Liettua, joka on Euroopan unionin (EU) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen, noudattaa EU:n asettamaa yhteistä tullitariffijärjestelmää kaikille tuontitulleille ja -veroille. Liettuan tuontitulleja säännellään EU:n laajuisella tullilainsäädännöllä, mikä tarkoittaa, että maahan tuotavien tuotteiden tullit ovat standardoituja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tiettyjä poikkeuksia on kuitenkin olemassa, erityisesti EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien tavaroiden osalta, joihin voidaan soveltaa erityistulleja kauppasopimusten tai yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) nojalla.
Liettuan tullitariffijärjestelmä
Liettua soveltaa EU:n yhdistettyä nimikkeistöä (CN) tuotteiden luokitteluun tuontia ja vientiä varten. Tämä järjestelmä antaa kullekin tuotteelle yksilöllisen tariffikoodin (tunnetaan HS-koodina tai harmonoidun järjestelmän koodina), ja vastaava tariffi määräytyy tämän koodin perusteella. Nämä tariffit on yhdenmukaistettu kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja ne sisältävät tullit, arvonlisäveron ja muut verot.
Yleiset tullit
Liettuassa tuontitavaroihin sovellettavat vakiotullit riippuvat pitkälti tuotteen luokittelusta CN-järjestelmässä. Tullit voivat vaihdella useimpien tavaroiden osalta 0 prosentista 17 prosenttiin, lukuun ottamatta tiettyjä maatalous-, teollisuus- tai muita luokkia.
Tavaraluokat ja niihin liittyvät tullit
- Maataloustuotteet
- Yleisiin maataloustuotteisiin (esim. viljat, hedelmät, vihannekset, maitotuotteet, liha) sovelletaan korkeampia tulleja kuin teollisuustuotteisiin. Näiden tullien tarkoituksena on suojella eurooppalaisia maanviljelijöitä ja varmistaa markkinoiden vakaus EU:ssa.
- Tullimaksut voivat vaihdella 5 prosentista 30 prosenttiin tuotteesta riippuen.
- Esimerkkejä ovat:
- Vehnä: 10 %:n tulli.
- Juusto: 12 %:n tulli.
- Banaanit: 17 prosentin tulli.
- Teollisuustuotteet
- Teollisuustuotteisiin, kuten koneisiin, laitteisiin, kemikaaleihin ja tekstiileihin, sovelletaan tyypillisesti alhaisempia tulleja. Monisiin teollisuustuotteisiin sovelletaan 0–5 prosentin tullia.
- Tietyt huipputeknologiaa hyödyntävät tuotteet ja elektroniset laitteet (esim. tietokoneet, älypuhelimet ja muu elektroniikka) voidaan tuoda maahan 0 prosentin tullilla, jos ne täyttävät EU:n vaatimukset.
- Tekstiilit ja vaatteet
- Tekstiileihin ja vaatteisiin, kuten vaatteisiin ja kankaisiin, sovelletaan usein 5–12 prosentin tullia tuotteen materiaalista ja alkuperästä riippuen.
- Kulutustavarat
- Kulutustavaroihin, kuten huonekaluihin, kodinkoneisiin ja muihin ei-kestäviin hyödykkeisiin, voidaan soveltaa 2–12 prosentin tulleja.
- Autot
- Liettuaan EU:n tullijärjestelmän mukaisesti tuotavista autoista peritään tyypillisesti 10 prosentin tulli, vaikkakin se voi vaihdella ajoneuvon alkuperän ja ominaisuuksien mukaan.
- Elintarvikkeet
- Jalostettuihin elintarvikkeisiin, kuten säilykkeisiin, kastikkeisiin ja makeisiin, voidaan soveltaa 5–15 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit ja kauppasopimukset
Vaikka EU ylläpitää yhtenäistä tulliluetteloa, Liettua osallistuu myös useisiin kauppasopimuksiin, jotka vaikuttavat tiettyjen maiden ja tuotteiden tuontitulleihin.
