Uusi-Seelanti on kehittynyt saarivaltio Lounais-Tyynellämerellä, joka tunnetaan monipuolisista maisemistaan, vahvasta maataloussektoristaan ja avoimesta markkinataloudestaan. Maantieteellisestä eristyneisyydestään huolimatta Uudella-Seelannilla on vahva kauppaverkosto ja se on erittäin riippuvainen tuonnista tyydyttääkseen kotimaista kysyntää erilaisille tuotteille, kuten teollisuustuotteille, energialle ja raaka-aineille. Maan tulli- ja tariffirakenteella on keskeinen rooli maahan tulevan tavaravirran sääntelemisessä ja kotimaisen teollisuuden suojelemisessa.
Uuden-Seelannin tuontitulleja säätelevät sen sitoutuminen Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöihin sekä kauppasopimukset, kuten Tyynenmeren alueen kumppanuussopimus (CPTPP) ja Uuden-Seelannin kahdenväliset sopimukset esimerkiksi Kiinan ja Australian kanssa. Tullit määräytyvät tuotavan tuotteen tyypin perusteella, ja ne kattavat laajan tuotevalikoiman, kuten maataloustuotteet, koneet, kemikaalit, kulutustavarat ja paljon muuta. Uuden-Seelannin tullipolitiikan tavoitteena on tasapainottaa kotimaisen teollisuuden suojelun tarve ja edistää samalla vapaakauppaa, kilpailua ja kuluttajien valinnanvapautta.
Uuteen-Seelantiin tuotujen tuotteiden tullitariffit
Uuden-Seelannin tullimaksut on esitetty tullitariffilaissa, joka luokittelee tuotteet harmonoidun järjestelmän (HS) koodin mukaisesti. Tullit voivat olla arvotulleja (tuotteen arvon perusteella), erityisiä tulleja (määrän tai painon perusteella) tai näiden yhdistelmä.
1. Maataloustuotteet
Maataloudella on keskeinen rooli Uuden-Seelannin taloudessa, ja maa tunnetaan merkittävistä maitotuotteiden, lihan, villan ja hedelmien viennistä. Vahvasta maatalousteollisuudestaan huolimatta Uusi-Seelanti tuo maahan maataloustuotteita täydentääkseen kotimaista tuotantoa ja vastatakseen kuluttajien kysyntään, erityisesti sellaisten tuotteiden osalta, joita ei voida viljellä paikallisesti, kuten trooppisten hedelmien ja tiettyjen vihannesten.
Maataloustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Viljat ja jyvät (HS-koodit 1001–1008)
- Vehnä: 5%
- Riisi: 10 %
- Ohra: 5%
- Maissi: 5 %
- Hedelmät ja vihannekset (HS-koodit 0801–0810)
- Omenat: 0 % (Uuden-Seelannin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen vuoksi)
- Banaanit: 10 %
- Sitrushedelmät (esim. appelsiinit, sitruunat): 5 %
- Tomaatit: 10 %
- Liha ja eläintuotteet (HS-koodit 0201–0210)
- Naudanliha: 5 %
- Karitsa: 5 %
- Siipikarja: 10 %
- Maitotuotteet: 0–10 % tuotetyypistä riippuen
- Öljyt ja öljysiemenet (HS-koodit 1201–1214)
- Auringonkukkaöljy: 5 %
- Oliiviöljy: 10 %
- Palmuöljy: 5 %
Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Australiasta
- Uuden-Seelannin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen (NAFTA) nojalla Australiasta tuodut maataloustuotteet, kuten hedelmät, vihannekset ja liha, ovat usein tullivapaita tai niihin sovelletaan alennettuja tulleja. Esimerkiksi Australiasta tuodulle tuoreelle lihalle, maitotuotteille ja omenoille sovelletaan tyypillisesti alhaisia tai nollatullia.
