Pohjois-Atlantilla sijaitseva Islanti on pieni saarivaltio, jonka avoin talous on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Euroopan talousalueen (ETA) jäsenenä Islanti hyötyy tiiviistä taloudellisesta integraatiosta Euroopan unionin (EU) kanssa, vaikka se ei olekaan EU:n jäsen. Islanti soveltaa tulleja ETA:n ulkopuolisista maista tulevalle tuonnille, kun taas monet ETA- ja Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden tavarat ovat tullivapaita. Islannin tuontitullit on jäsennelty harmonoidun luokitusjärjestelmän (HS) mukaisesti ja vaihtelevat tuotteen tyypin ja alkuperämaan mukaan.
Islannin tariffirakenne
Islannin tullijärjestelmä koostuu seuraavanlaisista tulleista:
- Arvotulli: Prosenttiosuus maahantuotujen tavaroiden arvosta.
- Ominaistulli: Kiinteä määrä, joka perustuu tavaroiden määrään, painoon tai tilavuuteen.
- Yhdistetty tulli: Tiettyihin tavaroihin sovellettava arvotulli ja erityistulli.
Islanti soveltaa tullivapauksia tai alennettuja tulleja moniin tavaroihin ETA- ja EFTA- sopimustensa nojalla, kun taas muista kuin etuuskohtelumaista tuotuihin tuotteisiin sovelletaan täyttä tullia. Tullien lisäksi tuonnista voidaan periä arvonlisäveroa (ALV) ja valmisteveroja tietyistä tuotteista, kuten alkoholista, tupakasta ja polttoaineesta.
Tullimaksut tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet
Islannin maatalous on suhteellisen rajallista maan ankaran ilmaston ja karun maaston vuoksi, mikä tarkoittaa, että Islanti tuo merkittävän osan elintarvikkeistaan. Maataloustuotteiden tuontitullit ovat yleensä korkeammat, mikä heijastaa tarvetta suojella kotimaisia tuottajia.
1.1. Hedelmät ja vihannekset
- Tuoreet hedelmät: Tuoreiden hedelmien tuontitullit vaihtelevat tyypillisesti 10–30 prosentin välillä hedelmän tyypistä riippuen. Trooppisilla hedelmillä, kuten ananaksella ja mangolla, on yleensä korkeammat tullit.
- Vihannekset: Tuoreisiin ja pakastettuihin vihanneksiin sovelletaan 10–20 prosentin tulleja tuotetyypistä ja sesonkivaihtelusta riippuen.
- Jalostetut hedelmät ja vihannekset: Säilyke- tai pakastehedelmiin ja -vihanneksiin sovelletaan yleensä 10–25 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevat banaanit: Banaaneihin sovelletaan erityistä tullia, joka on noin 75 euroa tonnilta.
- Vihanneksille asetetut kausitullit: Islannin kasvukauden aikana tiettyihin vihanneksiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja paikallisten viljelijöiden suojelemiseksi.
1.2. Maitotuotteet
- Maito: Maidon tuontiin sovelletaan 20–40 prosentin tulleja riippuen siitä, onko tuote tuore, jauhemainen vai jalostettu.
- Juusto: Juuston tuontiin sovelletaan yleensä 10–30 prosentin verokantaa lajikkeesta ja jalostuksesta riippuen.
- Voi ja kerma: Voin ja kerman tuontitullit vaihtelevat 20–35 prosentin välillä.
Erityiset tuontitullit:
- Juusto ei-etuuskohtelumaista: ETA-maiden ulkopuolisista, ilman kauppasopimuksia olevista maista peräisin olevaan juustoon voidaan soveltaa lisätulleja tai -kiintiöitä.
1.3. Liha ja siipikarja
- Naudanliha: Naudanlihan tuontiin sovelletaan 20–50 prosentin tulleja riippuen siitä, onko tuote tuore, pakastettu vai jalostettu.
- Sianliha: Sianlihatuotteisiin sovelletaan 15–30 prosentin tulleja tyypistä ja jalostuksesta riippuen.
- Siipikarja: Siipikarjan tuontiin sovelletaan 20–35 prosentin tulleja, ja jalostettuihin tuotteisiin sovelletaan korkeampia tulleja.
Erityiset tuontiehdot:
- Liha ETA-/EFTA-maista: Tullialennuksia tai -vapautuksia voidaan soveltaa ETA- tai EFTA-maista etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten nojalla tuotuihin lihavalmisteisiin.
