Indonesian tuontitullit

Kirjoitettu kirjoittaja

Indonesia, Kaakkois-Aasian suurin talous, on keskeisessä roolissa alueellisessa ja globaalissa kaupassa. Maa on erittäin riippuvainen tuonnista vastatakseen kasvavaan kulutustavaroiden, raaka-aineiden, koneiden ja teknologian kysyntään. Useiden kansainvälisten järjestöjen ja kauppasopimusten, kuten Maailman kauppajärjestön (WTO), ASEANin vapaakauppa-alueen (AFTA) ja alueellisen kattavan talouskumppanuuden (RCEP), jäsenenä Indonesian kauppapolitiikkaa muokkaavat sekä alueellinen että globaali taloudellinen integraatio. Indonesia soveltaa harmonoidun järjestelmän (HS) koodiluokitukseen perustuvaa tullitariffijärjestelmää, jonka hinnat vaihtelevat tuotteen tyypin, alkuperämaan ja sovellettavien kauppasopimusten mukaan.

Indonesian tuontitullit

Tariffirakenne Indonesiassa

Indonesia käyttää tuotekategoriaan perustuvien arvotullien, paljoustullien ja yhdistettyjen tullien yhdistelmää. Tuontiin sovellettavat tullit on yleensä jäsennelty seuraavasti:

  • 0–5 %: Välttämättömät hyödykkeet, raaka-aineet ja pääomahyödykkeet.
  • 5–15 %: Välituotteet ja puolivalmiit tuotteet.
  • 15–40 %: Valmiit kulutustavarat ja ylellisyystuotteet.

Tuontitullien lisäksi maahantuoduista tavaroista on maksettava:

  • Arvonlisävero (ALV): Tällä hetkellä useimpien tuotteiden osalta 11 %.
  • Ylellisyystuotteiden myyntivero (LGST): Sovelletaan tiettyihin tuotteisiin, kuten autoihin, ylellisyystuotteisiin ja huippuluokan elektroniikkaan.
  • Valmisteverot: Valmisteveroja peritään tietyistä tuotteista, kuten tupakasta, alkoholijuomista ja sokeripitoisista juomista.

Indonesia hyötyy myös useista etuuskohtelukauppasopimuksista, jotka tarjoavat alennettuja tai nollatullia tietyille tuotteille maista, joiden kanssa Indonesia on allekirjoittanut sopimuksia, kuten ASEAN- maista, Kiinasta, Japanista ja Euroopan unionista (EU).

Tullimaksut tuoteryhmittäin

1. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet

Maatalous on elintärkeä osa Indonesian taloutta, mutta maa tuo maahan merkittävän osan elintarvikkeistaan, erityisesti jalostettuja ja kalliita tuotteita. Maataloustuotteiden tullit on suunniteltu suojelemaan kotimaisia ​​tuottajia ja samalla varmistamaan kohtuuhintaisten välttämättömien elintarvikkeiden saatavuus.

1.1. Viljat ja viljat

  • Riisi: Peruselintarvikkeena riisin tuontiin sovelletaan 15 prosentin tullia paikallisten viljelijöiden suojelemiseksi.
  • Vehnä: Vehnää pidetään välttämättömänä raaka-aineena, ja sen tuontiin sovelletaan yleensä 5 prosentin tullia.
  • Maissi: Teollisuuskäyttöön tarkoitetun maissin tuontiin sovelletaan 5 prosentin tulleja, kun taas kulutukseen tarkoitetun maissin tuontiin voidaan soveltaa jopa 10 prosentin korkeampia tulleja.

Erityiset tuontitullit:

  • Riisi ASEAN-maista: ASEANin vapaakauppa-alueen (AFTA) nojalla ASEAN-jäsenvaltioista peräisin olevalle riisille on myönnetty tulliton pääsy.
  • Riisi ei-etuuskohtelumaista: Saattaa kohdata lisätulleja kotimaisen tuotannon turvaamiseksi.

