Ruotsi yhtenä Euroopan kehittyneimmistä ja teollistuneimmista maista on vankka tuonti- ja vientijärjestelmä, joka tukee monenlaisia teollisuudenaloja. Vakiintuneen taloutensa, korkean elintasonsa ja strategisen sijaintinsa Pohjois-Euroopassa ansiosta Ruotsista on tullut keskeinen toimija kansainvälisessä kaupassa sekä Euroopan unionin (EU) sisällä että maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin jäsenenä Ruotsi noudattaa EU:n yhteistä ulkoista tullijärjestelmää (CET) useimpien tuontitavaroiden osalta. Ruotsissa on kuitenkin myös joitakin ainutlaatuisia tulleja, määräyksiä ja poikkeuksia, erityisesti tiettyjen tuoteryhmien, ympäristönäkökohtien ja kahdenvälisten kauppasopimusten osalta.
Ruotsin tuontitariffirakenne on suunniteltu edistämään tervettä ja kilpailukykyistä taloutta samalla suojellen paikallista teollisuutta tarvittaessa. Ruotsin sitoutuminen ympäristön kestävyyteen ja innovaatioihin näkyy myös sen tullimääräyksissä, jotka kannustavat vihreän teknologian, uusiutuvan energian tuotteiden ja korkealaatuisten tuotteiden tuontiin.
Johdatus Ruotsin tulli- ja tariffijärjestelmään
Ruotsin tuontitullit määräytyvät Euroopan unionin yhteisen tullitariffin (CCT) mukaan, koska Ruotsi on EU:n jäsen. CCT määrittelee EU:hun blokin ulkopuolelta tuotaviin tavaroihin sovellettavat tullikannat, vaikka Ruotsi soveltaa myös arvonlisäveroa ja erityisiä valmisteveroja tiettyihin tavaroihin.
Ruotsin tulliviranomainen (Tullverket) valvoo näiden tullien täytäntöönpanoa. Ruotsin tullipolitiikka on yleisesti ottaen EU:n tullipolitiikan mukainen, vaikka kansallisia mukautuksia voi olla, erityisesti ympäristöverojen tai erityisten valmisteverojen osalta.
Koska Ruotsi on osa EU:n sisämarkkinoita, muista EU-maista tuotaville tavaroille ei ole tulleja. EU:n ulkopuolelta tuotuihin tavaroihin sovelletaan kuitenkin tulleja, arvonlisäveroa ja muita maksuja. Lisäksi Ruotsi on allekirjoittanut useita kahdenvälisiä sopimuksia, mukaan lukien sopimuksia sellaisten maiden kanssa kuin Norja (joka ei ole EU:ssa, mutta osa Euroopan talousaluetta, ETA) ja Sveitsi, jotka voivat vaikuttaa tiettyjen tavaroiden tulleihin.
Seuraavissa osioissa eritellään erityiset tullimaksut tuoteluokittain korostaen merkittäviä eroja ja soveltuvin osin erityispoikkeuksia tai -kannustimia.
Tuotekategoriat ja tullimaksut Ruotsissa
1. Maataloustuotteet
Ruotsi tuo maahan laajan valikoiman maataloustuotteita tyydyttääkseen kotimaisen kulutuksen tarpeita ja tukeakseen kasvavaa elintarviketeollisuutta. Maatalous on myös merkittävä osa Ruotsin vientisektoria, mutta maa on edelleen riippuvainen useiden elintarvikkeiden tuonnista, erityisesti niiden, joita ei voida tuottaa paikallisesti ankaran pohjoisen ilmaston vuoksi.
Maataloustuotteiden tullit
- Viljat: Ruotsiin tuodaan yleisiä viljoja, kuten vehnää, riisiä ja maissia, ja niille perittävät tyypilliset tullit vaihtelevat 0 prosentista 12 prosenttiin viljan tyypistä ja alkuperämaasta riippuen.
- Vehnä ja vehnäjauho: Tullit vaihtelevat yleensä 0–5 prosentin välillä, ja jalostettuihin vehnätuotteisiin, kuten jauhoihin, sovelletaan korkeampia tulleja.
- Riisi: EU:n ulkopuolelta tuotavaan riisiin sovelletaan yleensä 12 prosentin tulleja, vaikka tiettyjen kauppakumppaneiden alueelta tuotavaan riisiin voidaan soveltaa alhaisempia tai nollatullia erityissopimusten nojalla.
- Hedelmät ja vihannekset: Ruotsi tuo maahan merkittävän määrän hedelmiä ja vihanneksia, erityisesti trooppisia lajikkeita, kuten banaaneja, avokadoja ja ananaksia.
- Tuoreet hedelmät: Tuoreiden hedelmien, kuten banaanien, appelsiinien ja omenoiden, tullit vaihtelevat 0 prosentin ja 20 prosentin välillä. Tuotteet maista, joiden kanssa Ruotsilla on kauppasopimuksia, kuten Espanja, voivat hyötyä etuustulleista.
- Pakastevihannekset: Pakastevihanneksiin, kuten herneisiin, porkkanoihin ja sekavihanneksiin, sovelletaan tyypillisesti 5–15 prosentin tulleja vihannestyypistä riippuen.
