Euroopan unionin (EU) jäsenenä Romania toimii EU:n yhteisen tulliliiton (CCU) alaisuudessa, joka on yhtenäinen tullimääräysten ja -tariffien kokoelma kaikille EU:n jäsenvaltioille. Tämä tarkoittaa, että Romaniaan tuotuihin tavaroihin sovelletaan EU:n laajuisia tullimaksuja ja tullimenettelyjä. Romanian rooli EU:n jäsenvaltiona tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että se osallistuu etuuskohtelukauppasopimuksiin, jotka tarjoavat alennettuja tulleja tai tullivapautuksia tietyistä maista tai alueilta peräisin oleville tuotteille.
Romanian tulleja säännellään suurelta osin EU:n tullikoodeksin, yhdistetyn nimikkeistön (CN) ja yhteisön tullikoodeksin (TARIC) mukaisesti, jotka standardoivat tullimaksut kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Vaikka Romanialla on erityiset tuontitullit eri tuoteryhmille, se tarjoaa myös etuuskohtelun maille, joiden kanssa EU:lla on kauppasopimuksia, kuten EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (EPA) ja muut sopimukset, jotka alentavat tai poistavat tiettyjen tavaroiden tulleja.
Yleiskatsaus Romanian tariffijärjestelmään
Osana Euroopan unionia Romania noudattaa EU:n yhtenäistä tullilainsäädäntöä. Romaniaan tuotaviin tavaroihin sovellettavat tullitariffit ovat yleensä yhdenmukaiset kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tullit lasketaan EU:n tuontitavaroille asettaman tullitariffin perusteella, joka määritetään harmonoidun järjestelmän (HS) koodien avulla. Nämä koodit luokittelevat tuotteet eri tariffiluokituksiin, joihin kuhunkin sovelletaan tiettyjä tuontitulleja.
Eri tuoteluokkien tuontitullit
Romania noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT), joka määrittää tuonnin yleiset tullit. Yleinen suosituimmuuskohtelun (MFN) tulli on tyypillisesti 4–12 %, vaikka se voi vaihdella tietyn tuoteryhmän ja kauppasopimusten mukaan. Alla erittelemme tuontitullit useille keskeisille tuoteryhmille:
Kulutustavarat
- Vaatteet ja asusteet:
- Vaatteiden ja tekstiilien tuontitullit vaihtelevat tyypillisesti 0–12 prosentin välillä kankaan tyypistä, tuotteesta ja alkuperämaasta riippuen.
- Kehitysmaista tai vähiten kehittyneistä maista (LDC) peräisin olevat vaatteet voivat olla oikeutettuja tullittomuuteen EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa.
- Elektroniikka ja kodinkoneet:
- Kulutuselektroniikkaan, kuten matkapuhelimiin, tietokoneisiin, televisioihin ja kodinkoneisiin, sovelletaan yleensä 0–14 prosentin tulleja, vaikka huipputeknologiaan liittyvillä tuotteilla, kuten tietokoneilla ja lääkinnällisillä laitteilla, voidaan soveltaa etuuskohtelua.
- Elektroniikkatuotteisiin maista, joiden kanssa EU:lla on vapaakauppasopimuksia, kuten Japanista tai Etelä-Koreasta, voidaan soveltaa alempia tai nollatullia.
- Huonekalut ja kodinsisustus:
- Huonekalujen ja sisustustuotteiden tuontitullit ovat tyypillisesti 0–5 % materiaalista ja tuoteryhmästä riippuen.
- Luksushuonekaluihin voidaan soveltaa korkeampia verokantoja, mutta ne pysyvät yleensä 5 prosentin haarukassa.
Elintarvikkeet ja maataloustuotteet
- Liha ja lihatuotteet:
- Tuoreeseen ja pakastettuun lihaan (esim. naudanliha, siipikarja, lammas) sovelletaan yleensä 12–20 prosentin tuontitulleja lihan tyypistä ja alkuperämaasta riippuen.
- Halal-lihavalmisteet, jotka tuodaan esimerkiksi Turkista , voivat saada etuustulleja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
- Viljat, jyvät ja jauhot:
- Viljoihin, kuten vehnään, maissiin ja riisiin, sovelletaan tuontitulleja, jotka vaihtelevat tyypillisesti 0–10 prosentin välillä, ja EU-maille tai niille, joilla on etuuskohtelukauppasopimuksia, on poikkeuksia.
- Maitotuotteet:
- Maitotuotteisiin, kuten juustoon, maitoon, voihin ja jogurttiin, sovelletaan yleensä 5–20 prosentin tuontitulleja.
