Nepal, Etelä-Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio, on strategisesti sijoittunut kahden talousjätin väliin: pohjoisessa Kiinan ja etelässä Intian. Nepalin tullitariffijärjestelmällä on merkittävä rooli kaupan sääntelyssä, ulkomaisten tavaroiden sisäänvirtauksen hillitsemisessä ja kotimaisen teollisuuden suojelemisessa. Vaikka maa on pitkälti riippuvainen öljytuotteiden, koneiden, ajoneuvojen ja elektroniikan kaltaisten tuotteiden tuonnista, sillä on myös kasvava kotimainen teollisuussektori.
Nepalin tulleja säännellään useilla kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Näihin kuuluvat kahdenväliset kauppasopimukset naapurimaiden, kuten Intian ja Kiinan, kanssa sekä Nepalin osallistuminen Maailman kauppajärjestöön (WTO), mikä vaikuttaa tullirakenteeseen. Lisäksi maa on osa Etelä-Aasian vapaakauppa-aluetta (SAFTA) Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön järjestön (SAARC) alaisuudessa, mikä mahdollistaa etuuskohtelutullit alueen sisällä.
Nepaliin tuotavien tuotteiden tullitariffit
Nepalilla on hyvin jäsennelty tullitariffijärjestelmä, joka luokittelee tuotteet eri sektoreille ja niille määrätään erityiset tullit harmonoidun järjestelmän (HS) koodien perusteella. Maa soveltaa yleensä arvotulleja, mikä tarkoittaa, että tullit lasketaan prosentteina tuotteen tullausarvosta, vaikka joihinkin tuotteisiin sovelletaan erityisiä tulleja painon tai määrän perusteella. Tiettyjen maiden tuotteisiin voidaan soveltaa myös erityistulleja kauppasopimusten tai kotimaisen suojapolitiikan perusteella.
1. Maataloustuotteet
Maatalous on Nepalin talouden kannalta ratkaisevan tärkeä sektori, joka työllistää suuren osan väestöstä, erityisesti maaseudulla. Tämän seurauksena hallitus asettaa tulleja maataloustuotteiden tuonnille suojellakseen paikallisia viljelijöitä ja varmistaakseen ruokaturvan. Nepalin tietyillä alueilla olevan rajallisen maataloustuotantokapasiteetin vuoksi tuonti on kuitenkin välttämätöntä erilaisten elintarvikkeiden kysynnän tyydyttämiseksi.
Maataloustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Viljat (HS-koodit 1001–1008)
- Riisi (käsittelemätön): 5%
- Vehnä: 10%
- Maissi: 15 %
- Ohra: 10 %
- Hedelmät ja vihannekset (HS-koodit 0801–0810)
- Tuoreita omenoita: 15 %
- Tuoreet appelsiinit: 20 %
- Tomaatit: 10 %
- Perunat: 5 %
- Liha ja eläintuotteet (HS-koodit 0201–0210)
- Naudanliha: 15 %
- Siipikarja: 10 %
- Sianliha: 15 %
- Maitotuotteet: 10 %
- Öljysiemenet ja ruokaöljyt (HS-koodit 1201–1214)
- Auringonkukansiemenet: 15 %
- Soijapavut: 10 %
- Palmuöljy: 5 %
Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Intiasta
- Intia on Nepalin suurin kauppakumppani, ja avoimen rajan ja kahdenvälisten kauppasopimusten ansiosta Intiasta tuodut maataloustuotteet hyötyvät huomattavasti alhaisemmista tulleista, usein etuuskohtelulla tai jopa tullittomina.
- Esimerkiksi Intiasta tuodut viljat, kuten vehnä ja riisi, tuodaan Nepaliin tyypillisesti vain vähän tai ei lainkaan tulleja, kuten maiden välisessä kauppasopimuksessa määrätään.
- Tuonti Kiinasta
- Nepalilla on myös suotuisia kauppasopimuksia Kiinan kanssa, erityisesti maataloustuotteiden, kuten hedelmien, vihannesten ja lihan, osalta. Kiinalaisilla tuotteilla voi kuitenkin edelleen olla korkeammat tullit kuin Intian tuotteilla, usein 10–20 prosentin välillä tuotekategoriasta riippuen.
- Tuonti muista maista
- Intian ja Kiinan ulkopuolisista maista tuleviin tuotteisiin sovelletaan yleensä korkeampia tulleja. Esimerkiksi Yhdysvalloista tai Euroopasta peräisin oleviin tuoreisiin hedelmiin, kuten omenoihin, sovelletaan tyypillisesti 15–20 prosentin tulleja.
