastaa kodinkoneiden merkitystä kotitalouksissa. Paikallisilla markkinoilla kysytään kalliimpia malleja, jotka usein tuodaan maahan.
- Ilmastointilaitteet: 10 %:n käyttöaste
- Surinamen trooppisessa ilmastossa välttämättömille ilmastointilaitteille määrätään 10 prosentin tulli.
Sähkökoneet (HS-koodit 84, 85)
- Sähkömoottorit: 10 %:n käyttöaste
- Sähkömoottoreita, jotka ovat kriittisiä useilla teollisuudenaloilla, verotetaan 10 prosentilla.
- Muuntajat: 15 %: n käyttöaste
- Sähkömuuntajiin ja niihin liittyviin laitteisiin sovelletaan 15 prosentin tulleja, mikä heijastaa niiden merkitystä energiasektorilla.
4. Autot ja autonosat
Surinamen automarkkinat kasvavat, mutta ajoneuvojen paikallinen valmistus on rajallista. Maa on riippuvainen tuonnista useiden ajoneuvojen, kuten henkilöautojen, kuorma-autojen ja moottoripyörien, sekä autonosien osalta.
Moottoriajoneuvot (HS-koodi 87)
- Henkilöautot: 30 %: n tulli
- Henkilöautoille, joilla on paljon kysyntää, asetetaan 30 prosentin tulli paikallisen teollisuuden suojelemiseksi.
- Sähköajoneuvot: 10 %: n tulli
- Suriname tarjoaa sähköajoneuvoille alennettua 10 prosentin tullia kestävien liikenneratkaisujen edistämiseksi.
Autonosat (HS-koodi 87)
- Moottorit: 10 %: n käyttöaste
- Ajoneuvojen moottoreille ja niihin liittyville osille määrätään 10 prosentin tulli paikallisen korjaus- ja huoltoteollisuuden tukemiseksi.
Erityiset tuontitullit ja -vapautukset
Kauppasopimusten mukaiset etuustullit
CARICOMin (Karibian yhteisö) jäsenenä Suriname tarjoaa etuuskohtelun muista jäsenvaltioista tuoduille tavaroille. Tuotteet, kuten maataloustuotteet, raaka-aineet ja elintarvikkeet, hyötyvät nollatulleista tai alennetuista tulleista tuotaessa niitä muista CARICOM-maista.
Polkumyynti- ja suojatoimenpiteet
Suriname soveltaa polkumyyntitulleja alueen ulkopuolisista maista epäoikeudenmukaisen alhaisin hinnoin tuotuihin tavaroihin. Esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta tuodut terästuotteet voivat olla polkumyyntitullien alaisia, jos niiden hintojen katsotaan vahingoittavan paikallista teollisuutta.
Maatietoja: Suriname
- Virallinen nimi: Surinamen tasavalta
- Pääkaupunki: Paramaribo
- Suurimmat kaupungit:
- Paramaribo (pääkaupunki)
- Albina
- Nickerie
- Tulot henkeä kohti: Noin 7 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 600 000
- Virallinen kieli: hollanti
- Valuutta: Surinamen dollari (SRD)
- Sijainti: Suriname sijaitsee Etelä-Amerikan koillisrannikolla. Sen rajanaapureita ovat idässä Ranskan Guayana, etelässä Brasilia ja lännessä Guyana.
Maantiede
Surinamelle on ominaista monipuolinen maantieteellinen luonne, mukaan lukien:
- Sademetsät: Noin 80 % Surinamen maa-alueesta on trooppisten sademetsien peitossa, ja niiden monimuotoisuus on runsasta.
- Joet: Maata halkoo useita suuria jokia, kuten Surinamejoki, Marowijnejoki ja Coppenamejoki.
- Ilmasto: Surinamessa vallitsee trooppinen ilmasto, jossa on korkea ilmankosteus ja lämpötilat vaihtelevat 25–30 °C:n välillä ympäri vuoden.
Talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Surinamen taloutta hallitsevat seuraavat sektorit:
- Kaivostoiminta: Suriname on merkittävä bauksiitin viejä, ja myös kullankaivuu on tärkeä teollisuudenala.
- Maatalous: Suriname viljelee riisiä, banaaneja, sokeria ja kaakaota sekä kotimaiseen kulutukseen että vientiin.
- Metsätalous: Puutavara on Surinamen tärkein vientituote, ja sen laajat metsävarat tarjoavat tasaista tarjontaa.
- Energia: Surinamella on merkittävät öljyvarannot, ja energiasektori on olennainen osa sen taloutta.