- Tuonti Euroopan unionista (EU)
- Tietyt EU:sta tuodut maataloustuotteet, kuten viinit, juustot ja jotkut jalostetut elintarvikkeet, voivat hyötyä alemmista tulleista Uuden-Seelannin ja EU:n välisten kauppasopimusten ansiosta, jotka perustuvat CPTPP-sopimukseen ja muihin kahdenvälisiin järjestelyihin. Joidenkin maito- ja viinituotteiden tulleja voidaan alentaa tai joissakin tapauksissa poistaa kokonaan.
- Tuonti muista maista
- CPTPP- ja vapaakauppasopimusten ulkopuolisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan yleensä vakiotulleja, jotka voivat vaihdella 5–10 prosentin välillä useimpien maataloustuotteiden osalta.
2. Valmistetut tavarat ja teollisuustuotteet
Uusi-Seelanti tuo maahan monenlaisia teollisuustuotteita, kuten koneita, elektroniikkaa, kemikaaleja ja ajoneuvoja. Nämä tuontituotteet ovat välttämättömiä maan infrastruktuurille, teollisuudelle ja kuluttajamarkkinoille.
Teollisuustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Koneet ja sähkölaitteet (HS-koodit 84, 85)
- Generaattorit: 5 %
- Sähkömuuntajat: 5 %
- Tietokoneet: 0–5 %
- Televiestintälaitteet: 5 %
- Ajoneuvot (HS-koodit 8701–8716)
- Henkilöautot: 10 %
- Hyötyajoneuvot (esim. kuorma-autot): 5 %
- Moottoripyörät: 15 %
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: 10 %
- Kemikaalit (HS-koodit 2801–2926)
- Lannoitteet: 5 %
- Lääkkeet: 5 %
- Muovit ja polymeerit: 5 %
- Maalit ja lakat: 10 %
- Tekstiilit ja vaatteet (HS-koodit 6101–6117, 6201–6217)
- Vaatteet (esim. vaatetus): 10 %
- Jalkineet: 10 %
- Laukut ja asusteet: 10%
Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Australiasta
- Kuten maataloustuotteet, myös Australiasta peräisin olevat teollisuustuotteet hyötyvät Uuden-Seelannin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen (NAFTA) mukaisesta etuuskohtelusta. Australiasta peräisin oleviin tuotteisiin, kuten koneisiin, teollisuuslaitteisiin ja kemikaaleihin, sovelletaan tyypillisesti alhaisempia tai nollatullia, mikä edistää maiden välistä kauppaa.
- Tuonti Kiinasta
- Kiina on merkittävä teollisuustuotteiden tuontimaa Uuteen-Seelantiin. Uuden-Seelannin ja Kiinan välisen vapaakauppasopimuksen (FTA) nojalla monet Kiinasta tulevat tuotteet, kuten koneet, elektroniikka, tekstiilit ja kemikaalit, ovat oikeutettuja alennettuihin tai etuuskohteluun perustuviin tulleihin. Esimerkiksi jotkin teollisuuskoneet ja elektroniikka voivat tulla Uuteen-Seelantiin alhaisemmilla tulleilla verrattuna vapaakauppasopimuksen ulkopuolisista maista tuleviin tavaroihin.
- Tuonti Euroopan unionista (EU)
- Monet Euroopan unionin teollisuustuotteet, mukaan lukien koneet, ajoneuvot ja elektroniikka, hyötyvät alennetuista tulleista CPTPP-sopimuksen ja Uuden-Seelannin EU:n kanssa tekemien kauppasopimusten nojalla. Esimerkiksi tietyt huipputeknologiaa hyödyntävät koneet voivat tulla Uuteen-Seelantiin alennetulla tullilla, ja tullit vaihtelevat 0 prosentista 5 prosenttiin tuotteesta riippuen.
