Latvia, Euroopan unionin (EU) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen, sijaitsee Pohjois-Euroopan Itämeren alueella. Maan strateginen sijainti ja vahvat kauppasuhteet naapurimaihin, kuten Viroon, Liettuaan, Venäjään ja Suomeen, tekevät siitä olennaisen kaupan ja logistiikan keskuksen Euroopan markkinoilla. Latvia on osa EU:n sisämarkkinoita, mikä tarkoittaa, että se noudattaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa, joka yhdenmukaistaa tullitariffit kaikille jäsenvaltioille.
EU-jäsenenä Latvia soveltaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT), joka standardoi Latviaan EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden tuontitullit. CCT asettaa yhtenäiset tullimaksut tuoteluokan perusteella, lukuun ottamatta tiettyjä tavaroita, kuten maataloustuotteita, kemikaaleja ja koneita. Tämä tarkoittaa, että tullimaksut ovat yleensä samat kaikissa EU-maissa, mikä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille kaikkialla unionissa.
Latvia tarjoaa kuitenkin myös etuuskohtelun tavaroille, jotka tuodaan maista, joiden kanssa EU on allekirjoittanut vapaakauppasopimuksia, kuten Kanadasta, Japanista ja Etelä-Koreasta, sekä maista, jotka kuuluvat EU:n yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP).
Latvian tullitariffijärjestelmä
Yleiskatsaus EU:n yhteiseen tullitariffiin (CCT)
Euroopan unionin jäsenenä Latvia noudattaa yhteistä tullitariffia (CCT), järjestelmää, joka sääntelee EU:hun tuotaville tavaroille perittäviä tulleja. CCT:n tarkoituksena on standardoida tuontitariffit, minimoida hallinnolliset esteet ja yksinkertaistaa tullimenettelyjä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä järjestelmä perustuu harmonoituun järjestelmään (HS), joka on tulliviranomaisten käyttämä maailmanlaajuinen tuoteluokitus tullien määrittämiseen tuotteiden ominaisuuksien ja luokittelukoodien perusteella.
- Arvotulli: Suurin osa Latviaan tuotavista tavaroista on arvotullien alaisia, ja ne lasketaan prosentteina tuotteen tullausarvosta. Tullausarvo sisältää tavaran hinnan, vakuutuksen ja rahdin (CIF).
- Erityistullit: Arvotullien lisäksi tiettyihin tuotteisiin voidaan soveltaa erityistulleja. Nämä tullit lasketaan tavaroiden painon, tilavuuden tai määrän eikä niiden arvon perusteella.
- Valmisteverot: Tietyistä tuotteista, kuten alkoholista, tupakasta ja energiatuotteista, kannetaan ylimääräisiä valmisteveroja. Nämä kannetaan tyypillisesti kiinteinä yksikkökohtaisina määrinä (esim. litraa tai kilogrammaa kohden).
- Tullausarvon määritys: Maahantuotujen tavaroiden tullausarvo määritetään kauppa-arvomenetelmällä, joka on tavaroista maksettu hinta, kun ne myydään vientiin EU:hun. Tämä sisältää kuljetuskustannukset, vakuutukset ja muut satunnaiset kulut.
Eri tuoteluokkien tullimaksut
Latvian tuontitullit noudattavat samaa rakennetta kuin muu EU ja perustuvat yhteiseen tullitariffiin. Alla on lueteltu Latviaan yleisesti tuotavien tuotteiden pääluokat sekä niihin liittyvät tullimaksut.
Maataloustuotteet
Latvia, kuten useimmat EU-maat, on riippuvainen sisäisen maataloustuotannon ja tuonnin yhdistelmästä tyydyttääkseen kotimaista kysyntää. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), joka tukee kotimaista maataloutta, tuonti on silti välttämätöntä kysynnän tyydyttämiseksi, erityisesti sellaisten tuotteiden osalta, joita ei voida tuottaa paikallisesti tai jotka ovat sesongin ulkopuolella. Maataloustuotteiden tuontitullit voivat vaihdella tuotteen tyypin ja sen mukaan, onko alkuperämaalla etuuskohtelukauppaa koskevia sopimuksia.
