Kypros, itäisen Välimeren saarivaltio, on ollut Euroopan unionin (EU) jäsen vuodesta 2004. EU:n jäsenvaltiona Kypros soveltaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT) tuodessaan tavaroita EU:n ulkopuolisista maista. Tämä yhtenäinen tullitariffijärjestelmä varmistaa, että kaikki EU-maat, myös Kypros, soveltavat samoja tuontitulleja EU:n ulkopuolisista maista tuleviin tavaroihin. EU:n sisällä kaupattaviin tavaroihin sovelletaan nollatulleja, ja Kypros hyötyy myös etuuskohtelukauppasopimuksista EU:n ulkopuolisten maiden ja alueiden, kuten Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA), Etelä-Korean, Kanadan ja Japanin, kanssa. Lisäksi Kypros soveltaa erityisiä tuontitulleja, kuten polkumyynti- ja tasoitustulleja, suojellakseen paikallista teollisuutta epäreilulta kilpailulta.
Tullitariffit tuoteryhmittäin Kyproksella
1. Maataloustuotteet
Maatalous on tärkeä sektori Kyproksella, mutta maa on erittäin riippuvainen tuoduista maataloustuotteista kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi. Maataloustuotteiden tuontitulleihin vaikuttavat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja etuuskohtelukauppaa koskevat sopimukset, jotka alentavat tai poistavat tiettyjen maiden maataloustuotteiden tulleja.
1.1 Maatalouden perustuotteet
- Viljat ja jyvät: Kypros tuo maahan viljoja, kuten vehnää, maissia ja riisiä, ja niiden tullit vaihtelevat tuotteen alkuperän ja jalostuksen mukaan.
- Vehnä: EU:n sisältä tuonti on tullitonta. EU:n ulkopuolelta tuotaessa tullit vaihtelevat nollasta 45 prosenttiin tyypistä ja jalostusvaiheesta riippuen.
- Riisi: EU:n ulkopuolisten maiden riisin tuontiin sovelletaan 0–65 prosentin tulleja jalostusasteesta riippuen.
- Hedelmät ja vihannekset: Välimeren ilmaston vuoksi Kypros tuo maahan hedelmiä ja vihanneksia kysynnän tyydyttämiseksi, erityisesti sesongin ulkopuolella.
- Sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat): EU:n ulkopuolelta tuotaviin tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti 10–16 prosentin tulleja, vaikka EU:n kauppasopimusten nojalla sovelletaan etuustulleja.
- Tomaatit, kurkut ja lehtivihannekset: Tullit vaihtelevat 8–14 prosentin välillä, ja ne vaihtelevat kausiluonteisesti paikallisten viljelijöiden suojelemiseksi.
- Sokeri ja makeutusaineet: Kypros tuo maahan merkittäviä määriä sokeria, johon sovelletaan EU:n tariffikiintiöjärjestelmää.
- Puhdistettu sokeri: Kiintiön rajoissa tuontiin sovelletaan 0–20 prosentin tulleja, kun taas kiintiön ylittävään tuontiin voidaan soveltaa jopa 50 prosentin tulleja.
1.2 Karja ja maitotuotteet
- Liha ja siipikarja: Kypros tuo maahan huomattavan määrän lihaa ja siipikarjaa, ja tullit on suunniteltu suojelemaan paikallisia tuottajia.
- Naudan- ja sianliha: Tulliton tuonti EU-maista. EU:n ulkopuolisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan 12–15 prosentin tulleja, vaikkakin etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten mukaisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan alhaisempia tulleja.
- Siipikarja (kana ja kalkkuna): Tuontitulli on 12,9 %, ja tietyille määrille sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden tariffikiintiöiden mukaisia etuustullia.
- Maitotuotteet: Maitotuotteiden, kuten juuston, voin ja maitojauheen, tuontia säännellään paikallisen tuotannon tukemiseksi.
- Maitojauhe ja juusto: EU:n ulkopuolisista maista tulevaan tuontiin sovelletaan 15–25 prosentin tulleja, vaikka Uudesta-Seelannista, Norjasta ja muista vapaakauppamaista tulevaan tuontiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja.