- Liha ja maitotuotteet:
- Naudan- ja sianliha: Tuontinaudan- ja sianlihaan sovelletaan tyypillisesti 10–25 prosentin tulleja lihan palasta ja alkuperästä riippuen.
- Maitotuotteet: Maitoon, voihin, juustoon ja jogurttiin sovelletaan noin 20–30 prosentin tulleja, ja tiettyjä poikkeuksia sovelletaan tiettyihin kauppasopimuksiin, kuten Euroopan talousalueen (ETA) tai WTO-sopimuksiin.
- Siipikarja: Siipikarjatuotteiden, kuten kanan ja kalkkunan, tullit vaihtelevat yleensä 15–25 prosentin välillä.
Erikoishinnat:
- Kauppasopimukset ETA-maiden kanssa: Ruotsilla on ETA-maiden kanssa erityissopimuksia, jotka voivat alentaa tai poistaa tiettyjen Norjasta ja Islannista tuotavien maataloustuotteiden tulleja.
- Ympäristönäkökohdat: Ruotsissa on tiukat ympäristölait, ja näitä lakeja rikkovien maataloustuotteiden (kuten tiettyjen kemikaalien tai torjunta-aineiden) tuontiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja tai kieltoja.
2. Teollisuuskoneet ja -laitteet
Ruotsi tuo maahan huomattavan määrän koneita ja teollisuuslaitteita edistyneen valmistussektorinsa ansiosta. Nämä tuotteet ovat välttämättömiä esimerkiksi autoteollisuudelle, kaivosteollisuudelle, metsätaloudelle ja energiateollisuudelle.
Teollisuuskoneiden tullit:
- Rakennuskoneet: Laitteisiin, kuten nostureihin, puskutraktoreihin ja kaivinkoneisiin, sovelletaan 0–5 prosentin tulleja.
- Raskaat koneet: Tietyt kaivos- ja rakennuskoneet voivat olla oikeutettuja alennettuihin tulleihin Ruotsin kauppasopimusten nojalla esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kiinan tai Japanin kanssa.
- Sähkökoneet: Sähkölaitteille, kuten muuntajille, moottoreille ja sähkölaitteille, sovelletaan yleensä 0–4 prosentin tulleja.
- Maatalouskoneet: Traktoreihin, puimureihin ja muihin maatalouskoneisiin sovelletaan 0–6 prosentin tulleja. Jotkin maatalouskoneet voidaan vapauttaa tulleista EU:n maatalousyhteistyöohjelmien kanssa tehtyjen erityissopimusten nojalla.
Erikoishinnat:
- Teknologian tuonti: Tietyt huipputeknologiaa hyödyntävät koneet, erityisesti uusiutuvan energian tuotannossa käytettävät, voivat olla oikeutettuja alennettuihin tai tullivapaisiin tulleihin Ruotsin ympäristön kestävyyteen sitoutumisen mukaisesti.
- Pohjoismaiden etuuskohtelu: Pohjoismaista, kuten Norjasta ja Suomesta, tuodut koneet voivat saada etuuskohtelun, koska Ruotsilla on läheiset taloudelliset siteet Pohjoismaihin.
3. Elektroniikka ja kulutustavarat
Ruotsi on erittäin kehittynyt talous, jonka väestö on teknologiaosaavaa, ja merkittävä kulutuselektroniikan, kuten älypuhelimien, televisioiden, tietokoneiden ja kodinkoneiden, tuoja. Näitä tuotteita hankitaan useilta eri puolilta maailmaa, erityisesti Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista.
Elektroniikan ja kulutustavaroiden tullit:
- Älypuhelimet ja tietokoneet: Kulutuselektroniikkaan, kuten älypuhelimiin, tabletteihin ja kannettaviin tietokoneisiin, sovelletaan yleensä 0–5 prosentin tulleja tuotteesta ja alkuperästä riippuen. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista kannetaan yleensä tulleja, mutta EU-jäsenvaltioista tuodut elektroniikkatuotteet ovat tullittomia.
- Kodinkoneet: Kodinkoneisiin, kuten jääkaappeihin, pesukoneisiin ja uuneihin, sovelletaan tyypillisesti 5–12 prosentin tulleja.
- Televisiot: Maahantuotuihin televisioihin, erityisesti suurempiin malleihin, voidaan soveltaa 4–12 prosentin tulleja, ja luksusmalleihin ja maahantuotuihin huippumerkkeihin sovelletaan korkeampia tulleja.
Erikoishinnat:
- Kauppakumppaneiden etuuskohtelu: Erityisten kauppasuhteiden maista, kuten Etelä-Koreasta tai Japanista, tuotu elektroniikka voi hyötyä alennetuista tulleista kahdenvälisten kauppasopimusten ansiosta.
- Vihreän teknologian kannustimet: Ruotsi voi alentaa tai vapauttaa tulleista elektroniikka- ja laiteyhtiöiden tuotteita, jotka täyttävät korkeat ympäristöstandardit, erityisesti energiatehokkuuteen liittyvät standardit.