2. Valmistetut tavarat
Valmistetut tavarat muodostavat merkittävän osan Islannin tuonnista, koska maalla on pieni teollisuuspohja ja se on riippuvainen ulkomaisista tuotteista monien tuotteiden osalta tekstiileistä koneisiin.
2.1. Tekstiilit ja vaatteet
- Puuvillatekstiilit: Puuvillakankaisiin ja -vaatteisiin sovelletaan 10–20 prosentin tuontitulleja tuotetyypistä ja jalostusasteesta riippuen.
- Synteettiset tekstiilit: Synteettisiin kankaisiin ja vaatteisiin sovelletaan yleensä 10–25 prosentin tulleja.
- Jalkineet: Jalkineiden tuontiin sovelletaan 15–30 prosentin verokantaa materiaalista (nahka, synteettinen jne.) ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- Etuuskohtelukauppakumppaneiden tekstiilit: Etuuskohtelukauppasopimusten mukaisista maista, kuten ETA-maista, tuodut tekstiilit voivat olla oikeutettuja alennettuihin tai nollatulleihin.
- Tekstiilit muista kuin etuuskohteluun oikeutetuista maista (esim. Kiina): Kotimaisen teollisuuden suojelemiseksi voidaan soveltaa korkeampia tulleja tai lisätulleja.
2.2. Koneet ja elektroniikka
- Teollisuuskoneet: Maatalous-, rakennus- ja teollisuuskoneisiin sovelletaan tyypillisesti 0–5 prosentin tulleja, koska näitä tuotteita pidetään talouskasvun kannalta välttämättöminä.
- Kulutuselektroniikka: Televisioiden, radioiden, matkapuhelimien ja muun kulutuselektroniikan tuontiin sovelletaan 5–15 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
- Tietokoneet ja oheislaitteet: Tietokoneisiin ja niihin liittyviin laitteisiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja, koska ne luokitellaan teknologisen kehityksen kannalta välttämättömiksi hyödykkeiksi.
Erityiset tuontiehdot:
- Elektroniikka ei-etuuskohtelumaista: ETA-/EFTA-maiden ulkopuolisista maista tulevalle elektroniikalle voidaan määrätä korkeampia tulleja, erityisesti jos sovellettavia kauppasopimuksia ei ole.
2.3. Autot ja autonosat
- Henkilöautot: Tuontiajoneuvoihin sovelletaan 25 prosentin tulleja, jotka heijastavat niiden luokittelua kulutustavaroiksi.
- Kuorma-autot ja hyötyajoneuvot: Hyötyajoneuvoja, kuten kuorma-autoja ja pakettiautoja, verotetaan tyypillisesti 10–15 prosentin verokannalla.
- Autonosat: Autonosien ja -lisävarusteiden tuontiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja tuotteen tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- Luksusautot: Luksus- ja suorituskykyisiin ajoneuvoihin, erityisesti suurimoottorisiin, voidaan soveltaa korkeampia tariffeja.
- Käytetyt ajoneuvot: Käytettyjen ajoneuvojen tuontiin voidaan soveltaa rajoituksia ja korkeampia tulleja niiden iästä ja ympäristövaikutuksista riippuen.
3. Kemikaalit
Islanti tuo maahan laajan valikoiman kemikaaleja sekä teollisuus- että kotitalouskäyttöön. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat niiden luokituksen ja käyttötarkoituksen mukaan.
3.1. Lääkkeet
- Lääkkeet: Välttämättömiin lääkkeisiin ja farmaseuttisiin tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti 0 prosentin tullia, mikä varmistaa kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuden.
- Muut kuin välttämättömät lääkkeet: Muut kuin välttämättömät lääkkeet, kuten vitamiinit ja ravintolisät, tuodaan 5–10 prosentin tulleilla.
Erityiset tuontitullit:
- Lääkkeet ei-etuuskohtelumaista: Joihinkin ei-etuuskohtelumaista tuleviin lääkevalmisteisiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja, jos kauppasopimuksia ei ole voimassa.
3.2. Muovit ja polymeerit
- Raakamuovit: Raakamuovien, kuten valmistuksessa käytettävien polymeerien, tuontiin sovelletaan 5–10 prosentin verokantaa.
- Valmiit muovituotteet: Muovituotteisiin, kuten astioihin, pakkauksiin ja kulutustavaroihin, sovelletaan 10–20 prosentin tulleja tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
4. Puu- ja paperituotteet
Vaikka Islannilla on jonkin verran kotimaista puu- ja paperituotteiden tuotantoa, maa tuo maahan suurimman osan valmiista puu- ja paperituotteistaan.