2. Valmistetut tavarat ja teollisuustuotteet
Nepal tuo maahan laajan valikoiman teollisuustuotteita, kuten koneita, ajoneuvoja, kemikaaleja ja sähkölaitteita. Nämä tuotteet ovat välttämättömiä maan infrastruktuurin kehittämisen, teollisuusteollisuuden ja kasvavien kuluttajamarkkinoiden tukemiseksi.
Teollisuustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Koneet ja sähkölaitteet (HS-koodit 84, 85)
- Generaattorit: 10 %
- Sähkömuuntajat: 5%
- Tietokoneet: 10 %
- Televiestintälaitteet: 15 %
- Ajoneuvot (HS-koodit 8701–8716)
- Henkilöautot: 20 %
- Hyötyajoneuvot: 10 %
- Moottoripyörä: 25 %
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: 15 %
- Kemikaalit (HS-koodit 2801–2926)
- Lannoitteet: 10 %
- Lääkkeet: 5 %
- Muovit: 10 %
- Maalit ja pinnoitteet: 15 %
- Tekstiilit ja vaatteet (HS-koodit 6101–6117, 6201–6217)
- Vaatteet ja asusteet: 15 %
- Jalkineet: 20 %
Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Intiasta
- Nepalin ja Intian välisen kauppasopimuksen seurauksena monet Intiasta peräisin olevat teollisuustuotteet, mukaan lukien tekstiilit, vaatteet ja sähkölaitteet, nauttivat tullietuuskohtelusta ja tulevat Nepaliin alennetuin tai nollatullein.
- Esimerkiksi Intiasta Nepaliin tuotaville vaatteille ja tekstiileille voidaan asettaa 5–10 prosentin alennettu tulli, kun taas Intian ulkopuolelta tuotaville tuotteille voidaan asettaa jopa 15–20 prosentin tullit.
- Tuonti Kiinasta
- Kiina on merkittävä teollisuustuotteiden, kuten koneiden, elektroniikan ja kemikaalien, toimittaja. Kiinasta tulevien tuotteiden tuontitullit vaihtelevat, mutta ne ovat yleensä korkeammat kuin Intiasta tuotavien tuotteiden. Elektroniikkaan, mukaan lukien älypuhelimet ja tietokoneet, voidaan soveltaa 10–25 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
- Tuonti muista maista
- Intian ja Kiinan ulkopuolisista maista tuotaviin teollisuustuotteisiin sovelletaan tyypillisesti vakiotullia. Esimerkiksi Euroopassa valmistettuihin koneisiin ja ajoneuvoihin sovelletaan usein 10–20 prosentin tulleja tuotteen luonteesta riippuen.
3. Kulutustavarat
Nepalin kulutustavaroiden kysyntä on kasvanut merkittävästi viime vuosina kaupungistumisen ja kasvavan keskiluokan vauhdittamana. Näihin tuotteisiin kuuluvat elektroniikka, vaatteet, kodintarvikkeet ja henkilökohtaisen hygienian tuotteet.
Kulutustavaroiden keskeiset tariffikategoriat
- Elektroniikka ja sähkölaitteet (HS-koodit 84, 85)
- Älypuhelimet: 20 %
- Kannettavat ja tabletit: 15 %
- Jääkaapit ja pesukoneet: 25 %
- Vaatteet ja asusteet (HS-koodit 6101–6117, 6201–6217)
- Vaatteet: 15 %
- Kengät: 25%
- Kotitaloustavarat ja huonekalut (HS-koodit 9401–9403)
- Huonekalut: 20 %
- Keittiövälineet: 10 %
Kulutustavaroiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Intiasta
- Kuten teollisuustuotteet, Intiasta tuodut kuluttajatuotteet hyötyvät Nepalin ja Intian välisen kauppasopimuksen mukaisesta tullietuuskohtelusta. Vaatteisiin, jalkineisiin ja elektroniikkaan sovelletaan usein alhaisempia tulleja verrattuna muista maista tuleviin tuotteisiin. Esimerkiksi Intiasta tuotuihin vaatteisiin ja jalkineihin voidaan soveltaa 10–15 prosentin alennettua tullia verrattuna alueen ulkopuolisten maiden tavaroiden korkeampiin tulleihin.
- Tuonti Kiinasta
- Kiinasta tulevat kulutustavarat, kuten älypuhelimet, kodinkoneet ja vaatteet, muodostavat merkittävän osan Nepalin tuonnista. Vaikka näihin tavaroihin sovelletaan tuontitulleja, ne ovat yleensä alhaisemmat kuin Intian ulkopuolelta tulevaan tuontiin. Esimerkiksi Kiinasta tuleviin älypuhelimiin voidaan soveltaa 15–20 prosentin tullia, kun taas Kiinasta tuleviin vaatteisiin voidaan soveltaa 20–25 prosentin tullia.
