Dominikaaninen tasavalta, Karibian valtio, joka tunnetaan kukoistavasta matkailuteollisuudestaan ja maatalousviennistään, on myös erittäin riippuvainen tuonnista kasvavan taloutensa tukemiseksi. Dominikaanisen tasavallan ja Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen (CAFTA-DR) ja Karibian yhteisön (CARICOM) puitteissa maalla on etuuskohtelukauppaa monien maiden kanssa. Muiden kuin kumppanimaiden tuontiin sovelletaan kuitenkin Dominikaanisen tasavallan yleistä tullijärjestelmää, jonka tarkoituksena on säännellä kauppaa, suojella paikallista teollisuutta ja tuottaa tuloja. Maan tuontitullit ovat linjassa Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusten kanssa, ja tietyille tuoteryhmille on myönnetty poikkeuksia tai alhaisempia tulleja tiettyjen kauppasopimusten nojalla.
Tuontituotteiden tariffikategoriat
Dominikaaninen tasavalta soveltaa harmonoidun järjestelmän (HS) luokitteluun perustuvia tulleja, joiden hinnat vaihtelevat tuoteryhmän, alkuperämaan ja sovellettavien kauppasopimusten mukaan. Alla on yksityiskohtainen erittely tärkeimmistä tuoteryhmistä ja niiden vastaavista tuontitulleista.
1. Maataloustuotteet
Maatalous on tärkeä sektori Dominikaanisessa tasavallassa, mutta maa tuo maahan erilaisia maataloustuotteita kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi. Maataloustuotteiden tullit on suunniteltu suojelemaan paikallisia maanviljelijöitä ja varmistamaan välttämättömien elintarvikkeiden saatavuus.
1.1 Tärkeimpien maataloustuotteiden tullit
- Hedelmät ja vihannekset:
- Tuoreet hedelmät (esim. omenat, banaanit, appelsiinit): 10–20 %
- Vihannekset (esim. sipulit, tomaatit, perunat): 10–20 %
- Pakastetut hedelmät ja vihannekset: 10–20 %
- Kuivatut hedelmät: 10–15 %
- Viljat ja viljat:
- Vehnä: 5–10 %
- Riisi: 15–20 %
- Maissi: 5–15 %
- Ohra: 5–10 %
- Liha ja siipikarja:
- Naudanliha: 20–30 %
- Sianliha: 20–30 %
- Siipikarja (kana, kalkkuna): 25–35 %
- Jalostetut lihat (makkarat, pekoni): 30–40 %
- Maitotuotteet:
- Maito: 10–20 %
- Juusto: 15–25 %
- Voi: 15–25 %
- Syötävät öljyt:
- Auringonkukkaöljy: 10–20 %
- Palmuöljy: 15–20 %
- Oliiviöljy: 10–15 %
- Muut maataloustuotteet:
- Sokeri: 15–25 %
- Kahvi ja tee: 10–20 %
1.2 Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- CAFTA-DR-etuuskohteet: CAFTA-DR-sopimuksen nojalla monet Yhdysvalloista ja muista CAFTA-DR-jäsenvaltioista tuodut maataloustuotteet hyötyvät alennetuista tulleista tai tullivapaasta pääsystä. Esimerkiksi tietyillä maitotuotteilla ja lihalla on etuuskohtelua.
- Muut kuin kumppanimaat: Muista kuin kumppanimaista tuotaviin maataloustuotteisiin sovelletaan yleistä tullirakennetta, joka on yleensä korkeampi. Esimerkiksi kauppasopimusten ulkopuolisista maista tuotavaan lihaan sovelletaan usein jopa 30–40 prosentin tulleja.
2. Teollisuustuotteet
Dominikaaninen tasavalta tuo maahan laajan valikoiman teollisuustuotteita, kuten koneita, laitteita ja rakennusmateriaaleja, jotka ovat välttämättömiä maan infrastruktuurin kehittämiselle ja valmistussektorille. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat niiden luokituksen ja alkuperämaan mukaan.