1.2. Maitotuotteet

  • Maito: Jauhemaidon ja tuoreen maidon tuontiin sovelletaan yleensä 5 prosentin veroa.
  • Juusto ja voi: Juuston ja voin tuontiin sovelletaan 5–20 prosentin tulleja tyypistä ja alkuperästä riippuen.
  • Jogurtti ja muut maitotuotteet: Jogurtin ja muiden maitotuotteiden tuontiin sovelletaan 10–20 prosentin verokantaa tuotteesta riippuen.

Erityiset tuontitullit:

  • Maitotuotteet Uudesta-Seelannista ja Australiasta: ASEANin, Australian ja Uuden-Seelannin välisen vapaakauppasopimuksen (AANZFTA) nojalla näistä maista tuotaville maitotuotteille voidaan myöntää alennettuja tulleja tai tullittomuus.

1.3. Liha ja siipikarja

  • Naudanliha: Tuontinaudanlihasta kannetaan 5–20 prosentin vero riippuen siitä, onko se tuoretta, pakastettua vai jalostettua.
  • Siipikarja: Kanan ja kalkkunan tuontiin sovelletaan 20 prosentin tulleja, vaikka tiettyihin jalostettuihin siipikarjatuotteisiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja.
  • Jalostetut lihat: Jalostettujen lihojen, kuten makkaroiden ja leikkeleiden, tuonnista kannetaan 15–30 prosentin vero jalostusasteesta riippuen.

Erityiset tuontiehdot:

  • Lihan tuonti muista kuin etuuskohteluun oikeutetuista maista: Saattaa kohdata korkeampia tulleja paikallisen teollisuuden suojelemiseksi ja terveysnormien noudattamiseksi.

1.4. Hedelmät ja vihannekset

  • Tuoreet hedelmät: Tuoreista hedelmistä, kuten omenoista, appelsiineista ja viinirypäleistä, kannetaan 5–20 prosentin vero tyypistä riippuen.
  • Vihannekset (tuoreet ja pakastetut): Tuoreiden ja pakastettujen vihannesten tullit vaihtelevat 5–20 prosentin välillä, ja joihinkin tuotteisiin sovelletaan kausittaisia ​​tullivaihteluita.
  • Jalostetut hedelmät ja vihannekset: Säilyke- tai pakastehedelmiin ja -vihanneksiin sovelletaan 10–30 prosentin tulleja.

Erityiset tuontitullit:

  • Hedelmät ASEAN-maista: Tuonti ASEAN-maista on usein tullitonta AFTA-sopimuksen nojalla, mikä tarjoaa suotuisat edellytykset trooppisille ja eksoottisille hedelmille.

2. Valmistetut tavarat

Indonesiaan tuodaan laaja valikoima teollisuustuotteita, kuten tekstiilejä, koneita, elektroniikkaa ja autoja. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat merkittävästi jalostusasteen ja käyttötarkoituksen mukaan.

2.1. Tekstiilit ja vaatteet

  • Raakapuuvilla: Tekstiiliteollisuudessa käytettävän raakapuuvillan tuontiin sovelletaan yleensä 5 prosentin verokantaa.
  • Tekstiilit (puuvilla ja synteettiset): Valmiista tekstiileistä, mukaan lukien vaatteista, kannetaan 10–15 prosentin vero kankaan tyypistä ja alkuperästä riippuen.
  • Jalkineet: Tuontijalkineisiin sovelletaan 10–30 prosentin tulleja materiaalista (nahka, synteettinen jne.) ja tuotetyypistä riippuen.

Erityiset tuontitullit:

  • Tekstiilit etuuskohtelukauppakumppaneilta: Tekstiilien tuonti etuuskohtelukauppaa tekevistä maista, kuten ASEAN-maista ja Intiasta, voi hyötyä alennetuista tulleista tai tullittomuudesta.
  • Vaatteet ei-etuuskohtelusta: Ei-etuuskohtelusta tulevista maista, kuten Kiinasta, tuotaviin vaatteisiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja paikallisista markkinaolosuhteista riippuen.