4. Tekstiilit ja vaatteet
Ruotsi tuo maahan merkittävän määrän vaatteita ja tekstiilejä, ja tärkeimpiin toimittajiin kuuluvat Kiina, Bangladesh ja Turkki. Ruotsin muotiteollisuus, johon kuuluu tunnettuja tuotemerkkejä, kuten H&M, on erittäin riippuvainen tuontitekstiileistä.
Tekstiilien ja vaatteiden tullit:
- Vaatteet: Tuontivaatteisiin sovelletaan yleensä 12–22 prosentin tulleja vaatteen tyypistä ja materiaalista riippuen. Synteettisistä kuiduista valmistetuilla vaatteilla on yleensä korkeammat tullit, kun taas puuvillapohjaisilla vaatteilla voi olla alhaisemmat tullit.
- Kankaat: Raakakankaisiin ja tekstiilimateriaaleihin, kuten puuvillaan, villaan ja synteettisiin kuituihin, sovelletaan noin 5–12 prosentin tulleja.
- Jalkineet: Maahantuotuihin jalkineihin, mukaan lukien kengät ja saappaat, sovelletaan 12–17 prosentin verokantaa materiaalista ja alkuperästä riippuen.
Erikoishinnat:
- Kehitysmaiden tekstiilit: Tietyt kehitysmaista tuodut tekstiilit voivat hyötyä EU:n sopimusten, kuten vähiten kehittyneiden maiden kanssa tehdyn Kaikki paitsi aseet (EBA) -aloitteen, mukaisista tullietuuksista.
- Ympäristötullit: Ruotsi voi asettaa korkeampia tulleja tekstiileille, jotka on valmistettu ympäristölle haitallisista menetelmistä tai kestämättömistä materiaaleista.
5. Luksustuotteet ja arvoesineet
Ruotsiin tuodaan ylellisyystuotteita, kuten luksuskelloja, koruja ja merkkivaatteita, varakkaalle kuluttajakunnalle. Näihin tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti korkeampia verokantoja sekä tulojen hankkimiseksi että liiallisen kulutuksen hillitsemiseksi.
Ylellisyystuotteiden tullit:
- Korut: Maahantuotuihin kulta-, hopea- ja jalokivikoruihin sovelletaan 5–10 prosentin verokantaa materiaalista ja arvosta riippuen.
- Kellot ja muotiasusteet: Luksuskelloihin ja suunnittelija-asusteisiin voidaan soveltaa 10–15 prosentin tulleja.
- Huippuluokan vaatteet: Maahantuotuihin huippuluokan merkkivaatteisiin sovelletaan 12–22 prosentin tulleja, jotka heijastavat vaatteiden kokonaistulleja.
Erikoishinnat:
- Diplomaattitavaroiden poikkeukset: Diplomaattien ja kansainvälisten järjestöjen maahantuomiin ylellisyystavaroihin voidaan soveltaa tullivapautuksia tai -alennuksia.
- Alennetut tullit Sveitsistä tuleville tavaroille: Sveitsillä on Ruotsin ja EU:n kanssa erityisiä kauppasopimuksia, jotka voivat alentaa Sveitsistä tuotavien arvokkaiden luksustuotteiden tulleja.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Ruotsin kuningaskunta
- Pääkaupunki: Tukholma
- Väkiluku: Noin 10,5 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Ruotsi
- Valuutta: Ruotsin kruunu (SEK)
- Sijainti: Pohjois-Eurooppa, joka sijaitsee Skandinavian niemimaalla. Rajoittuneena on Norja lännessä, Suomi idässä ja Itämeri etelässä.
- Tulot henkeä kohti: Noin 60 000 dollaria (arvio vuodelle 2022)
Maantiede, talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
- Maantiede: Ruotsi tunnetaan upeasta luonnonkauneudestaan, kuten laajoista metsistä, vuorista ja järvistä. Maassa on kylmä ja leuto ilmasto, jolla on merkittävä vaikutus maatalouteen, mutta joka edistää myös sen rikasta metsäteollisuutta.
- Talous: Ruotsilla on pitkälle kehittynyt, vientivetoinen talous, joka keskittyy teolliseen teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja korkean teknologian aloihin. Se on yksi maailman rikkaimmista maista, jolla on vankka hyvinvointijärjestelmä ja joka painottaa kestävää kehitystä ja innovaatioita.
- Tärkeimmät teollisuudenalat:
- Valmistus: Ruotsissa on merkittäviä teollisuudenaloja, kuten autoteollisuus (Volvo, Scania), televiestintä (Ericsson) ja konepajateollisuus.
- Teknologia: Ruotsi on digitaalisen teknologian ja innovaatioiden johtaja, erityisesti mobiiliteknologian (Spotify, Skype) ja puhtaiden energiaratkaisujen kaltaisilla aloilla.
- Luonnonvarat: Metsätalous, kaivostoiminta (rautamalmi, kupari) ja energiantuotanto (mukaan lukien vesivoima ja tuulivoima) ovat keskeisiä Ruotsin talouden tekijöitä.