- Tuonti muista maista
- Intian ja Kiinan ulkopuolisista maista tuleviin tuotteisiin sovelletaan usein korkeampia tulleja. Esimerkiksi Euroopan maista tai Yhdysvalloista tuleviin vaatteisiin voidaan soveltaa 15–30 prosentin tulleja tuotteen tyypistä riippuen.
4. Raaka-aineet ja energiatuotteet
Nepalilla on rajalliset kotimaiset energiavarat ja se on erittäin riippuvainen raaka-aineiden, kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonnista. Maa tuo myös merkittävän määrän rakennusmateriaaleja infrastruktuurihankkeidensa tukemiseksi.
Raaka-aineiden ja energiatuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Öljytuotteet (HS-koodit 2709–2713)
- Raakaöljy: 0 % (tulliton)
- Jalostetut öljytuotteet: 10 %
- Nestekaasu: 5 %
- Maakaasu (HS-koodit 2711–2712)
- Maakaasu: 0 % (veroton)
- Rakennusmateriaalit (HS-koodit 6801–6815)
- Sementti: 5%
- Teräs: 10 %
- Lasi: 10 %
Energiatuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti Intiasta
- Nepal tuo suuren osan öljytuotteistaan, mukaan lukien jalostettua öljyä ja nestekaasua, Intiasta. Näihin tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti alhaisempaa tullia tai tullia ei sovelleta lainkaan Nepalin ja Intian välisen kauppasopimuksen nojalla.
- Tuonti Kiinasta
- Nepal tuo Kiinasta myös tiettyjä raaka-aineita, kuten rakennusmateriaaleja ja joitakin öljytuotteita. Näihin sovelletaan kohtuullista tullia, tyypillisesti noin 5–10 %.
- Tuonti muista maista
- Intian ja Kiinan ulkopuolelta tuotuihin öljytuotteisiin sovelletaan yleensä vakiotulleja, jotka vaihtelevat 5–10 prosentin välillä.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Nepalin demokraattinen liittotasavalta
- Pääkaupunki: Kathmandu
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Kathmandu (pääkaupunki)
- Pokhara
- Lalitpur
- Tulot henkeä kohti: Noin 1 200 USD (viimeisimpien arvioiden perusteella)
- Väkiluku: Noin 30 miljoonaa
- Virallinen kieli: Nepali
- Valuutta: Nepalin rupia (NPR)
- Sijainti: Sijaitsee Etelä-Aasiassa, rajanaapureinaan Kiina pohjoisessa ja Intia etelässä, idässä ja lännessä.
Maantiede, talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Maantiede
Nepal on sisämaavaltio Himalajalla, jonka monipuolinen topografia sisältää Himalajan korkeita huipuja pohjoisessa ja matalat Terain tasangot etelässä. Maassa sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuoresta, mukaan lukien Mount Everest, maapallon korkein huippu. Nepalin maantieteellinen monimuotoisuus johtaa ilmaston vaihteluihin: pohjoisilla alueilla vallitsee kylmä alppi-ilmasto, kun taas eteläisillä alueilla vallitsee trooppinen monsuuni-ilmasto.
Talous
Nepalin talous on pääosin maatalouspohjainen, ja maatalous vaikuttaa merkittävästi bruttokansantuotteeseen ja työllistää suurimman osan väestöstä. Maassa on kuitenkin nähty kasvua myös esimerkiksi matkailun, teollisuuden ja palveluiden aloilla. Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, ja sen asukaskohtaiset tulot ovat alhaiset, mutta se on edistynyt köyhyyden vähentämisessä ja infrastruktuurin kehittämisessä.
Nepalilla on avoin talous, joka on erittäin riippuvainen tuonnista, erityisesti teollisuustuotteiden, energian ja raaka-aineiden osalta. Kauppa naapurimaiden, erityisesti Intian ja Kiinan, kanssa on keskeisessä asemassa maan tuonti- ja vientidynamiikassa.
Suuret teollisuudenalat
- Maatalous: Riisi, maissi, vehnä, vihannekset ja hedelmät ovat tärkeimmät maataloustuotteet. Sektori kohtaa haasteita vuoristoisen maaston vuoksi, mutta on elintärkeä maan taloudelle.
- Matkailu: Nepalin matkailuala kukoistaa, ja kävijöitä houkuttelevat maan luonnonkauneus, vaellusmahdollisuudet ja kulttuuriperintö.
- Valmistusteollisuus: Nepalissa on kasvava valmistussektori, erityisesti tekstiilien, vaatteiden ja käsitöiden alalla, mutta se on edelleen erittäin riippuvainen koneiden ja teollisuustuotteiden tuonnista.