Yhtenä Euroopan suurimmista talouksista ja keskeisenä toimijana maailmankaupassa Saksa soveltaa jäsenneltyä tullitariffijärjestelmää Euroopan unionin (EU) ulkopuolelta tuotuihin tavaroihin. EU:n jäsenvaltiona Saksa noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT) tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista.
Tariffirakenne Saksassa
Saksassa sovellettavat tullitariffit ovat EU:n yhteisen tullitariffin (CCT) mukaisia. Saksa käyttää erilaisia tullirakenteita tuotteen luonteesta riippuen:
- Arvotulli: Prosenttiosuus maahantuotujen tavaroiden arvosta (esim. 10 % tuotteen kokonaisarvosta).
- Paljoustulli: Kiinteä määrä, joka perustuu tavaroiden fyysisiin ominaisuuksiin (esim. 2 euroa kilogrammalta).
- Yhdistetty tulli: Joihinkin tuotteisiin sovellettava arvo- ja erityistullien yhdistelmä.
Saksan tullitariffit vaihtelevat myös alkuperämaan mukaan EU:n laajan kauppasopimusverkoston ja eri alueiden kanssa tehtyjen etuuskohtelukauppajärjestelmien vuoksi. Muista EU-maista tuodut tavarat eivät ole tullimaksujen alaisia Euroopan sisämarkkinoiden ansiosta, mikä varmistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden. EU:n ulkopuolisten maiden tullit vaihtelevat tuotekategorian ja kauppasopimusten mukaan.
Tullimaksut tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet
Saksa tuo maahan laajan valikoiman maataloustuotteita ja elintarvikkeita, joista moniin sovelletaan EU:n maatalouden suojelemiseksi suunniteltuja tulleja. Erityistullit riippuvat tuotteen tyypistä ja alkuperämaasta.
1.1. Hedelmät ja vihannekset
- Tuoreet hedelmät: Tuoreiden hedelmien tuontitullit vaihtelevat tyypillisesti 5–20 prosentin välillä hedelmän tyypistä riippuen. Esimerkiksi trooppisilla hedelmillä, kuten ananaksilla ja banaaneilla, on yleensä korkeammat tullit kuin lauhkeilla hedelmillä, kuten omenoilla.
- Vihannekset: Tuoreista ja pakastetuista vihanneksista kannetaan yleensä veroa 5–14 prosentin välillä.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista tulevat banaanit: Näihin sovelletaan 75 euron erityistullimaksua tonnilta.
- Sitrushedelmät: Tiettyihin sitrushedelmälajeihin voidaan soveltaa erityistulleja kotimaisen tuotannon suojelemiseksi eteläisissä EU-maissa.
1.2. Maitotuotteet
- Maito ja kerma: Näistä tuontituotteista kannetaan 10–30 prosentin verokanta tyypistä ja muodosta (tuore, jauhe jne.) riippuen.
- Juusto: Juuston tuontiin sovelletaan yleensä 5–25 prosentin tulleja. Tulli riippuu juuston tyypistä (pehmeä, kova, sulatettu).
- Voi: Voin tuontitullit vaihtelevat tyypillisesti 10–25 prosentin välillä.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista, joilla ei ole kauppasopimuksia, tuleva juusto: Tuotteisiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja tai kiintiöitä, ja lisätulli voi olla jopa 140 euroa 100 kilogrammaa kohden.
1.3. Liha ja siipikarja
- Naudanliha: Naudanlihan tuontiin sovelletaan yleensä 12–30 prosentin tulleja riippuen siitä, onko liha tuoretta, pakastettua vai jalostettua.
- Sianliha: Sianlihan tuontiin sovelletaan tyypillisesti 10–20 prosentin tulleja.
- Siipikarja: Siipikarjaa, kuten kanaa ja kalkkunaa, verotetaan yleensä 15–20 prosentin verokannalla.
Erityiset tuontiehdot:
- Yhdysvaltain naudanliha: Yhdysvaltain naudanlihan tuontiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja EU:n hormonikäsitellyn naudanlihan rajoitusten vuoksi, sillä hormonikäsitelty naudanliha on kielletty. Hormonilihaan sovelletaan kiintiöitä, ja kiintiöiden ylittävään tuontiin sovelletaan rangaistustulleja.