- Maitotuotteiden tuonti esimerkiksi Uudesta-Seelannista ja Australiasta voi saada etuuskohtelun EU:n kauppasopimusten nojalla.
Kemialliset tuotteet
- Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet:
- Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet hyötyvät tyypillisesti nollatulleista, koska EU on sitoutunut tarjoamaan kohtuuhintaisia terveydenhuoltoratkaisuja.
- Jotkin lääkinnälliset laitteet voidaan myös vapauttaa arvonlisäverosta ja tulleista, kun ne tuodaan maahan lääketieteellisiin tarkoituksiin.
- Kosmetiikka:
- Kosmetiikkaan ja henkilökohtaisen hygienian tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti 6 prosentin tullia EU:n yhteisen tullitariffin mukaisesti.
- Joihinkin tuotteisiin, erityisesti “lääkkeellisiksi” tai terapeuttisiksi pidettäviin tuotteisiin, voidaan soveltaa alennettuja verokantoja tai verovapautuksia.
Koneet ja teollisuuslaitteet
- Teollisuuskoneet ja -työkalut:
- Raskaisiin koneisiin, teollisuuslaitteisiin ja sähköntuotantolaitteisiin sovelletaan yleensä 0–5 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
- Uusiutuvan energian koneet voivat hyötyä EU:n vihreän energian aloitteiden mukaisista tullivapauksista tai alennetuista tulleista.
- Ajoneuvot ja autonosat:
- Autoihin, kuorma-autoihin ja muihin moottoriajoneuvoihin sovelletaan 10 prosentin tuontitulleja.
- Auton varaosien tullit vaihtelevat yleensä 0–5 prosentin välillä, ja EU tarjoaa etuuskohtelun tietyille GCC- maiden tai Etelä-Korean osille.
Muovit ja kemikaalit
- Muovi- ja kumituotteet:
- Muovien tuontitullit vaihtelevat yleensä 3–7 prosentin välillä muovin tai kumin tyypistä ja sen käyttötarkoituksesta riippuen.
- Kierrätysmuovit voivat hyötyä alennetuista tulleista EU:n kestävän kehityksen politiikan puitteissa.
- Orgaaniset kemikaalit:
- Orgaanisten kemikaalien, kuten teollisuuskemikaalien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden, tullit vaihtelevat yleensä 3–6 prosentin välillä.
- Lääke- tai elintarviketeollisuutta palvelevilla erikoiskemikaaleilla voi olla alhaisemmat tullit, varsinkin jos ne ovat peräisin maista, joilla on kauppasopimuksia EU:n kanssa.
Tiettyjen tuotteiden erityiset tuontitullit tietyistä maista
EU:n jäsenenä Romania hyötyy useista etuuskohtelukauppaa koskevista sopimuksista ja kansainvälisistä sopimuksista, jotka auttavat alentamaan tai poistamaan tiettyjen, tietyistä maista tai alueilta tulevien tuotteiden tulleja. Näiden sopimusten tarkoituksena on edistää kauppavirtoja ja helpottaa taloudellista yhteistyötä.
Vapaakauppasopimukset ja tullietuussopimukset
EU:n vapaakauppasopimukset
EU:lla on useita vapaakauppasopimuksia maiden ja alueellisten blokkien kanssa, jotka hyödyttävät Romanian tuojia. Nämä sopimukset alentavat tai poistavat tulleja monilta tavaroilta.
- EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (EPA):
- Vuonna 2019 voimaan tullut EU :n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus alentaa merkittävästi teollisuustuotteiden, kuten koneiden, elektroniikan ja autojen, tulleja. Näihin tuotteisiin sovelletaan nyt etuustulleja, jotka usein alennetaan nollaan huipputeknologian tuotteiden osalta.
- EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus:
- Vuonna 2011 allekirjoitettu EU :n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus poistaa tullit monilta korealaisilta tuotteilta, kuten ajoneuvoilta, koneilta ja elektroniikalta. Tämän seurauksena Etelä-Koreasta Romaniaan tuodaan usein tavaroita alennetuilla tai nollatulleilla.
- EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA):
- CETA-sopimuksen nojalla monet tavarat, mukaan lukien maataloustuotteet ja teollisuuskoneet, hyötyvät alennetuista tulleista tuotaessa Kanadasta Romaniaan. Tuotteiden, kuten sianlihan, naudanlihan ja muiden maataloustuotteiden, tulleja on alennettu tai poistettu.
Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP)
GSP on kauppaohjelma, jonka tarkoituksena on edistää kauppaa kehitysmaiden kanssa tarjoamalla alhaisempia tai nollatulleja näiden maiden tuotteille. GSP-ohjelmaan oikeutettuja maita ovat muun muassa Intia, Bangladesh ja Vietnam . Järjestelmässä:
- Maataloustuotteet, kuten riisi, mausteet ja hedelmät, voivat tulla Romaniaan alhaisemmilla tulleilla, kun ne tuodaan GSP-kelpoisista maista.
- Myös tekstiilit ja vaatteet, erityisesti Pakistanista ja Bangladeshista tulevat tuotteet, hyötyvät GSP-järjestelmästä, mikä vähentää tuonnin tullirasitusta.
Vähiten kehittyneet maat (LDC:t) – Kaikki paitsi aseet (EBA)
Romania osallistuu EU:n kautta ” Kaikki paitsi aseet” (EBA) -aloitteeseen, joka tarjoaa tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn kaikille vähiten kehittyneiden maiden (LDC) tuotteille (aseita lukuun ottamatta ). Nämä maat, pääasiassa Afrikassa, Aasiassa ja Karibialla, hyötyvät etuuskohtelusta pääsyssä Euroopan markkinoille, mukaan lukien Romania.
Polkumyyntitullit
EU-asetusten mukaisesti Romania voi asettaa polkumyyntitulleja tuotteille, joita myydään epäoikeudenmukaisen alhaiseen hintaan. Tämä koskee tyypillisesti EU:n ulkopuolisista maista tulevia tuotteita, joiden myyntihinta on alle tuotantokustannusten tai markkina-arvon.
- Terästuotteet: Erityisesti Kiinan ja Venäjän kaltaisista maista peräisin oleviin tuotteisiin, kuten teräkseen, sovelletaan usein 20–40 prosentin polkumyyntitulleja EU:n tuottajien suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta.
- Aurinkopaneelit: Pääasiassa Kiinasta peräisin oleviin aurinkopaneeleihin sovelletaan myös polkumyyntitulleja EU:n markkinoilla esiintyvien hinnan alittavuuden väitteiden vuoksi.
Romania: Maakohtaiset tiedot ja yleistiedot
- Virallinen nimi: Romania (Romania)
- Pääkaupunki: Bukarest
- Suurimmat kaupungit:
- Bukarest (pääkaupunki)
- Cluj-Napoca
- Timișoara
- Tulot henkeä kohti: Noin 13 000 dollaria (USD)
- Väkiluku: Noin 19,3 miljoonaa ihmistä
- Virallinen kieli: romania
- Valuutta: Romanian leu (RON)
- Sijainti: Kaakkois-Eurooppa, Mustanmeren rannikko ja yhteiset rajat Bulgarian, Serbian, Unkarin, Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Romanian maantiede
Romania on sisämaavaltio Kaakkois-Euroopassa, jota reunustaa Mustameri kaakossa. Maan maisema on monipuolinen, ja siihen kuuluu vuoristoja ( Karpaatit ) keskellä, hedelmällisiä tasankoja etelässä ja rannikkoa Mustanmeren rannalla.
- Pinta-ala: 238 397 neliökilometriä
- Ilmasto: Lauhkea mannerilmasto, jossa on kylmät talvet ja lämpimät kesät, ja joillakin alueilla esiintyy leutoja Välimeren vyöhykkeitä.
- Luonnonpiirteet: Romaniassa on reheviä metsiä, jokia (erityisesti Tonava ) ja tunnettu suistoalue – Tonavan suistoalue, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Romanian talous
Romania on kokenut merkittävän taloudellisen muutoksen kommunistihallinnon kaatumisen jälkeen vuonna 1989. Maasta on tullut houkutteleva investointikohde alhaisten työvoimakustannustensa, strategisen sijaintinsa ja kasvavan teollisuuspohjansa ansiosta.
- BKT: Noin 330 miljardia Yhdysvaltain dollaria (nimellinen)
- Keskeiset toimialat:
- Autoteollisuus: Romanialla on vahva autoteollisuus, ja suurilla yrityksillä, kuten Dacialla ja Fordilla, on tuotantolaitoksia maassa.
- Tietotekniikka: Romaniasta on tulossa IT-palveluiden ja ohjelmistokehityksen keskus, ja teknologiasektori kukoistaa.
- Maatalous: Romanialla on vahva maataloussektori, joka tuottaa suuria määriä viljaa, hedelmiä ja vihanneksia.
- Valmistus: Romania on tärkeä koneiden, elektroniikan ja kulutustavaroiden valmistuskeskus.