2.1 Koneet ja laitteet
- Raskaat koneet (esim. nosturit, puskutraktorit, kaivinkoneet): 5–10 %
- Teollisuuslaitteet:
- Valmistuskoneet (esim. tekstiilikoneet, elintarvikkeiden jalostuslaitteet): 5–10 %
- Rakennuslaitteet: 5–10 %
- Energiaan liittyvät laitteet (generaattorit, turbiinit): 5–10 %
- Sähkölaitteet:
- Sähkömoottorit: 10–15 %
- Muuntajat: 10–15 %
- Kaapelit ja johdotus: 5–10 %
2.2 Autot ja autonosat
Dominikaaniset kuluttajat ja yritykset ovat erittäin riippuvaisia maahantuotuista ajoneuvoista ja auton osista. Hallitus on asettanut näille tuotteille tulleja säännelläkseen markkinoita ja edistääkseen tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien ajoneuvojen käyttöönottoa.
- Henkilöautot:
- Uudet ajoneuvot: 20–35 % (moottorin koosta ja tyypistä riippuen)
- Käytetyt ajoneuvot: 35–45 % (iästä ja moottorin koosta riippuen)
- Hyötyajoneuvot:
- Kuorma-autot ja linja-autot: 10–25 %
- Autonosat:
- Moottorit ja mekaaniset komponentit: 10–20 %
- Renkaat ja jarrujärjestelmät: 10–15 %
- Ajoneuvoelektroniikka (esim. valaistus, äänentoistojärjestelmät): 10–15 %
2.3 Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- CAFTA-DR-etuuskohtelu: Yhdysvalloista ja muista CAFTA-DR-maista tuodut teollisuustuotteet hyötyvät alennetuista tulleista tai tullivapaasta pääsystä. Esimerkiksi tämän sopimuksen nojalla tuodut koneet ja laitteet nauttivat tyypillisesti alhaisemmista tulleista.
- Muut kuin kumppanimaat: Kauppasopimusten ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta ja Intiasta, tuotaviin teollisuustuotteisiin sovelletaan yleisiä tulleja, jotka vaihtelevat 5 prosentista 20 prosenttiin.
3. Kulutuselektroniikka ja kodinkoneet
Dominikaaninen tasavalta tuo suurimman osan kulutuselektroniikasta ja kodinkoneista Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Näiden tuotteiden tullit on suunniteltu tasapainottamaan edistyneen teknologian tarvetta ja paikallisten markkinoiden suojelemista.
3.1 Kulutuselektroniikka
- Älypuhelimet: 5–15 %
- Kannettavat tietokoneet ja tabletit: 5–15 %
- Televisiot: 10–20 %
- Äänilaitteet (esim. kaiuttimet, äänentoistojärjestelmät): 10–20 %
- Kamerat ja valokuvausvälineet: 10–20 %
3.2 Kodinkoneet
- Jääkaapit: 10–20 %
- Pesukoneet: 10–20 %
- Mikroaaltouunit: 10–20 %
- Ilmastointilaitteet: 10–20 %
- Astianpesukoneet: 10–20 %
3.3 Elektroniikan ja kodinkoneiden erityiset tuontitullit
- CAFTA-DR-etuudet: Yhdysvalloista ja muista CAFTA-DR-jäsenvaltioista tuodulle kulutuselektroniikalle ja kodinkoneille sovelletaan alennettuja tai nollatulleja.
- Muut kuin kumppanimaat: Muista kuin kumppanimaista, kuten Kiinasta ja Japanista, tuotuun kulutuselektroniikkaan ja kodinkoneisiin sovelletaan vakiotulleja, jotka voivat vaihdella 5–20 prosentin välillä.
4. Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet
Dominikaaninen tasavalta tuo maahan merkittävän osan tekstiileistään, vaatteistaan ja jalkineistaan, koska sen kotimainen tuotanto näillä aloilla on rajallista. Tämän luokan tullit on suunniteltu suojelemaan paikallisia tuottajia ja samalla mahdollistamaan pääsy maailmanlaajuisille muotimarkkinoille.
4.1 Vaatteet ja asusteet
- Normaalivaatteet (esim. t-paidat, farkut, puvut): 10–20 %
- Luksus- ja designer-merkit: 25–35 %
- Urheiluvaatteet ja urheiluvaatteet: 10–20 %
4.2 Jalkineet
- Vakiojalkineet: 10–20 %
- Luksusjalkineet: 25–35 %
- Urheilukengät ja urheilujalkineet: 10–20 %
4.3 Raakatekstiilit ja kankaat
- Puuvilla: 5–10 %
- Villaa: 5–10 %
- Synteettiset kuidut: 10–15 %
4.4 Tekstiilien erityiset tuontitullit
- CAFTA-DR- ja CARICOM-etuuskohteet: Yhdysvalloista CAFTA-DR-sopimuksen mukaisesti tai CARICOM-maista tuodut tekstiilit, vaatteet ja jalkineet hyötyvät alennetuista tulleista tai tullittomuudesta, mikä edistää alueellista kauppaa.
