Japani, yksi maailman suurimmista talouksista, on omaksunut monimutkaisen ja tarkasti säännellyn tulli- ja tariffijärjestelmän. Saarivaltiona, jolla on rajalliset luonnonvarat, Japani on erittäin riippuvainen tuonnista tyydyttääkseen teollisuuden ja kuluttajien tarpeet. Maa on useiden kansainvälisten kauppajärjestöjen, kuten Maailman kauppajärjestön (WTO), jäsen, ja sillä on lukuisia vapaakauppasopimuksia (FTA), jotka vaikuttavat tuontitavaroiden tullirakenteeseen. Japanin tullitariffit on asetettu suojelemaan paikallista teollisuutta samalla kun säilytetään pääsy tärkeisiin raaka-aineisiin, teknologiaan ja tavaroihin ympäri maailmaa.
Japanin tullitariffijärjestelmä
Japanin tulleja hallinnoi Japanin tulli valtiovarainministeriön alaisuudessa. Maa noudattaa luokittelujärjestelmää, joka luokittelee tavarat niiden luonteen ja käyttötarkoituksen perusteella, mikä määrää sovellettavat tuontitullit. Japanin tulleihin vaikuttavat sen kansainväliset kauppasopimukset, mukaan lukien Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja muiden keskeisten kauppakumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset.
Japani käyttää myös harmonoitua järjestelmää (HS) tariffiluokittelussa, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu järjestelmä kauppatavaroiden luokitteluun. Japaniin tuotavien tuotteiden tullit vaihtelevat 0 prosentista 30 prosenttiin tuotekategoriasta riippuen, ja tullien lisäksi sovelletaan lisäveroja, kuten kulutusveroa (samanlainen kuin arvonlisävero).
Yleiset tuontitullit
Japanin tuontitullit on jaettu useisiin luokkiin tuotetyypin perusteella. Keskeiset tuotekategoriat ja niitä vastaavat tullimaksut on esitetty alla. Nämä tullit voivat vaihdella hieman alkuperämaan mukaan etuuskohtelukauppasopimusten tai muiden kauppatoimenpiteiden vuoksi.
Luokka 1: Maataloustuotteet
Maataloustuotteet ovat Japanin vahvimmin suojattuja tuotteita, mikä heijastaa maan politiikkaa tukea kotimaista maataloutta. Hallitus on asettanut korkeita tulleja monille maataloustuotteiden tuonnille suojellakseen paikallisia maanviljelijöitä, vaikka tietyt tuotteet hyötyvätkin alhaisemmista tulleista useiden kauppasopimusten nojalla.
- Riisi: Japanin riisin tuontitullit ovat maailman korkeimpien joukossa. Tulli on 340 % suurimmalle osalle riisin tuonnista, mikä on seurausta Japanin politiikasta suojella kotimaista riisiteollisuuttaan.
- Naudanliha: Tuontinaudanlihaan sovelletaan 38,5 prosentin tullia, mutta tätä tullia alennetaan tietyillä vapaakauppasopimuksilla. Esimerkiksi Australiasta ja Yhdysvalloista tuotavaan naudanlihaan sovelletaan alhaisempia tulleja Japanin ja Australian talouskumppanuussopimuksen (JAEPA) sekä Yhdysvaltojen ja Japanin välisen kauppasopimuksen nojalla.
- Vehnä: Vehnän tulli on 10 %, vaikka Japani tuo suuren osan vehnästään etuuskohtelun mukaisesti esimerkiksi Yhdysvalloista ja Kanadasta.
- Hedelmät ja vihannekset: Tuontihedelmiin ja -vihanneksiin sovelletaan tyypillisesti 10–20 prosentin tulleja, vaikka tiettyihin tuotteisiin, kuten sitrushedelmiin, voidaan soveltaa vielä korkeampia tulleja.
Luokka 2: Teollisuustuotteet
Teollisuustuotteet ovat välttämättömiä Japanin valmistusteollisuudelle, ja näiden tuotteiden tullit ovat yleensä alhaisemmat kuin maataloustuotteiden. Tietyillä teollisuustuotteiden luokilla, kuten polkumyyntitullien alaisilla tai kotimaisen teollisuuden säännösten suojaamilla tuotteilla, voi kuitenkin olla korkeammat tullit.
- Koneet ja laitteet: Koneisiin, teollisuuden osiin ja elektroniikkalaitteisiin sovelletaan yleensä 0–5 prosentin tulleja. Tämä koskee kriittisiä valmistuskomponentteja esimerkiksi auto-, elektroniikka- ja konepajateollisuudessa.