2.2. Koneet ja elektroniikka

  • Teollisuuskoneet: Maatalous-, rakennus- ja valmistuskoneista kannetaan 0–5 prosentin verokanta riippuen siitä, luokittelevatko ne investointihyödykkeiksi.
  • Kulutuselektroniikka (televisiot, radiot jne.): Kulutuselektroniikkaan, kuten televisioihin, radioihin ja matkapuhelimiin, sovelletaan 5–15 prosentin tulleja.
  • Tietokoneet ja oheislaitteet: Tietokoneisiin ja niihin liittyviin laitteisiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja niiden merkityksen vuoksi teknologialle ja liiketoiminnan kehittämiselle.

Erityiset tuontiehdot:

  • Koneet Japanista: Indonesian ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (IJEPA) nojalla tiettyihin Japanista tuotaviin koneisiin sovelletaan alennettuja tai nollatulleja.

2.3. Autot ja autonosat

  • Henkilöajoneuvot: Henkilöajoneuvojen tuontiin sovelletaan 40–50 prosentin tulleja, jotka heijastavat niiden luokittelua ylellisyystuotteiksi.
  • Kuorma-autot ja hyötyajoneuvot: Kuorma-autoihin ja hyötyajoneuvoihin sovelletaan 10–25 prosentin tulleja moottorin koosta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
  • Autonosat: Autonosat ja -tarvikkeet verotetaan 10–20 %: lla tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.

Erityiset tuontitullit:

  • Luksusautot: Luksus- ja luksusajoneuvoihin sovelletaan korkeampia tulleja ja luksustuotteiden myyntiveroja.
  • Käytetyt ajoneuvot: Indonesia asettaa rajoituksia ja korkeampia tulleja käytettyjen ajoneuvojen tuonnille tavoitteenaan kannustaa uusien ja ympäristöystävällisten mallien tuontia.

3. Kemikaalit

Indonesia tuo maahan laajan valikoiman kemikaaleja sekä teollisuuden että terveydenhuollon käyttöön. Kemikaalien tuontitullit vaihtelevat tuotteen tyypin ja käyttötarkoituksen mukaan.

3.1. Lääkkeet

  • Lääkkeet: Välttämättömiin lääkkeisiin ja farmaseuttisiin tuotteisiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tullia, mikä heijastaa niiden merkitystä kansanterveydelle.
  • Muut kuin välttämättömät lääkkeet: Muut kuin välttämättömät lääkkeet, kuten vitamiinit ja ravintolisät, ovat 5–10 prosentin tullien alaisia.

Erityiset tuontitullit:

  • Lääkkeet etuuskohtelukauppakumppaneilta: Lääkkeiden tuonti ASEAN-maista ja muista kumppaneista voi hyötyä alennetuista tai nollatulleista nykyisten kauppasopimusten nojalla.

3.2. Muovit ja polymeerit

  • Raaka-muovimateriaalit: Raaka-muovimateriaalien, kuten polyeteenin ja polypropeenin, tuontiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja.
  • Valmiit muovituotteet: Valmiiden muovituotteiden, kuten säiliöiden ja kuluttajatuotteiden, tuontiin sovelletaan 10–20 prosentin tulleja.

Erityiset tuontitullit:

  • Muovit etuuskohteluun kuulumattomista maista: Muovituotteiden tuontiin etuuskohteluun kuulumattomista maista, kuten Kiinasta, voidaan soveltaa lisätulleja tai polkumyyntitulleja paikallisten valmistajien suojelemiseksi.

4. Puu- ja paperituotteet

Vaikka Indonesialla on vahva metsäteollisuus, se tuo maahan erilaisia ​​puu- ja paperituotteita erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten pakkaamiseen, painamiseen ja rakentamiseen.

4.1. Puutavara ja sahatavara

  • Raakapuu: Raakapuun ja jalostamattoman puutavaran tuontiin sovelletaan 5 prosentin tulleja paikallisen puutavaran käytön kannustamiseksi.
  • Jalostettu puu: Jalostettujen puutuotteiden, kuten vanerin ja viilun, tuontiin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja jalostusasteesta riippuen.

Erityiset tuontitullit:

  • ASEAN-maista peräisin oleva puu: ASEAN-maista tuotava puutavara hyötyy tullivapaasta pääsystä AFTA-sopimuksen nojalla.

