Kirgisia, vuoristoinen maa Keski-Aasiassa, on sisämaavaltio, jonka naapurit ovat Kazakstan, Uzbekistan, Tadžikistan ja Kiina. Kirgisia oli aiemmin osa Neuvostoliittoa, mutta se itsenäistyi vuonna 1991 ja on sittemmin siirtynyt markkinatalouteen, vaikka sillä on edelleen haasteita, jotka liittyvät köyhyyteen, infrastruktuurin kehittämiseen ja tuonnista riippuvuuteen. Pienenä sisämaavaltiona Kirgisia on erittäin riippuvainen tuonnista monien kulutustavaroiden, raaka-aineiden ja koneiden osalta, joita sen teollisuudenala tarvitsee.
Kirgisian tullijärjestelmällä on ratkaiseva rooli näiden tuontituotteiden sääntelyssä ja se tuottaa samalla valtion tuloja. Maa on Euraasian talousliiton (EAEU) jäsen, ja sen tullipolitiikka on tiiviisti linjassa tämän kaupparyhmittymän yhteisen tullipolitiikan kanssa. EAEU, johon kuuluvat Venäjä, Armenia, Valko-Venäjä ja Kazakstan, yhdenmukaistaa tulleja jäsenvaltioidensa välillä, mikä vaikuttaa Kirgisian tullimääräyksiin. Tämä järjestelmä vaikuttaa paitsi tavaroista perittävien tuontitullien myös tiettyjen EAEU:n jäsenmaista ja muista maista, joiden kanssa Kirgisialla on kauppasopimuksia, tulevan tuonnin etuuskohteluun.
Yleiskatsaus Kirgisian tariffijärjestelmään
Kirgisian tullitariffijärjestelmä on suunniteltu sääntelemään maahan tulevaa tavaravirtaa, suojelemaan kotimaista teollisuutta ja tuottamaan tuloja hallitukselle. Euraasian talousliiton (EAEU) jäsenenä Kirgisia soveltaa EAEU:n jäsenten sopimaa yhteistä tullitariffia (CCT). Tämä tarkoittaa, että useimpien tavaroiden tullimaksut on yhdenmukaistettu kaikissa EAEU:n jäsenvaltioissa. Vakiotariffien lisäksi Kirgisialla on myös oma arvonlisäverojärjestelmänsä (ALV) ja tiettyihin tuotteisiin sovellettavat valmisteverot.
Kirgisian tullilaitos, joka on osa Kirgisian tasavallan valtion tullilaitosta, vastaa näiden tullien täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Se pyrkii varmistamaan, että tuontitavarat ovat maan tullimääräysten mukaisia ja että tavaravirrat rajojen yli jatkuvat.
Kirgisian tullijärjestelmä perustuu harmonoituun järjestelmään (HS), joka luokittelee tuotteet numerokoodin mukaan. Tullit vaihtelevat tuotetyypin mukaan, ja eri tavaraluokkien tullitasot vaihtelevat niiden tärkeyden, käytön tai strategisen arvon mukaan kansantaloudelle.
Tullitariffijärjestelmän keskeiset ominaisuudet
- Arvotullit: Yleisin tullimuoto, jota sovelletaan prosenttiosuutena tuotavien tavaroiden arvosta.
- Erityistariffit: Tiettyihin tuotteisiin sovelletaan kiinteää tariffia, joka voi perustua tilavuuteen, painoon tai yksikkömäärään.
- Tullausarvo: Tulli lasketaan usein tavaroiden CIF -arvon (kustannukset, vakuutus ja rahti) perusteella, mikä tarkoittaa, että tullausarvo sisältää tavaroiden kustannukset sekä toimitus- ja vakuutuskulut.
- Valmistevero: Tietyistä tuotteista, erityisesti alkoholista, tupakasta ja polttoaineesta, kannetaan ylimääräisiä valmisteveroja.
- ALV: Arvonlisävero (ALV) peritään yleensä tuonnista 12 prosentin verokannalla tullimaksujen lisäksi.
Kirgisian tullirakenne on suunniteltu tukemaan sen taloudellista kehitystä, edistämään teollista kasvua ja suojelemaan kotimaisia tuottajia ulkomaiselta kilpailulta tietyillä aloilla. Vaikka tullit ovat pääosin yhdenmukaisia muiden Euraasian talousyhteisön (EAEU) jäsenten tullien kanssa, Kirgisialla on edelleen tilaa alueellisille mukautuksille tai poikkeuksille tiettyjen tuotteiden osalta kansallisten prioriteettien mukaisesti.
Tuoteluokat ja sovellettavat tariffit
Kirgisian tullimaksut vaihtelevat eri tuoteryhmien välillä. Alla on yleiskatsaus keskeisistä tuoteryhmistä ja niihin sovellettavista tulleista.