1.3 Erityiset tuontitullit
Paikallisen maatalouden suojelemiseksi Kypros voi soveltaa polkumyyntitulleja tai suojatoimenpiteitä tiettyihin maataloustuotteiden tuontiin. Esimerkiksi Kypros on muun EU:n tavoin ottanut käyttöön polkumyyntitulleja Brasiliasta tulevalle siipikarjalle tukeakseen EU:n siipikarjankasvattajia.
2. Teollisuustuotteet
Kyproksen teollisuussektoriin kuuluvat valmistus, rakentaminen ja energia, jotka ovat erittäin riippuvaisia tuoduista teollisuustuotteista, kuten koneista, laitteista ja raaka-aineista. EU:n yhteinen tullitariffi koskee EU:n ulkopuolelta tulevaa tuontia, kun taas EU:n ja vapaakauppasopimuskumppaneiden sisältä tuleville tavaroille on myönnetty tullivapaita tai alennettuja tulleja.
2.1 Koneet ja laitteet
- Teollisuuskoneet: Kypros tuo maahan laajan valikoiman koneita tukeakseen valmistus-, rakennus- ja energiasektoreitaan.
- Rakennuskoneet (nosturit, puskutraktorit): Yleensä verotetaan 0–2,5 % EU:n ulkopuolisissa maissa, EU-mailla on tulliton pääsy ja vapaakauppasopimuskumppaneille, kuten Japanille ja Etelä-Korealle, sovelletaan etuuskohtelua.
- Tuotantolaitteet: EU:n ulkopuolisista maista tulevalle tuonnille sovelletaan nolla–5 prosentin tulleja, ja EU:sta ja Japanin kaltaisista maista tulevalle tuonnille ei sovelleta tulleja EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen nojalla.
- Sähkölaitteet: Sähkökoneet ja -laitteet, kuten generaattorit ja muuntajat, ovat välttämättömiä Kyproksen infrastruktuurihankkeille.
- Generaattorit ja muuntajat: Yleensä verotetaan 2,5–5 %, vaikka vapaakauppasopimuskumppaneista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan alennettuja tulleja.
2.2 Moottoriajoneuvot ja liikenne
Kypros tuo maahan moottoriajoneuvoja ja auton osia, ja tullit riippuvat ajoneuvon tyypistä ja alkuperämaasta. EU:n 10 prosentin tulli moottoriajoneuvoille koskee EU:n ulkopuolisia maita, vaikka vapaakauppasopimuskumppaneille, kuten Etelä-Korealle ja Japanille, on saatavilla etuuskohtelutullit.
- Henkilöautot: EU-maista tuoduilla autoilla on nolla tullia.
- EU:n ulkopuolella valmistetut ajoneuvot: Yleensä verotetaan 10 %, vaikka Japanista ja Etelä-Koreasta tuodut ajoneuvot hyötyvät nolla- tai alennetuista tulleista kyseisten vapaakauppasopimusten nojalla.
- Hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tuontiin sovelletaan 10 prosentin veroa, ja vapaakauppasopimusten tehneille maille sovelletaan etuustullia.
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: Ajoneuvojen osien, kuten moottoreiden, renkaiden ja akkujen, tuontiin sovelletaan 4–10 prosentin verokantaa, ja vapaakauppasopimusmaiden osille on alhaisemmat tai nollatullit.
2.3 Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
EU:n teollisuuden suojelemiseksi on otettu käyttöön polkumyyntitulleja tietyille Kiinasta ja Intiasta peräisin oleville terästuotteille ja auton osille epäreilujen kauppatapojen torjumiseksi.
3. Tekstiilit ja vaatteet
Kypros tuo maahan merkittävän määrän tekstiilejä ja vaatteita, erityisesti Aasiasta. EU:n yhteinen tullitariffi koskee EU:n ulkopuolisten maiden tekstiilituontia, ja etuuskohtelukauppasopimukset tarjoavat alennettuja tulleja tietyille maille.
3.1 Raaka-aineet
- Tekstiilikuidut ja langat: Kypros tuo maahan raaka-aineita, kuten puuvillaa, villaa ja synteettisiä kuituja tekstiiliteollisuudelleen.