Viljat ja jyvät
- Vehnä, ruis, ohra ja maissi: Tuontiviljoihin ja jyviin sovelletaan tyypillisesti 0–5 prosentin arvotulleja viljan tyypistä riippuen. Näitä tulleja voidaan kuitenkin alentaa EU:n sisäisten toimitusehtojen tai kauppakumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
- Riisi: Riisiin, erityisesti Intian ja Thaimaan kaltaisista maista tulevaan riisiin, sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tullia. Tämä johtuu EU:n pyrkimyksistä suojella omaa viljantuotantoaan.
Hedelmät ja vihannekset
- Tuoreet hedelmät (omenat, sitrushedelmät, viinirypäleet): Tuoreiden hedelmien tuontitullit vaihtelevat useimpien tuotteiden osalta 0–8 prosentin välillä, vaikka tiettyihin hedelmiin, kuten banaaneihin, voi liittyä jopa 15 prosentin korkeampi tulli.
- Jalostetut hedelmät: Säilykehedelmiin ja hedelmämehuihin sovelletaan yleensä 10–15 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
Liha ja eläintuotteet
- Naudanliha: Naudanlihatuotteisiin sovelletaan tyypillisesti 12–20 prosentin tuontitullia EU: n tuottajien suojelemiseksi. Tarkka tulli riippuu lihan tyypistä.
- Sianliha: Sianlihan tuontiin sovelletaan yleensä noin 12 prosentin tullia.
- Siipikarja: Siipikarjatuotteiden, kuten kanan, tuontiin sovelletaan yleensä 12–17 prosentin tulleja.
- Maitotuotteet: Maitotuotteisiin, kuten maitoon, juustoon ja voihin, sovelletaan noin 10–20 prosentin tulleja.
Sokeri ja makeutusaineet
- Sokeri: Sokerin tuontiin sovelletaan korkeita tulleja, tyypillisesti 15–30 prosenttia, erityisesti raakasokerin osalta, osana EU:n pyrkimyksiä suojella omia sokerintuottajiaan. Jalostetun sokerin tulli on 5 prosenttia.
Teollisuustuotteet ja koneet
Latvia tuo maahan merkittävän määrän teollisuustuotteita, kuten koneita, kemikaaleja ja raaka-aineita valmistusteollisuudelleen. Teollisuustuotteiden tuontitullit ovat yleensä alhaisemmat kuin maataloustuotteiden, koska EU kannustaa teollisuuskauppaa ja -investointeja.
Koneet ja mekaaniset laitteet
- Teollisuuskoneet: Teollisuuskoneiden tulli on tyypillisesti 0–5 prosenttia, mikä heijastaa EU:n sitoutumista helpottamaan talouskehitykselle välttämättömien koneiden tuontia.
- Sähkölaitteet: Sähkökoneiden, mukaan lukien muuntajien ja sähkömoottoreiden, tuontiin sovelletaan yleensä 0–5 prosentin tulleja.
Autot ja ajoneuvot
- Henkilöautot: Henkilöautoihin sovelletaan EU:n yhteisen tullitariffin mukaista 10 prosentin tullia.
- Hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tullit vaihtelevat tyypillisesti 10–20 prosentin välillä ajoneuvon painosta ja luokituksesta riippuen.
Kulutustavarat
Latvia on kehittynyt talous, joka tuo maahan monenlaisia kulutustavaroita elektroniikasta vaatteisiin. Kulutustavaroiden tullit voivat vaihdella tuotteen ja sen mukaan, sovelletaanko erityisiä kauppasopimuksia.
Elektroniikka ja sähkölaitteet
- Älypuhelimet, tietokoneet ja televisiot: Kulutuselektroniikkaan sovelletaan tyypillisesti alhaisia tulleja, jotka vaihtelevat 0 prosentista 5 prosenttiin. Tämä on linjassa EU:n tavoitteen kanssa kannustaa teknologiatuotteiden tuontia.
- Kodinkoneet: Tärkeisiin kodinkoneisiin, kuten jääkaappeihin, pesukoneisiin ja ilmastointilaitteisiin, sovelletaan noin 5 prosentin tulleja.