- Muut kuin kumppanimaat: Muista kuin kumppanimaista, kuten Kiinasta tai Intiasta, tuotaviin tekstiileihin ja vaatteisiin sovelletaan vakiotulleja, jotka vaihtelevat yleensä 10 prosentista 35 prosenttiin.
5. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Dominikaaninen tasavalta tuo maahan suuren osan lääkkeistään ja lääkinnällisistä laitteistaan kasvavan terveydenhuoltosektorinsa tarpeiden täyttämiseksi. Näiden tuotteiden tullit ovat tyypillisesti alhaiset kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi.
5.1 Lääkkeet
- Lääkkeet (geneeriset ja merkkilääkkeet): 0–5 %
- Rokotteet: 0 %
- Lisäravinteet ja vitamiinit: 5–10 %
5.2 Lääkinnälliset laitteet
- Diagnostiset laitteet (esim. röntgenlaitteet, magneettikuvauslaitteet): 0–5 %
- Kirurgiset instrumentit: 0–5 %
- Sairaalasängyt ja valvontalaitteet: 5–10 %
5.3 Lääkinnällisten tuotteiden erityiset tuontitullit
- CAFTA-DR-etuudet: Yhdysvalloista ja muista CAFTA-DR-jäsenvaltioista tuodut lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet nauttivat tyypillisesti nolla- tai alennettuja tulleja, mikä varmistaa kohtuuhintaiset terveydenhuoltotarvikkeet.
- Muut kuin kumppanimaat: Muiden kuin kumppanimaiden lääkinnällisiin tuotteisiin sovelletaan alhaisia tulleja, mutta ne ovat yleensä alhaisemmat kuin kulutustavaroihin, jotta terveydenhuollon saatavuus saataisiin edistettyä.
6. Alkoholi, tupakka ja ylellisyystuotteet
Dominikaaninen tasavalta asettaa korkeampia tulleja alkoholille, tupakalle ja ylellisyystuotteille säännelläkseen kulutusta ja tuottaakseen valtion tuloja. Näistä tuotteista kannetaan tullien lisäksi valmisteveroja.
6.1 Alkoholijuomat
- Olut: 20–30 %
- Viini: 25–35 %
- Väkevät alkoholijuomat (viski, vodka, rommi): 30–45 %
- Alkoholittomat juomat: 15–20 %
6.2 Tupakkatuotteet
- Savukkeet: 35–45 %
- Sikarit: 25–35 %
- Muut tupakkatuotteet (esim. piipputupakka): 30–40 %
6.3 Ylellisyystuotteet
- Kellot ja korut: 25–35 %
- Suunnittelijalaukut ja -asusteet: 25–35 %
- Huippuluokan elektroniikka: 20–30 %
6.4 Ylellisyystavaroiden erityiset tuontitullit
- Muut kuin kumppanimaat: Muista kuin kumppanimaista tuotuihin ylellisyystuotteisiin sovelletaan korkeampia tulleja, jotka vaihtelevat yleensä 25 prosentista 45 prosenttiin tuotteesta riippuen. Näihin tuotteisiin voidaan myös soveltaa lisäveroja tai valmisteveroja.
- Valmisteverot: Tullimaksujen lisäksi alkoholista, tupakasta ja ylellisyystuotteista kannetaan valmisteveroa, mikä nostaa niiden hintaa Dominikaanisessa tasavallassa entisestään.
Dominikaanisen tasavallan maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Dominikaaninen tasavalta
- Pääkaupunki: Santo Domingo
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Santo Domingo
- Santiago de los Caballeros
- La Romana
- Tulot henkeä kohti: Noin 9 500 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 11,1 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Espanja
- Valuutta: Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)
- Sijainti: Karibialla, sijaitsee Hispaniolan saarella, jonka se jakaa Haitin kanssa. Sitä reunustaa Atlantin valtameri pohjoisessa ja Karibianmeri etelässä.
Dominikaanisen tasavallan maantiede
Dominikaaninen tasavalta tunnetaan monipuolisesta maantieteestään, johon kuuluu vuoristoja, hedelmällisiä tasankoja, trooppisia sademetsiä ja upeita rantoja. Maan maantiede tukee sen maataloutta, matkailua ja kaivosteollisuutta, mikä tekee siitä yhden Karibian ekologisesti monimuotoisimmista maista.