- Tuonti muista maista
- Vapaakauppasopimusten ulkopuolisista maista, kuten Yhdysvalloista ja Japanista, tuotaviin tuotteisiin sovelletaan yleensä vakiotulleja, jotka ovat usein korkeammat kuin vapaakauppasopimuskumppaneista tuotavien tavaroiden tullit. Esimerkiksi Yhdysvalloista tuotaviin ajoneuvoihin ja koneisiin voidaan soveltaa jopa 10 prosentin tulleja tuoteryhmästä riippuen.
3. Kulutustavarat
Uuden-Seelannin kasvavat kuluttajamarkkinat vaativat monenlaisia tuontitavaroita, kuten elektroniikkaa, vaatteita, kodintuotteita ja henkilökohtaisen hygienian tuotteita. Tämän seurauksena Uuden-Seelannin tuontitariffijärjestelmällä on keskeinen rooli kulutustavaroiden sääntelyssä, ja siinä keskitytään usein kotimaisen teollisuuden suojelemiseen ja kilpailun edistämiseen.
Kulutustavaroiden keskeiset tariffikategoriat
- Elektroniikka ja sähkölaitteet (HS-koodit 84, 85)
- Älypuhelimet: 5 %
- Kannettavat tietokoneet ja tabletit: 0 %
- Televisiot: 5 %
- Kodinkoneet (esim. jääkaapit, pesukoneet): 10 %
- Vaatteet ja asusteet (HS-koodit 6101–6117, 6201–6217)
- Vaatteet: 10 %
- Kengät: 10%
- Laukut: 10 %
- Huonekalut ja kodintarvikkeet (HS-koodit 9401–9403)
- Huonekalut: 10 %
- Keittiövälineet: 5 %
- Koriste-esineet: 10 %
Kulutustavaroiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Australiasta
- Australiasta tulevat kulutustavarat, kuten vaatteet, elektroniikka ja kodintuotteet, ovat usein tullivapaita tai niihin sovelletaan etuuskohtelua Uuden-Seelannin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen nojalla. Tämä auttaa tekemään australialaisista tuotteista edullisempia Uudessa-Seelannissa ja edistää maiden välisiä taloudellisia suhteita.
- Tuonti Kiinasta
- Uuden-Seelannin ja Kiinan välinen kauppasopimus tarjoaa tullietuuksia monille kulutustavaroille. Esimerkiksi Kiinasta tuoduille elektroniikkatuotteille, kuten älypuhelimille, televisioille ja kodinkoneille, sovelletaan usein alhaisempia tulleja, mikä auttaa alentamaan uusiseelantilaisten kuluttajien kustannuksia.
- Tuonti Euroopan unionista (EU)
- Myös Euroopan unionista tuotaviin kulutustavaroihin, kuten korkealaatuisiin vaatteisiin, huonekaluihin ja kodinelektroniikkaan, voidaan soveltaa alennettuja tulleja, erityisesti CPTPP-sopimuksen nojalla. Esimerkiksi EU:sta tuodut huonekalut ja design-tuotteet voivat hyötyä alennetuista tulleista tai tullittomuudesta tuotteesta riippuen.
- Tuonti muista maista
- Tärkeimpien kauppasopimusten ulkopuolisista maista tuleviin kulutustavaroihin sovelletaan usein vakiotulleja. Esimerkiksi Yhdysvalloista tai Euroopasta tuleviin vaatteisiin voidaan soveltaa 10 prosentin tai korkeampia tulleja, kun taas vapaakauppasopimusten ulkopuolisista maista tuleviin elektroniikkaan voidaan soveltaa 5 prosentin tai korkeampia tulleja.
4. Raaka-aineet ja energiatuotteet
Uuden-Seelannin kotimainen energiantuotanto on rajallista, ja sen on tuotava raaka-aineita, kuten öljytuotteita, hiiltä ja maakaasua. Maa tuo myös merkittävän määrän rakennusmateriaaleja tukeakseen jatkuvaa infrastruktuurikehitystään.