Vaatteet ja tekstiilit
- Vaatteet: Vaatteiden ja tekstiilituotteiden tuontiin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja materiaalien ja tuotteen luokituksen mukaan.
- Jalkineet: Tuontikenkiin sovelletaan tyypillisesti 8–17 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit ja kauppaedut
EU:n jäsenenä Latvia hyötyy EU:n vapaakauppasopimuksista ja tiettyjen maiden tai alueiden tavaroiden etuuskohtelusta. Nämä sopimukset alentavat tai poistavat tulleja monilta tuotteilta maista, jotka ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksia EU:n kanssa. Joitakin näistä maista ovat:
Tullietuuskohtelun piiriin kuuluvat maat
- Euroopan talousalue (ETA): ETA-maiden (Islanti, Norja, Liechtenstein) tuotteille ei yleensä peritä tulleja Latviaan tuotaessa.
- Vapaakauppasopimuksia (FTA) tehneet maat: Latvia tarjoaa tullietuuskohtelun esimerkiksi Etelä-Koreasta, Kanadasta, Japanista ja Sveitsistä peräisin oleville tavaroille. Näiden sopimusten nojalla tavarat voivat tuoda Latviaan joko tullitta tai alennetulla tullilla.
- Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP): Latvia soveltaa EU:n GSP-järjestelmää kehitysmaiden tavaroihin. Tämä mahdollistaa näiden maiden tuotteiden tuonnin alennetuin tullein tai tullitta.
Erikoistuotteet, joihin sovelletaan poikkeuksia
- Maataloustuotteet: Tietyillä herkillä maataloustuotteilla, kuten sokerilla, riisillä ja joillakin hedelmillä ja vihanneksilla, on korkeammat tullit, mutta EBA-aloitteen (Everything But Arms) edunsaajamaista, kuten vähiten kehittyneistä maista (LDC), tulevat tuotteet voivat tulla EU:hun alennetuilla tai nollatulleilla.
- Energiatuotteet: Energiatuotteiden, kuten öljyn ja maakaasun, tuontiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja, vaikka valmisteveroja voidaan soveltaa.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Latvian tasavalta
- Pääkaupunki: Riika
- Väkiluku: Noin 1,85 miljoonaa (2023)
- Tulot henkeä kohti: Noin 20 000 dollaria (2023)
- Virallinen kieli: Latvia
- Valuutta: euro (EUR)
- Sijainti: Latvia sijaitsee Pohjois-Euroopan Itämeren alueella. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Viro, idässä Venäjä, kaakossa Valko- Venäjä ja etelässä Liettua. Lännessä sen rannikkoa reunustaa Itämeri.
Maantiede
- Latvialla on monipuolinen maantiede tiheine metsineen, järvineen ja laaja rannikkovartioineen. Maasto on enimmäkseen tasaista, ja merkittävä osa maasta on metsän peitossa.
- Latviassa on leuto ilmasto, jossa on kylmät talvet ja leudot kesät. Maassa sataa kohtuullisesti ympäri vuoden.
Talous
- Latvian talous on avoin ja vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, ja keskeisiä sektoreita ovat teollisuus, maatalous, palvelut ja liikenne.
- Palvelusektori on Latvian BKT : n suurin rahoittaja, jota seuraavat teollisuus ja maatalous. Maa on merkittävä toimija logistiikassa, kaupassa ja rahoituspalveluissa Itämeren alueella.
Suuret teollisuudenalat
- Valmistus: Latvian valmistussektori on monipuolinen ja kattaa elektroniikan, koneet, kemikaalit ja elintarvikkeiden jalostuksen.
- Maatalous: Latvia tuottaa viljaa, maitotuotteita, lihaa ja vihanneksia. Maa tunnetaan metsäteollisuudestaan , jolla on merkittävä rooli sen taloudessa.
- Kuljetus ja logistiikka: Strategisen sijaintinsa ansiosta Latvia on tärkeä kauttakulkukeskus Euroopan, Venäjän ja Aasian välillä liikkuville tavaroille.