Maatalous- ja elintarviketuotteet
Kirgisia tuo maahan merkittävän määrän elintarvikkeita, koska maan maatalouspohja on suhteellisen pieni ja kapasiteetti laajamittaiseen elintarviketuotantoon rajallinen. Tästä syystä elintarvikkeiden tuontiin sovelletaan erilaisia tulleja, mukaan lukien maataloustuotteiden suojatullit kotimaisen maatalouden ja ruokaturvan tukemiseksi.
- Vehnä ja jauhot: Vehnä, joka on Kirgisian keskeinen peruselintarvike, on 5 prosentin tullimaksun alaista. Jauhot, jotka ovat tärkeä elintarvike, ovat tyypillisesti 5 prosentin tullin alaisia, vaikkakin tämä voi vaihdella kauppasopimusten mukaan.
- Riisi: Riisi on toinen välttämätön elintarviketuote Kirgisiassa, ja siihen sovelletaan 5–10 prosentin tuontitulleja.
- Sokeri: Koska sokeri on laajalti käytetty elintarvike, siihen sovelletaan noin 10 prosentin tuontitulleja.
- Vihannekset ja hedelmät: Tuoreisiin hedelmiin ja vihanneksiin, kuten tomaatteihin, omenoihin ja banaaneihin, sovelletaan 5–15 prosentin tulleja, ja tullit riippuvat usein sesonkivaihtelusta ja tarjonnasta.
- Liha ja maitotuotteet: Lihan, kuten naudan-, kanan- ja sianlihan, tuontiin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja. Myös maitotuotteisiin, kuten maitoon, juustoon ja voihin, sovelletaan 10–15 prosentin tulleja.
- Jalostetut elintarvikkeet ja juomat: Tuotteisiin, kuten säilykkeisiin, välipaloihin ja virvoitusjuomiin, sovelletaan tyypillisesti 10–20 prosentin tuontitulleja tuoteryhmästä riippuen.
Teollisuustuotteet ja koneet
Kirgisian teollisuussektori on erittäin riippuvainen tuoduista koneista ja teollisuustuotteista valmistuksessa, energiantuotannossa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Maan koneiden ja teollisuustuotteiden tullit ovat yleensä alhaisemmat kannustaakseen investointeja keskeisille aloille.
- Koneet: Teollisuuskoneisiin, mukaan lukien kaivos- , maatalous- ja rakennuslaitteet , sovelletaan 5–10 prosentin tuontitulleja. Usein on kuitenkin poikkeuksia tietyntyyppisille koneille, jotka ovat välttämättömiä kehityshankkeille.
- Sähkölaitteet: Muuntajien, moottoreiden ja generaattoreiden tullit ovat tyypillisesti 5–10 %, vaikka Euraasian talousyhteisön (EAEU) sopimusten nojalla voi olla poikkeuksia tai alennettuja tulleja.
- Ajoneuvot: Ajoneuvoihin, mukaan lukien henkilöautot, kuorma-autot ja linja-autot, sovelletaan 10–25 prosentin tuontitulleja ajoneuvotyypistä riippuen. Suurempiin tai ylellisempiin ajoneuvoihin voidaan soveltaa korkeampia tulleja, varsinkin jos ne eivät täytä Kirgisian ympäristöstandardeja.
- Rakennusmateriaalit: Materiaaleihin, kuten sementtiin, teräkseen ja puuhun, sovelletaan 5–15 prosentin tulleja materiaalityypistä ja markkinaolosuhteista riippuen.
Kulutustavarat
Kirgisia tuo maahan laajan valikoiman kulutustavaroita, kuten vaatteita, elektroniikkaa ja kodintarvikkeita. Näihin tuotteisiin sovelletaan kohtuullisia tulleja, vaikka Kirgisian asema Euraasian talousyhteisön (EAEU) jäsenenä tarkoittaa, että tietyt EAEU-maiden tuotteet voivat tulla maahan alennetuilla tulleilla.
- Vaatteet ja tekstiilit: Vaatteisiin ja tekstiileihin sovelletaan 10–20 prosentin tulleja. Tullimaksu vaihtelee kankaan tyypin, alkuperän ja sen mukaan, kuuluvatko tavarat etuuskohtelukauppasopimusten piiriin.
- Jalkineet: Tuontikenkiin ja -jalkineisiin sovelletaan tyypillisesti 10–15 prosentin tulleja.
- Elektroniikka: Kulutuselektroniikkaan, kuten älypuhelimiin, tietokoneisiin, televisioihin ja kodinkoneisiin, sovelletaan yleensä 0–10 prosentin tulleja. Joihinkin EU:sta peräisin oleviin elektroniikkatuotteisiin voidaan kuitenkin soveltaa alennettuja tulleja.