2. Valmistetut tavarat
Saksa on johtava teollisuustuotteiden valmistaja ja viejä, mutta se tuo maahan myös suuren määrän tekstiilejä, elektroniikkaa ja koneita. Teollisuustuotteiden tullit vaihtelevat tuotetyypin ja sen mukaan, pidetäänkö niitä välttämättöminä teollisessa käytössä vai kulutustavaroina.
2.1. Tekstiilit ja vaatteet
- Puuvillatekstiilit: Puuvillakankaita ja -vaatteita verotetaan tyypillisesti 8–12 prosentin verokannalla tuotteesta ja sen alkuperämaasta riippuen.
- Synteettiset tekstiilit: Synteettisistä kuiduista, kuten polyesteristä, valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja riippuen siitä, ovatko ne raakakankaita vai valmiita vaatteita.
- Jalkineet: Jalkineiden tuontiin, olivatpa ne sitten nahkaisia tai synteettisiä, sovelletaan yleensä 12–17 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- Tekstiilien tuonti kehitysmaista (esim. Bangladesh): Tietyistä kehitysmaista tulevaan tuontiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja tai tullivapaata pääsyä yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) tai “Kaikki paitsi aseet” -aloitteen mukaisesti.
2.2. Koneet ja elektroniikka
- Teollisuuskoneet: Teollisuudessa, kuten rakennus- tai valmistuslaitteissa, käytettävien koneiden tuontiin sovelletaan yleensä 0–5 prosentin tulleja, koska niitä pidetään taloudellisen kehityksen kannalta välttämättöminä.
- Kulutuselektroniikka (televisiot, radiot jne.): Kulutuselektroniikan tullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä tuotteesta riippuen.
- Tietokoneet ja oheislaitteet: Saksa soveltaa tietokoneiden, oheislaitteiden ja niihin liittyvien komponenttien tuontiin 0 prosentin tulleja tietotekniikkasopimuksen (ITA) nojalla, joka poistaa tullit tietyiltä korkean teknologian tuotteilta.
Erityiset tuontiehdot:
- Koneet kehitysmaista: EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisesti voidaan soveltaa etuustulleja, jotka alentavat tulleja koneiden tuontiin tukikelpoisista kehitysmaista.
2.3. Autot ja autonosat
- Henkilöautot: Autojen tuontitulli on 10 % EU:n laajuisten EU:n ulkopuolisista maista tuotavien autojen tuontia koskevien sääntöjen mukaisesti.
- Kuorma-autot ja hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä ajoneuvon koosta ja tyypistä riippuen.
- Autonosat: Autonosien verotus on yleensä 4–8 %, ja tärkeiden osien, kuten moottoreiden, verotus on alhaisempi.
Erityiset tuontitullit:
- Japanilaiset autot: EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla japanilaisten autojen tulleja alennetaan vähitellen, ja jotkin ajoneuvoluokat ovat nyt tullittomia.
3. Kemikaalit
3.1. Lääkkeet
- Lääkkeet: Useimmat lääketuontituotteet, mukaan lukien lääkkeet ja vaikuttavat lääkeaineet (API), on vapautettu tulleista WTO:n kaupan helpottamista koskevan sopimuksen nojalla kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuden varmistamiseksi.
- Muut kuin lääkkeelliset kemikaalit: Muita kemiallisia tuotteita, kuten teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita, verotetaan yleensä 3–6 prosentilla.
Erityiset tuontitullit:
- Tietyistä maista peräisin olevat irtokemikaalit: Tulleja voidaan mukauttaa ympäristö- ja turvallisuusmääräysten perusteella, ja EU:n standardeja täytämättömien alueiden tuotteille voidaan asettaa korkeammat tullit.
3.2. Muovit ja polymeerit
- Raakamuovit: Raakamuovien, kuten polymeerien, tuontiin sovelletaan noin 6,5 prosentin tullia.
- Muovituotteet: Valmiisiin muovituotteisiin, mukaan lukien pakkausmateriaalit, sovelletaan yleensä 3–8 prosentin tulleja.