Raaka-aineiden ja energiatuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Öljytuotteet (HS-koodit 2709–2713)
- Raakaöljy: 0 % (veroton)
- Jalostetut öljytuotteet: 5 %
- Nestekaasu (LPG): 5 %
- Maakaasu (HS-koodit 2711–2712)
- Maakaasu: 0 % (veroton)
- Rakennusmateriaalit (HS-koodit 6801–6815)
- Sementti: 5%
- Teräs: 5 %
- Lasi: 10 %
Raaka-aineiden ja energiatuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Australiasta
- Öljytuotteita, mukaan lukien jalostettua öljyä ja nestekaasua, tuodaan usein Australiasta, ja Uuden-Seelannin ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen (NAFTA) vuoksi näihin tuontituotteisiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja tai tullivapaata maahantuontia.
- Tuonti muista maista
- Australian ulkopuolisista maista tuotaviin öljy- ja maakaasutuotteisiin sovelletaan yleensä noin 5 prosentin vakiotulleja. Rakennusmateriaaleja, kuten terästä ja sementtiä, voidaan tuoda myös esimerkiksi Kiinasta tai Japanista, joihin sovelletaan usein kohtuullisia 5–10 prosentin tulleja.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Uusi-Seelanti
- Pääkaupunki: Wellington
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Auckland (suurin kaupunki)
- Wellington (pääkaupunki)
- Christchurch
- Tulot henkeä kohti: Noin 42 000 USD
- Väkiluku: Noin 5 miljoonaa
- Virallinen kieli: englanti (myös maorin ja Uuden-Seelannin viittomakielet)
- Valuutta: Uuden-Seelannin dollari (NZD)
- Sijainti: Sijaitsee Tyynenmeren lounaisosassa, Australian kaakkoispuolella
Maantiede, talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Maantiede
Uusi-Seelanti on Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Pohjoissaaresta ja Eteläsaaresta – sekä noin 600 pienemmästä saaresta. Maa tunnetaan henkeäsalpaavista luonnonmaisemistaan, kuten vuorista, metsistä, järvistä ja rannoista. Etelä-Alpit kulkevat Eteläsaaren viertä, kun taas Pohjoissaarella on aktiivisia geotermisiä alueita ja hedelmällisiä tasankoja. Uudessa-Seelannissa on leuto ilmasto, jonka olosuhteet vaihtelevat pohjoisen subtrooppisesta etelän viileään lauhkeaan ilmastoon.
Talous
Uuden-Seelannin talous on vientivetoinen, ja sen keskeisiä sektoreita ovat maatalous, matkailu, teollisuus ja palvelut. Maan avoimuus kaupankäynnille on tehnyt siitä yhden maailman kilpailukykyisimmistä ja dynaamisimmista talouksista. Sen tärkeimpiä vientituotteita ovat maitotuotteet, liha, puu ja viini, kun taas tuontiin kuuluvat teollisuustuotteet, polttoaine ja kemikaalit.
Uudessa-Seelannissa on korkea elintaso, jota tukevat suhteellisen alhainen työttömyysaste ja hyvin kehittynyt infrastruktuuri. Kuten monilla saarivaltioilla, sillä on kuitenkin haasteita talouskasvun ylläpitämisessä ja samalla kauppariippuvuuksien tasapainottamisessa.
Suuret teollisuudenalat
- Maatalous: Uusi-Seelanti on maailman johtava maidon, lihan, villan ja viinin tuotannossa. Se on yksi suurimmista maitotuotteiden ja lampaanlihan viejistä.
- Matkailu: Matkailuala on merkittävä tekijä maan taloudessa, ja sitä vauhdittavat maan luonnonkauneus ja ulkoiluaktiviteetit.
- Valmistus: Uudessa-Seelannissa on kasvava valmistussektori, erityisesti elintarvikkeiden jalostuksessa, elektroniikassa ja koneissa.
- Palvelut: Palvelusektori, mukaan lukien rahoituspalvelut, koulutus ja terveydenhuolto, on olennainen osa Uuden-Seelannin taloutta.