- Autot: Japani tuo maahan ajoneuvoja ja autonosia suhteellisen alhaisilla tulleilla. Henkilöautojen tavanomainen tuontitulli on 0 %, mutta tietyille osille, kuten renkaille ja akuille, voidaan soveltaa 3–5 %:n tulleja.
- Elektroniikka: Kulutuselektroniikkaan, kuten älypuhelimiin, tietokoneisiin ja televisioihin, sovelletaan tyypillisesti 0 prosentin tuontitulleja, vaikka joihinkin tiettyihin tuotteisiin voidaan soveltaa pieniä tulleja luokittelunsa perusteella.
Kategoria 3: Tekstiilit ja vaatteet
Tekstiili- ja vaatetusala on toinen ala, jolla Japanilla on suojatulleja, vaikkakin näitä tulleja on alennettu viime vuosina kansainvälisten kauppasopimusten ansiosta.
- Vaatteet: Vaatteiden ja asusteiden tuontitulli vaihtelee vaatteen materiaalin ja tyypin mukaan. Esimerkiksi puuvillavaatteisiin sovelletaan yleensä 8,5 prosentin tullia, kun taas synteettisistä kuiduista valmistettuihin vaatteisiin voidaan soveltaa jopa 13,5 prosentin tullia.
- Tekstiilikankaat: Kankaisiin, mukaan lukien puuvilla, villa ja synteettiset materiaalit, sovelletaan tyypillisesti 4,2–8,4 prosentin tulleja niiden alkuperästä ja voimassa olevasta kauppasopimuksesta riippuen.
- Jalkineet: Tuontikenkiin sovelletaan 5–15 prosentin tulleja, ja nahka- ja kalliisiin jalkineihin sovelletaan yleensä korkeampia tulleja.
Luokka 4: Ylellisyystuotteet ja muut kuin välttämättömät tuotteet
Japani asettaa korkeampia tulleja ylellisyystuotteille ja muille kuin välttämättömille tuotteille, vaikka moniin näistä tuotteista sovelletaan ylimääräisiä kulutusveroja, jotka nostavat entisestään lopullisia kustannuksia kuluttajille.
- Korut ja kellot: Koruihin ja luksuskelloihin sovelletaan tyypillisesti 5–10 prosentin tullia, vaikka joihinkin luksustuotteisiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja materiaaliensa (esim. timanttien tai jalometallien) mukaan.
- Kosmetiikka: Kauneustuotteisiin, mukaan lukien kosmetiikka ja ihonhoitotuotteet, sovelletaan yleensä 5–10 prosentin tuontitulleja.
- Alkoholijuomat: Tuontialkoholista kannetaan valmisteveroja tullien lisäksi. Esimerkiksi viskistä, oluesta ja viinistä kannetaan 10–15 prosentin tullit, ja tietyistä tuotteista voidaan periä lisäveroja alkoholipitoisuudesta riippuen.
Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
Japani on allekirjoittanut lukuisia kauppasopimuksia maiden ja alueiden kanssa ympäri maailmaa, mikä mahdollistaa tiettyjen tuontituotteiden tullietuuskohtelun. Lisäksi joihinkin tietyistä maista tuotuihin tuotteisiin voidaan soveltaa polkumyyntitulleja tai suojatoimenpiteitä.
Vapaakauppasopimukset
Japani on solminut useiden maiden kanssa vapaakauppasopimuksia, jotka ovat alentaneet merkittävästi monien tuontitavaroiden tulleja.
- Japanin ja Australian välinen talouskumppanuussopimus (JAEPA): Tämä sopimus tarjoaa etuustullit useille tuotteille, kuten naudanlihalle, viinille ja maitotuotteille. Esimerkiksi Australian naudanlihan tulli on sopimuksen mukaan alennettu 19,5 prosenttiin normaalin 38,5 prosentin sijaan.
- Japanin ja EU:n talouskumppanuussopimus (EPA): Tämä sopimus on alentanut tai poistanut tulleja esimerkiksi maataloustuotteilta, koneilta ja lääkkeiltä. Esimerkiksi EU:sta tuodun juuston tulli on vähitellen poistettu, mikä hyödyttää sekä kuluttajia että tuottajia.
- Tyynenmeren alueen kumppanuussopimus (TPP): Japani on osa Tyynenmeren alueen kumppanuussopimusta (CPTPP), johon kuuluvat muun muassa Kanada, Australia ja Meksiko. CPTPP on alentanut merkittävästi useiden tuotteiden, kuten maataloustuotteiden, koneiden ja autojen, tulleja.
Polkumyyntitullit
Japani asettaa polkumyyntitulleja tietyille tuontituotteille, jos niiden katsotaan myydyn alle käyvän markkina-arvon, mikä voi vahingoittaa kotimaista teollisuutta.