- Vuoristot: Cordillera Centralin vuoristo, johon kuuluu Karibian korkein huippu Pico Duarte, hallitsee Dominikaanisen tasavallan sisämaata. Nämä vuoret ovat tärkeä makean veden lähde ja edistävät maan maatalouden tuottavuutta.
- Joet ja järvet: Maassa on useita jokia, kuten Yaque del Norte ja Yuna, jotka ovat elintärkeitä keinokastelulle, vesivoiman tuotannolle ja maataloudelle. Karibian suurin järvi, Enriquillo-järvi, sijaitsee maan lounaisosassa.
- Rannikko: Dominikaanisella tasavallalla on pitkä rannikko hiekkarantoineen, koralliriuttoineen ja suosittuine lomakohteineen. Maan sijainti sekä Atlantin valtameren että Karibianmeren rannalla lisää sen vetovoimaa tärkeänä matkailukohteena.
- Ilmasto: Dominikaanisessa tasavallassa vallitsee trooppinen ilmasto, jossa on selkeä sadekausi toukokuusta marraskuuhun ja kuiva kausi joulukuusta huhtikuuhun. Hurrikaanit ovat kausiluonteinen uhka, erityisesti kesäkuusta marraskuuhun.
Dominikaanisen tasavallan talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Dominikaanisella tasavallalla on yksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian nopeimmin kasvavista talouksista, jota vauhdittavat vahva matkailu, vapaakauppa-alueet, maatalous ja kaivostoiminta. Hallitus on toteuttanut toimia talouden monipuolistamiseksi, ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
1. Matkailu
- Matkailu on Dominikaanisen tasavallan talouden kulmakivi, ja sen rannat, lomakohteet ja kulttuuriperintö houkuttelevat miljoonia kävijöitä vuosittain. Maan suosittuihin matkailukohteisiin kuuluvat Punta Cana, Puerto Plata ja Santo Domingo.
- Tärkeimmät kohteet: Rantojen lisäksi kävijöitä houkuttelevat historiallinen Zona Colonial Santo Domingossa, Punta Canan rannat sekä luonnonkauniit vuoret ja kansallispuistot.
2. Maatalous
- Maatalous on edelleen merkittävä sektori Dominikaanisessa tasavallassa, ja sen keskeisiin viljelykasveihin kuuluvat sokeriruoko, kahvi, kaakao, banaanit ja tupakka. Maan hedelmällinen maa ja suotuisa ilmasto tukevat monipuolista maataloustuotantoa.
- Tärkeimmät vientituotteet: Sokeri, kahvi, kaakao ja banaanit ovat Dominikaanisen tasavallan tärkeimpiä maatalousvientituotteita, ja Yhdysvallat ja Eurooppa ovat tärkeimmät markkina-alueet.
3. Valmistus- ja vapaakauppa-alueet
- Dominikaaninen tasavalta on kehittänyt vahvan valmistussektorin, erityisesti vapaakauppa-alueillaan, joilla tuotetaan tekstiilejä, elektroniikkaa ja lääkinnällisiä laitteita vientiin. Maan läheisyys Yhdysvaltoihin ja sen osallistuminen CAFTA-DR:ään tekevät siitä kansainvälisen kaupan keskuksen.
- Vapaakauppa-alueet: Nämä alueet vaikuttavat merkittävästi maan vientituloihin, ja teollisuus muodostaa suuren osan viennistä.
4. Kaivostoiminta
- Kaivosteollisuus on toinen tärkeä teollisuudenala, ja Dominikaaninen tasavalta on merkittävä kullan, hopean ja nikkelin tuottaja. Kaivosteollisuuden vienti vaikuttaa merkittävästi maan valuuttatuloihin.
- Keskeiset mineraalit: Kulta ja hopea ovat maan tärkeimmät louhitut mineraalit, ja suuret kansainväliset yritykset osallistuvat niiden louhintaan ja vientiin.
5. Uusiutuva energia
- Dominikaaninen tasavalta investoi uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan, vähentääkseen riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja vastatakseen kasvavaan energian kysyntään. Maan hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi kansallisessa energialähteiden yhdistelmässä.
6. Rahoituspalvelut
- Rahoituspalvelusektorin merkitys on kasvanut, ja pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset ovat osaltaan edistäneet maan talouskehitystä. Hallitus on toteuttanut uudistuksia rahoitusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi ja kansainvälisten sijoittajien houkuttelemiseksi.