Tiettyjen maiden erityistariffit
EU:n jäsenenä Liettua hyötyy useista etuuskohtelukauppasopimuksista EU:n ulkopuolisten maiden tai alueiden kanssa. Näissä sopimuksissa tarjotaan tyypillisesti alennettuja tai nollatulleja tietyistä maista tuleville tavaroille.
- Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA)
- Tavarat Norjasta, Islannista ja Liechtensteinista, jotka ovat EFTA-maita, tulevat Liettuaan usein alennettuine tulleineen tai ilman tulleja EFTA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen nojalla.
- Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP)
- Kehitysmaat voivat viedä tavaroita EU:hun (ja sitä kautta Liettuaan) alennetuilla tulleilla GSP-järjestelmän puitteissa.
- Esimerkiksi Bangladeshin, Intian ja Pakistanin kaltaisista maista peräisin olevat tuotteet voivat tulla Liettuaan alhaisemmilla tulleilla, erityisesti tekstiilien, jalkineiden ja maataloustuotteiden osalta.
- EU:n vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa
- EU on allekirjoittanut vapaakauppasopimuksia useiden maiden, kuten Japanin, Etelä-Korean, Kanadan ja Meksikon, kanssa, jotka tarjoavat etuuskohtelun useille tuotteille.
- Esimerkiksi eteläkorealaiset autot, elektroniikka ja muut teollisuustuotteet saavat tuoda Liettuaan alennettujen tullien mukaisesti.
Polkumyynti- ja tasoitustullit
Liettua voi EU:n kautta asettaa polkumyynti- ja tasoitustulleja tiettyjen maiden tuonnille, jos havaitaan, että tavaroita myydään epäoikeudenmukaisen alhaisilla hinnoilla (polkumyynti) tai että vientimaan hallitus tukee niitä. Näiden tullien tarkoituksena on suojata paikallista teollisuutta epäreilulta kilpailulta.
- Esimerkki: EU:ssa, myös Liettuassa, on otettu käyttöön kiinalaisille terästuotteille polkumyyntitulleja paikallisten teräksenvalmistajien suojelemiseksi alihintaan tapahtuvalta tuonnilta.
Erityishuomioita ja poikkeukset
Jotkin tuotteet voidaan tietyissä olosuhteissa vapauttaa tulleista, kuten:
- Vähiten kehittyneiden maiden (LDC) tuotteet
- Vähiten kehittyneistä maista tuleva tuonti voi olla oikeutettua tullittomaan tuontiin EU:n “Kaikki paitsi aseet” -aloitteen nojalla. Tämä koskee pääasiassa maataloustuotteita ja tekstiilejä.
- Ympäristö- ja vihreät teknologiat
- EU on kiinnostunut edistämään ympäristön kestävyyttä, ja tietyt tuotteet, kuten aurinkopaneelit, tuuliturbiinit ja energiatehokkaat laitteet, voivat olla oikeutettuja tullivapautuksiin tai -alennuksiin.
- Henkilökohtaiset tavarat ja vähäarvoiset lähetykset
- Henkilökohtaiset tavarat ja vähäarvoiset lähetykset (yleensä alle 150 euroa) voivat joskus tulla Liettuaan ilman merkittäviä tullimaksuja.
Arvonlisävero (ALV)
Tullimaksujen lisäksi Liettuaan tuotavista tavaroista peritään arvonlisävero. Liettuan yleinen arvonlisäverokanta on 21 %. Tiettyihin tuotteisiin, kuten kirjoihin, lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin, sovelletaan kuitenkin alennettuja 5 %:n tai 9 %:n arvonlisäverokantoja.
Arvonlisävero kannetaan maahantuotujen tavaroiden arvosta, mukaan lukien tullit ja muut lisäkustannukset, kuten toimitus- ja vakuutuskustannukset.