4.2. Paperi ja kartonki

  • Sanomalehtipaperi: Sanomalehtipaperin ja päällystämättömän paperin tuontiin kustannus- ja painokäyttöön kannetaan 5 prosentin vero.
  • Päällystetty paperi: Päällystettyjen tai kiiltävien paperituotteiden tuontiin sovelletaan 10 prosentin tulleja.
  • Pakkausmateriaalit: Kartonkiin ja muihin pakkausmateriaaleihin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja käyttötarkoituksesta riippuen.

5. Metallit ja metallituotteet

Indonesia on merkittävä mineraalien ja metallien tuottaja, mutta se tuo maahan myös merkittäviä määriä jalostettuja metallituotteita tukeakseen rakennus- ja valmistusteollisuuttaan.

5.1. Rauta ja teräs

  • Raakateräs: Raakareisen ja muiden rautametallien tuontiin sovelletaan 5 prosentin tulleja rakentamisen ja valmistuksen raaka-aineina.
  • Valmiit terästuotteet: Valmiiden terästuotteiden, kuten tankojen, palkkien ja levyjen, tuontiin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja niiden käyttötarkoituksesta riippuen.

5.2. Alumiini

  • Raaka alumiini: Raaka alumiinin tuontiin sovelletaan yleensä 5 prosentin tulleja.
  • Alumiinituotteet: Valmiita alumiinituotteita, kuten tölkkejä ja levyjä, verotetaan 10–15 %: lla tyypistä riippuen.

Erityiset tuontitullit:

  • Metallit ei-etuuskohtelumaista: Teräksen ja alumiinin tuontiin ei-etuuskohtelumaista voidaan määrätä lisätulleja tai polkumyyntitulleja paikallisen teollisuuden suojelemiseksi.

6. Energiatuotteet

Energia on kriittistä Indonesian kasvavalle taloudelle, joka on riippuvainen sekä tuoduista fossiilisista polttoaineista että uusiutuvan energian teknologioista kysynnän tyydyttämiseksi.

6.1. Fossiiliset polttoaineet

  • Raakaöljy: Raakaöljyn tuontiin sovelletaan 0 prosentin tulleja, koska maa on riippuvainen öljystä energiantuotannossa.
  • Jalostetut öljytuotteet: Bensiiniä, dieseliä ja muita jalostettuja öljytuotteita verotetaan 5–10 prosentilla, ja niihin lisätään valmisteverot.
  • Hiili: Hiilen tuontiin sovelletaan 5 prosentin tulleja käyttötarkoituksesta riippuen.

6.2. Uusiutuvan energian laitteet

  • Aurinkopaneelit: Uusiutuvan energian laitteiden, kuten aurinkopaneelien, tuontiin sovelletaan 0 prosentin tulleja puhtaiden energiateknologioiden käyttöönoton edistämiseksi.
  • Tuuliturbiinit: Tuulivoimalaitteille ei usein sovelleta tulleja tai niihin sovelletaan vähimmäistullia uusiutuvan energian hankkeisiin tehtävien investointien kannustamiseksi.

Erityiset tuontitullit maittain

1. ASEANin jäsenvaltiot

ASEAN-vapaakauppa-alueen (AFTA) jäsenenä Indonesia voi käydä tullitonta kauppaa muiden ASEAN-maiden kanssa. Useimmat alueen sisällä kaupattavat tavarat ovat vapautettuja tuontitulleista, edellyttäen että ne täyttävät alkuperäsääntöjen kriteerit.

2. Kiina

Indonesia ja Kiina ovat molemmat alueellisen kattavan talouskumppanuuden (RCEP) jäseniä, joka tarjoaa alennettuja tulleja laajalle valikoimalle tuotteita. Kiinasta tuodut kulutuselektroniikan, koneiden ja tekstiilien tuotteet hyötyvät tämän sopimuksen mukaisista alennetuista tulleista.

3. Japani

Indonesian ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (IJEPA) nojalla tietyt Japanista tuodut tavarat, kuten koneet, autot ja teollisuuslaitteet, hyötyvät alennetuista tulleista tai tullittomuudesta.