4. Puu- ja paperituotteet
4.1. Puutavara ja sahatavara
- Raakapuu: Käsittelemättömän puun, kuten tukkien ja sahatavaran, tuontiin sovelletaan 0–2 prosentin tulleja rakennusteollisuuden tukemiseksi.
- Jalostettu puutavara: Jalostetun puutavaran, kuten vanerin ja lastulevyn, tullit vaihtelevat tyypillisesti 4–6 prosentin välillä.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista peräisin oleva puutavara: Tietyistä EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevan puutavaran tuontitulleihin voidaan soveltaa korotettuja tulleja kestävyysnäkökohtien vuoksi.
4.2. Paperi ja kartonki
- Sanomalehtipaperi: Sanomalehtipaperin tuonti on yleensä tullitonta kustannusalan tukemiseksi.
- Päällystetty paperi: Päällystetyn ja kiiltävän paperin tullit ovat yleensä 3–7 prosenttia.
- Pakkausmateriaalit: Kartonkia ja muita pakkausmateriaaleja verotetaan 5–8 prosentilla paperin tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
5. Metallit ja metallituotteet
5.1. Rauta ja teräs
- Raaka teräs: Raaka-aineiden, kuten rautamalmin, tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–3 prosentin verokantaa.
- Valmiit terästuotteet: Valmiiden terästuotteiden, kuten terästankojen, -levyjen ja -palkkien, tullit vaihtelevat yleensä 3–6 prosentin välillä.
- Ruostumaton teräs: Ruostumattoman teräksen tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–5 prosentin verokantaa tuotetyypistä riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- Teräksen tuonti Kiinasta: Tiettyihin kiinalaisiin teräksen tuontituotteisiin sovelletaan 10–25 prosentin polkumyyntitulleja EU:n kaupan suojatoimenpiteiden vuoksi.
5.2. Alumiini
- Raaka alumiini: Alumiinin, mukaan lukien harkkojen ja levyjen, tuontiin sovelletaan 2–4 prosentin tulleja.
- Alumiinituotteet: Valmiisiin alumiinituotteisiin, kuten tölkkeihin ja pakkauksiin, sovelletaan 5–8 prosentin tulleja.
6. Energiatuotteet
6.1. Fossiiliset polttoaineet
- Raakaöljy: Raakaöljyn tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0 prosentin tulleja, koska EU ja Saksa ovat erittäin riippuvaisia tuontiöljystä energiantuotannossaan.
- Jalostetut öljytuotteet: Bensiinin, dieselin ja muiden jalostettujen tuotteiden tuonnista kannetaan 5–10 prosentin vero valmisteverojen lisäksi.
- Maakaasu: Maakaasu on tyypillisesti tullitonta nykyisten kauppasopimusten nojalla.
6.2. Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit: Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi aurinkopaneeleja tuodaan yleensä 0–2 prosentin tulleilla.
- Tuuliturbiinit: Tuuliturbiinilaitteet on yleensä vapautettu tulleista Saksan energiamurroksen tukemiseksi.
Erityiset tuontitullit maittain
1. Euroopan unioni (EU)
Muista EU-maista tuoduista tavaroista ei peritä tulleja. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on Euroopan sisämarkkinoiden perusperiaate, jonka ansiosta tavarat voivat liikkua EU:n sisällä ilman tullitarkastuksia tai lisätulleja.
2. Yhdysvallat
Yhdysvaltoihin sovelletaan EU:n vakiotulleja Saksaan tuotaville tavaroille. Kauppajännitteiden ja -kiistojen vuoksi joillekin yhdysvaltalaisille tuotteille, erityisesti teräkselle, alumiinille ja maataloustuotteille, voidaan kuitenkin asettaa 10–25 prosentin lisätulleja tai vastatoimia.
3. Kiina
Kiinasta tulevaan tuontiin sovelletaan yhteisen tullitariffin vakiotulleja, mutta tiettyihin tuotteisiin, kuten tekstiileihin ja teräkseen, sovelletaan jopa 25 prosentin polkumyyntitulleja epäreilujen kauppatapojen ja alihinnoiteltujen tuotteiden polkumyynnin vuoksi EU:n markkinoilla.