Tullimenettelyt ja -dokumentaatio
Tavaroiden tuonti Liettuaan sisältää useita keskeisiä vaiheita ja vaatii erityisiä asiakirjoja, mukaan lukien:
- Tulli-ilmoitukset: Kaikki Liettuaan saapuvat tavarat on ilmoitettava tulliviranomaisille, ja tuonti-ilmoitus on jätettävä tulliviranomaisille.
- Laskut ja lähetysasiakirjat: Tulli-ilmoituksen tueksi vaaditaan kauppalasku, pakkausluettelo sekä rahtikirja tai lentorahtikirja.
- Alkuperätodistus: Alkuperätodistuksia voidaan tarvita kauppasopimusten mukaisten alennettujen tullien kelpoisuuden määrittämiseksi.
Maatiedot: Liettua
- Virallinen nimi: Liettuan tasavalta
- Pääkaupunki: Vilna
- Suurimmat kaupungit:
- Vilna
- Kaunas
- Klaipėda
- Väkiluku: Noin 2,7 miljoonaa (vuonna 2023)
- Tulot henkeä kohti: Noin 24 000 USD
- Virallinen kieli: liettua
- Valuutta: Euro (€)
- Sijainti: Liettua sijaitsee Koillis-Euroopassa ja rajoittuu pohjoisessa Latviaan, idässä ja etelässä Valko-Venäjään, etelässä Puolaan ja lännessä Itämereen.
Maantiede
Liettua on kolmesta Baltian maasta suurin (Latvian ja Viron ohella), ja sille on ominaista monipuolinen maisema metsineen, järvineen, jokineen ja kukkuloineen. Maassa on leuto ilmasto, kylmät talvet ja leudot kesät. Liettuan rannikko Itämeren varrella tarjoaa viehättäviä rantoja ja satamia, joilla on tärkeä rooli maan kaupassa ja elinkeinotoiminnassa.
- Maasto: Pääosin tasainen, loivilla kukkuloilla ja useilla suurilla järvillä.
- Ilmasto: Lauhkea, mannerilmasto vaikuttaa sisämaassa ja merellinen rannikolla.
- Tärkeimmät joet: Neman, Vilnia ja Neris.
Talous
Liettualla on monipuolinen ja moderni talous, joka on kehittynyt nopeasti sen jälkeen, kun siitä tuli itsenäinen valtio Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991. Maa on siirtynyt keskusjohtoisesta taloudesta markkinatalouteen, ja se on kokenut merkittävää kasvua viime vuosikymmeninä.
- BKT: Liettuan BKT on kasvanut tasaisesti teollisuuden, teknologian ja palvelualojen vahvan kehityksen ansiosta.
- Ensisijaiset sektorit: Valmistus, palvelut, maatalous ja teknologia.
- Vienti: Liettua vie monenlaisia tavaroita, kuten koneita, kemikaaleja, maataloustuotteita ja sähkölaitteita. Tärkeimpiä vientikumppaneita ovat Saksa, Puola, Venäjä ja Latvia.
Suuret teollisuudenalat
- Valmistus: Liettualla on vahva teollisuuspohja, joka tuottaa kemikaaleja, koneita, elektroniikkaa ja elintarvikkeita.
- Teknologia ja innovaatiot: Teknologiasektori kasvaa nopeasti, erityisesti Vilnassa ja Kaunasissa, ja se keskittyy ohjelmistokehitykseen, IT-palveluihin ja finanssiteknologiaan.
- Maatalous: Liettua on merkittävä maataloustuotteiden, kuten viljan, maitotuotteiden ja karjan, tuottaja.
- Energia: Energiasektori on siirtynyt uusiutuviin lähteisiin investoimalla tuuli-, aurinko- ja biomassaenergiaan.
Tärkeimmät kauppakumppanit
Liettuan tärkeimmät kauppakumppanit ovat muut EU-maat, erityisesti Saksa, Puola ja Latvia, sekä Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Liettua hyötyy myös EU:n laajuisista kauppasopimuksista, jotka helpottavat pääsyä laajemmille markkinoille.