- Huonekalut: Huonekalujen tuontitullit vaihtelevat 10–15 prosentin välillä materiaalista ja esineen monimutkaisuudesta riippuen.
Polttoaine- ja energiatuotteet
Kirgisia on riippuvainen öljyn ja energiatuotteiden tuonnista tyydyttääkseen kotimaiset energiantarpeensa. Koska maan öljy- ja kaasuvarannot ovat rajalliset, niiden tuonti on välttämätöntä teollisuuden, liikenteen ja kotitalouksien energiantuotannolle.
- Polttoaine: Maahantuotuihin polttoainetuotteisiin, kuten bensiiniin, dieselöljyyn ja nestekaasuun (LPG), sovelletaan yleensä 5–10 prosentin tuontitulleja.
- Hiili: Kivihiileen, jota käytetään energiantuotantoon ja lämmitykseen, sovelletaan 5–10 prosentin tulleja hiilen tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
Euraasian talousliiton (EAEU) jäsenenä Kirgisia soveltaa tullietuuskohtelua muista EAEU:n jäsenvaltioista, kuten Venäjältä, Kazakstanista, Armeniasta ja Valko-Venäjältä, peräisin oleviin tavaroihin. Näistä maista peräisin olevia tavaroita voidaan usein tuoda tullitta tai alennettujen tullien mukaisesti, mikä heijastaa kaupan vapauttamista unionissa.
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) maat: Useimpiin Euraasian talousyhteisön sisällä kaupattaviin tavaroihin ei sovelleta tulleja, vaikka tietyt tuotteet (kuten alkoholi, tupakka tai ylellisyystuotteet) saattavat silti olla valmisteveron alaisia.
- Vapaakauppasopimukset: Kirgisia on tehnyt kahdenvälisiä kauppasopimuksia useiden Euraasian talousyhteisön ulkopuolisten maiden, kuten Turkin ja Kiinan, kanssa. Nämä sopimukset tarjoavat tullietuuskohtelun tietyille tuotteille. Näistä maista peräisin oleviin tavaroihin voidaan näiden sopimusten nojalla soveltaa alennettuja tai nollatulleja.
ALV ja muut verot
Tullimaksujen lisäksi useimpiin tuontitavaroihin sovelletaan arvonlisäveroa (ALV). Kirgisian yleinen arvonlisäverokanta on 12 %, ja se kannetaan tavaroiden tullausarvosta, joka sisältää tavaroiden hinnan, toimituskulut ja vakuutuksen.
- Valmisteverot: Kirgisia soveltaa valmisteveroja tiettyihin tuotteisiin, kuten alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineeseen. Verokannat vaihtelevat, ja alkoholiin ja tupakkaan kohdistuu tyypillisesti korkeampia valmisteveroja kuin polttoainetuotteisiin.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Kirgisian tasavalta
- Pääkaupunki: Biškek
- Väkiluku: Noin 6,5 miljoonaa (2023)
- Tulot henkeä kohti: Noin 1 200 dollaria (2023)
- Virallinen kieli: kirgiisi (virallinen kieli), venäjä (laajasti puhuttu)
- Valuutta: Kirgisian som (KGS)
- Sijainti: Kirgisia sijaitsee Keski-Aasiassa ja sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kazakstan, lännessä Uzbekistan, etelässä Tadžikistan ja idässä Kiina.
Maantiede
- Kirgisia on sisämaavaltio, jonka vuoristoinen maasto peittää yli 90 % sen pinta-alasta. Se on osa Tienšanin vuoristoa ja siellä on useita korkealla sijaitsevia järviä, kuten Issyk-Kul-järvi, maailman toiseksi suurin suolajärvi.
- Ilmasto on mannermainen, alankojen kylmillä talvilla ja kuumilla kesillä ja korkeammilla alueilla viileämmillä olosuhteilla.
Talous
- Kirgisialla on pieni mutta kehittyvä talous, jonka keskeisiä sektoreita ovat maatalous, kaivostoiminta ja energia. Maa on erittäin riippuvainen ulkomailta, erityisesti Venäjältä, tulevien siirtotyöläisten rahalähetyksistä.
- Talous kohtaa haasteita, jotka liittyvät infrastruktuurin kehittämiseen, poliittiseen epävakauteen ja useimpien teollisuustuotteiden tuontiriippuvuuteen.
Suuret teollisuudenalat
- Maatalous: Kirgisian maatalouteen kuuluu viljan, karjan, hedelmien ja vihannesten tuotanto.
- Kaivostoiminta: Maassa on huomattavat kulta-, kivihiili- ja muiden mineraalien varannot.
- Energia: Vesivoima on merkittävä energianlähde Kirgisialle, vaikka maa tuo maahan myös öljyä ja kaasua kysynnän tyydyttämiseksi.