4. Kehitysmaat
EU:n jäsenenä Saksa tarjoaa kehitysmaille etuuskohtelua yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa. Tämä mahdollistaa alennetut tai nollatullit kehitysmaista tuleville tuonneille, erityisesti tekstiilien, maataloustuotteiden ja raaka-aineiden kaltaisille tuotteille.
5. Japani
EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla monet japanilaiset tuotteet, mukaan lukien autot ja elektroniikka, hyötyvät alennetuista tulleista. Osana tätä sopimusta japanilaisten autojen tullit on asteittain poistettu, ja monilla muilla tuotteilla on etuuskohtelu Saksan markkinoille.
Maatiedot: Saksa
- Virallinen nimi: Saksan liittotasavalta (Bundesrepublik Deutschland)
- Pääkaupunki: Berliini
- Suurimmat kaupungit:
- Berliini
- Hampuri
- München
- Tulot asukasta kohti: 53 075 dollaria (arvio vuodelta 2023)
- Väkiluku: 84 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: saksa
- Valuutta: Euro (€)
- Sijainti: Keski-Eurooppa, jota rajaavat pohjoisessa Tanska, idässä Puola ja Tšekki, etelässä Itävalta ja Sveitsi sekä lännessä Ranska, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat.
Kuvaus Saksan maantieteestä, taloudesta ja tärkeimmistä teollisuudenaloista
Maantiede
Saksa sijaitsee Euroopan sydämessä ja sen maisemat vaihtelevat Pohjanmeren ja Itämeren rannikoista pohjoisessa Alpeille etelässä. Maata halkovat useat suuret joet, kuten Rein, Elbe ja Tonava, joilla on historiallisesti ollut ratkaiseva rooli kaupankäynnissä. Saksan keskeinen sijainti tekee siitä luonnollisen keskuksen sekä Euroopan sisäiselle että Euroopan ja muiden alueiden väliselle kaupalle.
Talous
Saksa on Euroopan suurin ja yksi maailman vaikutusvaltaisimmista talouksista. Sillä on pitkälle kehittynyt teollisuuspohja, osaava työvoima sekä maine tekniikan ja innovaatioiden saralla. Maa on maailman kolmanneksi suurin viejä, ja sen talous on erittäin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Saksa on Euroopan unionin ja euroalueen jäsen, ja sillä on keskeinen rooli EU:n kauppa- ja talouspolitiikan päätöksenteossa.
Saksan taloutta hallitsee teollisuus, erityisesti sellaisilla toimialoilla kuin autoteollisuus, kemikaalit, elektroniikka, konepajateollisuus ja uusiutuva energia. Saksan vientiin kuuluu korkean jalostusarvon tuotteita, kuten autoja, koneita, lääkkeitä ja teollisuuslaitteita. Lisäksi palvelusektori, erityisesti rahoitus, matkailu ja logistiikka, vaikuttavat merkittävästi talouteen.
Suuret teollisuudenalat
- Autoteollisuus: Saksassa sijaitsee joitakin maailman suurimmista ja tunnetuimmista autonvalmistajista, kuten Volkswagen, BMW ja Mercedes-Benz. Autoteollisuus muodostaa merkittävän osan Saksan viennistä.
- Kemikaalit ja lääkkeet: Saksalaiset kemianteollisuuden yritykset, kuten BASF ja Bayer, ovat maailmanlaajuisia johtavia teollisuuskemikaalien ja lääkkeiden tuottajia.
- Konepajateollisuus: Saksalaiset konepajayritykset tuottavat laajan valikoiman korkealaatuisia teollisuuskoneita ja -työkaluja. Saksan konepajateollisuus on maailmanlaajuinen vientijohtaja.
- Uusiutuva energia: Saksa on maailmanlaajuisen uusiutuvan energian vallankumouksen eturintamassa ja se on investoinut merkittävästi aurinkoenergiaan, tuulienergiaan ja energiatehokkuusteknologioihin.
- Tietotekniikka ja elektroniikka: Saksan elektroniikkateollisuus on johtava korkean teknologian laitteiden, kuten lääkinnällisten laitteiden, teollisuusautomaation ja televiestintäinfrastruktuurin, tuotannossa.