4.1. Puutavara ja sahatavara
- Raakapuu: Käsittelemättömän puun, kuten tukkien ja sahatavaran, tuontiin sovelletaan 0–5 prosentin tulleja, mikä kannustaa raaka-aineiden käyttöön paikallisessa tuotannossa.
- Jalostettu puu: Jalostettujen puutuotteiden, kuten vanerin ja viilun, tuontiin sovelletaan 10–20 prosentin tulleja jalostusasteesta riippuen.
4.2. Paperi ja kartonki
- Sanomalehtipaperi: Sanomalehtipaperi on kustannusalalle olennainen materiaali, ja sen veroprosentti on tyypillisesti 0–5 %.
- Päällystetty paperi: Päällystettyjen tai kiiltävien paperituotteiden tuontiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja.
- Pakkausmateriaalit: Kartonkiin ja muihin pakkausmateriaaleihin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja käyttötarkoituksesta riippuen.
5. Metallit ja metallituotteet
Islanti tuo maahan erilaisia metallituotteita tukeakseen rakennus-, valmistus- ja energiasektoreitaan. Maassa on myös aktiivinen alumiiniteollisuus, joka tuottaa ja vie alumiinituotteita.
5.1. Rauta ja teräs
- Raaka rauta ja teräs: Teollisuuskäyttöön tarkoitetun raaka raudan ja teräksen tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–5 prosentin tulleja jalostusasteesta riippuen.
- Valmiit terästuotteet: Valmiiden terästuotteiden, kuten palkkien, tankojen ja putkien, tuontiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja niiden käyttötarkoituksesta riippuen.
5.2. Alumiini
- Raaka alumiini: Islannin alumiinin tuontiin, erityisesti raaka-alumiiniharkoihin, sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja maan alumiiniteollisuuden läsnäolon vuoksi.
- Alumiinituotteet: Valmiita alumiinituotteita, kuten tölkkejä, levyjä ja kulutustavaroita, verotetaan 5–10 %: lla.
Erityiset tuontitullit:
- Teräs ja alumiini ei-etuuskohtelumaista: Teräs- ja alumiinituotteiden tuontiin ei-etuuskohtelumaista voidaan määrätä lisätulleja tai polkumyyntitulleja.
6. Energiatuotteet
Energiatuotteet, mukaan lukien sekä fossiiliset polttoaineet että uusiutuvan energian laitteet, ovat kriittisiä Islannin taloudelle, joka on erittäin riippuvainen geotermisestä energiasta ja vesivoimasta.
6.1. Fossiiliset polttoaineet
- Raakaöljy: Raakaöljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0 prosentin tulleja, koska ne ovat niin tärkeitä maan energiaturvallisuudelle.
- Jalostetut öljytuotteet: Bensiiniin, dieseliin ja muihin jalostettuihin öljytuotteisiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja, ja niihin lisätään valmisteverot.
- Hiili: Hiilen tuontiin sovelletaan 5 prosentin tulleja riippuen sen teollisesta käytöstä.
6.2. Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit: Uusiutuvan energian laitteiden, kuten aurinkopaneelien, tuontiin sovelletaan 0 prosentin tulleja, mikä heijastaa Islannin sitoutumista puhtaan energian kehittämiseen.
- Tuuliturbiinit: Tuuliturbiinit ja muut uusiutuvan energian laitteet on yleensä vapautettu tulleista, koska maa kannustaa investoimaan uusiutuvan energian infrastruktuuriin.
Erityiset tuontitullit maittain
1. Euroopan talousalue (ETA)
ETA -jäsenenä Islanti hyötyy tullivapaasta kaupasta muiden ETA-maiden kanssa, joihin kuuluvat kaikki EU-maat ja muut EFTA-jäsenvaltiot (Norja, Sveitsi ja Liechtenstein). Näistä maista tuotuihin tavaroihin sovelletaan yleensä nollatullia, edellyttäen että ne täyttävät alkuperäsääntöjen vaatimukset.
2. Yhdysvallat
Yhdysvalloista tuotuihin tavaroihin sovelletaan vakiotulleja, koska Islannilla ei ole vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Joihinkin yhdysvaltalaisiin tuotteisiin voidaan kuitenkin soveltaa alennettuja tulleja etuuskohtelukauppajärjestelyjen nojalla tietyillä aloilla, kuten teknologian tai energian aloilla.