4. Yhdysvallat

Indonesian tuontiin Yhdysvalloista sovelletaan vakiotulleja, vaikka tietyt alat, kuten energia ja teknologia, voivat hyötyä kauppasopimusten mukaisesta etuuskohtelusta.

5. Euroopan unioni (EU)

Indonesia neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimuksesta Euroopan unionin kanssa, ja sen valmistuttua se alentaa tulleja laajalta valikoimalta tuotteita. Siihen asti EU:sta tuotuihin tavaroihin sovelletaan vakiotullia , vaikka tietyt tuotteet hyötyvät yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisista etuustullien mukaisista tulleista.

Maatiedot: Indonesia

  • Virallinen nimi: Indonesian tasavalta (Republik Indonesia)
  • Pääkaupunki: Jakarta
  • Suurimmat kaupungit:
    • Jakarta
    • Surabaya
    • Bandung
  • Tulot asukasta kohti: 4 200 dollaria (arvio vuodelta 2023)
  • Väkiluku: 278 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
  • Virallinen kieli: Indonesia (Bahasa Indonesia)
  • Valuutta: Indonesian rupia (IDR)
  • Sijainti: Kaakkois-Aasia, Intian valtameren ja Tyynenmeren välissä sijaitseva saaristo, jota reunustavat Malesia, Papua-Uusi-Guinea ja Itä-Timor.

Kuvaus Indonesian maantieteestä, taloudesta ja tärkeimmistä teollisuudenaloista

Maantiede

Indonesia on maailman suurin saaristo, joka koostuu yli 17 000 saaresta. Viisi suurinta saarta ovat Jaava, Sumatra, Kalimantan, Sulawesi ja Papua. Maa sijaitsee Kaakkois-Aasiassa päiväntasaajan reunalla Intian valtameren ja Tyynenmeren välissä. Indonesian sijainti antaa sille trooppisen ilmaston ja runsassateet, ja sen vulkaaninen maantiede tekee siitä erittäin hedelmällisen ja alttiin luonnonkatastrofeille, kuten maanjäristyksille ja tsunameille.

Talous

Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous ja maailman 16. suurin nimellisellä BKT:llä mitattuna. Talous luokitellaan kehittyväksi markkinataloudeksi, jonka keskeisiä sektoreita ovat valmistus, kaivostoiminta, maatalous, palvelut ja matkailu. Indonesia on merkittävä luonnonvarojen, kuten öljyn, kaasun, hiilen ja palmuöljyn, viejä. Hallitus on priorisoinut talouden monipuolistamista ja investoinut merkittävästi infrastruktuuriin, teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan.

Merkittävästä kasvusta huolimatta Indonesialla on edelleen haasteita, kuten eriarvoisuus, infrastruktuurivajeet ja suuri epävirallinen talous. Hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla parannetaan investointiympäristöä, edistetään vientiä ja tehostetaan globaalia kilpailukykyä.

Suuret teollisuudenalat

  1. Maatalous: Maatalous on edelleen keskeinen ala, joka työllistää suuren osan väestöstä. Indonesia on maailman johtava palmuöljyn, kumin, kahvin ja kaakaon tuottaja.
  2. Kaivostoiminta ja energia: Indonesialla on runsaasti luonnonvaroja, kuten hiiltä, ​​öljyä, maakaasua ja kultaa. Kaivosteollisuus on merkittävä osa vientiä.
  3. Valmistus: Maa on kehittänyt vahvan valmistussektorin, joka tuottaa tekstiilejä, elektroniikkaa, autoja ja lääkkeitä.
  4. Matkailu: Matkailu on kasvava teollisuudenala, jonka kävijöitä houkuttelevat Indonesian trooppiset saaret, kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus, erityisesti Balilla, Jakartassa ja Yogyakartassa.
  5. Teknologia ja palvelut: Teknologiasektori on kasvanut nopeasti viime vuosina, erityisesti verkkokaupassa ja finanssiteknologiassa , Indonesian suuren ja nuorekkaan väestön tukemana.