- Teräs: Japani on ottanut käyttöön polkumyyntitulleja tietyntyyppisten terästen tuonnille, erityisesti Kiinan kaltaisista maista, joissa hallitus tukee voimakkaasti teräsmarkkinoita.
- Aurinkopaneelit: Japani on myös asettanut polkumyyntitulleja Kiinasta tuotaville aurinkopaneeleille suojellakseen kotimaista aurinkopaneelien valmistusteollisuuttaan.
Suojatoimenpiteet
Japanilla, kuten monilla muillakin mailla, on mahdollisuus ottaa käyttöön suojatoimenpiteitä tapauksissa, joissa tuonnin äkillinen kasvu uhkaa vahingoittaa kotimaista teollisuutta. Näihin toimenpiteisiin kuuluu usein tuontitullien tilapäinen korotus.
- Riisi: Japani on ajoittain asettanut suojatulleja riisin tuonnille suojellakseen kotimaisia riisinviljelijöitä tuonnin äkillisen kasvun aiheuttamilta hintavaihteluilta.
Maatietoja Japanista
- Virallinen nimi: Japani (日本, Nihon tai Nippon)
- Pääkaupunki: Tokio
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Tokio (pääkaupunki)
- Jokohama
- Osaka
- Asukaskohtaiset tulot: 42 000 dollaria (vuoden 2023 arvio, ostovoimakorjattuna)
- Väkiluku: Noin 125,5 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Japani
- Valuutta: Japanin jeni (JPY)
- Sijainti: Japani on saarivaltio Itä-Aasiassa Tyynellämerellä, Korean niemimaan ja Kiinan itäpuolella. Se koostuu neljästä pääsaaresta – Honshusta, Hokkaidosta, Kyushusta ja Shikokusta – sekä monista pienemmistä saarista.
Japanin maantiede
Japani on vuoristoinen saaristo, jonka maantieteelliset piirteet vaihtelevat rannikkotasangoista tulivuoriin. Maa sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, jossa esiintyy usein maanjäristyksiä ja satunnaisia tulivuorenpurkauksia.
- Topografia: Japanin maa-alue on pääosin vuoristoinen, ja noin 70 % maasta on vuorten peitossa. Japanin Alpit jakavat maan länsi- ja itäosiin. Japanin korkein huippu on Fuji-vuori (3 776 metriä).
- Ilmasto: Japanissa on neljä erillistä vuodenaikaa: pohjoisessa on kylmät talvet ja etelässä subtrooppiset olosuhteet. Ilmasto vaihtelee pohjoisen kosteasta mannerilmastosta etelän kosteaan subtrooppiseen ilmastoon. Japani on myös altis luonnonkatastrofeille, kuten maanjäristyksille, tsunameille ja taifuuneille.
Japanin talous
Japani on yksi maailman kehittyneimmistä talouksista, joka tunnetaan teknologisesta osaamisestaan, pitkälle kehittyneestä infrastruktuuristaan ja vahvasta teollisesta perustastaan.
- Talouden sektorit:
- Valmistus: Japani on maailmanlaajuinen johtaja valmistuksessa, erityisesti elektroniikka-, auto- ja robotiikkateollisuudessa.
- Palvelut: Palvelusektorilla, mukaan lukien rahoitus, matkailu ja vähittäiskauppa, on merkittävä rooli Japanin taloudessa.
- Maatalous: Vaikka Japanin maataloussektorin osuus bruttokansantuotteesta on pienempi kuin teollisuuden tai palvelusektorin, maa on merkittävä riisin, merenelävien ja tiettyjen hedelmien tuottaja.
Suuret teollisuudenalat
- Autoteollisuus: Japanissa on joitakin maailman suurimmista autonvalmistajista, kuten Toyota, Honda ja Nissan. Autoteollisuus on merkittävä tekijä Japanin bruttokansantuotteessa ja vientituloissa.
- Elektroniikka: Japani on ollut elektroniikkateollisuuden johtaja vuosikymmeniä, ja yritykset, kuten Sony, Panasonic ja Toshiba, ovat muokanneet kulutuselektroniikan, puolijohteiden ja muiden korkean teknologian tuotteiden maailmanlaajuisia markkinoita.
- Koneet ja robotiikka: Japani on tunnettu edistyneestä kone- ja robotiteollisuudestaan, jossa huipputeknologiaa käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja terveydenhuollossa.
- Lääkkeet: Japanilla on vahva lääketeollisuus, jota vauhdittavat kotimainen kysyntä sekä lääketieteellisten teknologioiden, lääkkeiden ja terveystuotteiden kansainvälinen vienti.