3. Kiina
Kiina on yksi Islannin suurimmista kauppakumppaneista, erityisesti elektroniikan, koneiden ja kulutustavaroiden osalta. Useimpiin Kiinasta tuotaviin tavaroihin sovelletaan vakiotulleja , vaikka Islanti ja Kiina allekirjoittivat vuonna 2013 vapaakauppasopimuksen, joka alentaa tiettyjen tavaroiden, erityisesti merenelävien ja teollisuustuotteiden, tulleja.
4. Kehitysmaat
Islanti, osana EFTA:ta, tarjoaa yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa tietyistä kehitysmaista tuotaville tavaroille etuustulleja. Tämä mahdollistaa alennetut tullit tai tullittoman pääsyn tietyille kehitysmaiden tuotteille, erityisesti maataloustuotteille ja tekstiileille.
Maatietoja: Islanti
- Virallinen nimi: Islannin tasavalta (Lýðveldið Ísland)
- Pääkaupunki: Reykjavík
- Suurimmat kaupungit:
- Reykjavík
- Kópavogur
- Hafnarfjörður
- Tulot asukasta kohti: 55 000 dollaria (arvio vuodelta 2023)
- Väkiluku: 375 000 (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: islanti
- Valuutta: Islannin kruunu (ISK)
- Sijainti: Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Atlantilla, Grönlannin, Norjan ja Britteinsaarten välissä.
Kuvaus Islannin maantieteestä, taloudesta ja tärkeimmistä teollisuudenaloista
Maantiede
Islanti on pieni saarivaltio Pohjois-Atlantilla, joka tunnetaan ainutlaatuisista geologisista piirteistään, kuten tulivuorista, jäätiköistä, geysireistä ja kuumista lähteistä. Maa on geologisesti aktiivinen, ja siellä esiintyy säännöllisesti vulkaanista toimintaa ja maanjäristyksiä. Maisemaa hallitsevat karut vuoret, vuonot ja laajat laavakentät, mikä osaltaan selittää sen harvan asutuksen. Islannin sijainti antaa sille pääsyn rikkaisiin kalastusalueisiin ja uusiutuviin energialähteisiin, erityisesti geotermiseen energiaan ja vesivoimaan.
Talous
Islannin talous on pitkälle kehittynyt ja monipuolinen, ja sen tärkeimpiin sektoreihin kuuluvat kalastus, matkailu, uusiutuva energia ja alumiinin tuotanto. Maan elintasot ovat maailman korkeimpia, ja siellä on hyvin koulutettu väestö ja vahvat sosiaaliturvajärjestelmät. Islannin talous on vientivetoinen, ja merenelävät ovat tärkein vientituote alumiinin ja uusiutuvan energian teknologian ohella.
Islannin talouspolitiikka korostaa kestävyyttä ja keskittyy puhtaaseen energiaan ja ympäristöystävälliseen teollisuuteen. Maa käyttää lähes kokonaan uusiutuvaa energiaa, ja siitä on tullut maailmanlaajuinen johtaja geotermisen energian kehittämisessä.
Suuret teollisuudenalat
- Kalastus: Kalastusala on Islannin taloudelle ratkaisevan tärkeä ja muodostaa merkittävän osan viennistä. Maa vie kalatuotteita, kuten turskaa, koljaa ja makrillia, maailmanlaajuisesti.
- Matkailu: Matkailu on kasvanut nopeasti viime vuosina Islannin ainutlaatuisten luonnonnähtävyyksien, kuten geysirien, tulivuorten, vesiputousten ja revontulten, vauhdittamana.
- Uusiutuva energia: Islanti on johtava maalämpöenergian tuotannossa ja käyttää sitä kotien, teollisuuden ja kasvihuoneiden energianlähteenä. Maa vie myös alan teknologiaa ja asiantuntemusta.
- Alumiinin tuotanto: Islannin energiaintensiivinen alumiinisulatusteollisuus on yksi maailman suurimmista ja se on riippuvainen maan runsaista geotermisistä ja vesivoimavaroista.
- Teknologia ja palvelut: Islannin teknologiasektori, erityisesti ohjelmistokehityksessä ja tiedontallennuksessa, on kasvanut merkittävästi maan luotettavan energiainfrastruktuurin ja viileän ilmaston ansiosta, mikä on ihanteellista datakeskuksille.