- Puuvilla ja villa: EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille kannetaan tyypillisesti 4–8 prosentin tulli, ja EU:sta ja vapaakauppasopimuskumppaneista, kuten Turkista ja Pakistanista, tuotaville tuotteille ei peritä tulleja.
- Synteettiset kuidut: Tullit vaihtelevat 6–12 prosentin välillä alkuperämaasta riippuen.
3.2 Valmiit vaatteet ja asusteet
- Vaatteet ja asusteet: Tuontivaatteisiin sovelletaan kohtuullisia tulleja, ja kauppasopimusten tehneiden maiden tuotteille annetaan etuuskohtelu.
- Vapaa-ajan vaatteet ja univormut: Tyypillisesti verotetaan 12–18 %, vaikka Vietnamista ja Bangladeshista tulevaan tuontiin sovelletaan alennettuja tulleja EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisesti.
- Luksus- ja merkkivaatteet: Kalliimpiin vaatteisiin voidaan soveltaa 18–20 prosentin tulleja, vaikka Etelä-Koreasta ja Japanista tuleva tuonti voi vapaakauppasopimusten nojalla olla tulliton.
- Jalkineet: Maahantuotuihin jalkineihin sovelletaan 8–17 prosentin verokantaa materiaalista ja alkuperämaasta riippuen.
- Nahkakengät: Yleensä verotetaan 17 %, vaikka kauppasopimusten nojalla tuontiin esimerkiksi Vietnamista ja Etelä-Koreasta sovelletaan alennettuja tulleja.
3.3 Erityiset tuontitullit
Suojellakseen paikallisia valmistajia Kypros ja EU voivat asettaa polkumyyntitulleja tietyille tekstiili- ja vaatetustuotteille, erityisesti Kiinasta ja Intiasta, jos näitä tuotteita myydään alle markkinahintojen.
4. Kulutustavarat
Kypros tuo maahan erilaisia kulutustavaroita, kuten elektroniikkaa, kodinkoneita ja huonekaluja. Näiden tuotteiden tullit ovat yleensä maltillisia, ja vapaakauppasopimusmaiden tavaroille on alhaisemmat tai ei lainkaan tulleja.
4.1 Elektroniikka ja kodinkoneet
- Kodinkoneet: Kypros tuo maahan suurimman osan kodinkoneistaan, kuten jääkaapeista, pesukoneista ja ilmastointilaitteista, EU-maista, Kiinasta ja Etelä-Koreasta.
- Jääkaapit ja pakastimet: Yleensä verotetaan 2,5–5 %, vaikka tuonti EU:sta ja vapaakauppamaista on tullitonta.
- Pesukoneet ja ilmastointilaitteet: 5 prosentin tullit , ja Etelä-Koreasta tulevalle tuonnille sovelletaan alennettuja tulleja EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen nojalla.
- Kulutuselektroniikka: Kypros tuo maahan elektroniikkaa, kuten televisioita, älypuhelimia ja kannettavia tietokoneita, ja tariffit vaihtelevat alkuperämaan mukaan.
- Televisiot: Yleensä verotetaan 5 %, vaikka Japanista ja Etelä-Koreasta tulevaan tuontiin ei sovelleta tulleja vapaakauppasopimusten nojalla.
- Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet: Yleensä verotetaan 0–2,5 %, ja EU:sta ja vapaakauppa-alueista tuotaville tuotteille sovelletaan etuuskohtelua.
4.2 Huonekalut ja kalusteet
- Huonekalut: Tuontihuonekaluihin, mukaan lukien kodin ja toimiston kalusteet, sovelletaan 4–10 prosentin tulleja materiaalista ja alkuperämaasta riippuen.
- Puuhuonekalut: Yleensä verotetaan 5–10 %, ja Vietnamista ja Turkista tuotaville tuotteille sovelletaan alennettuja verokantoja kauppasopimusten nojalla.
- Muovi- ja metallihuonekalut: EU:n ulkopuolelta tuotaviin tuotteisiin sovelletaan 4–8 prosentin tulleja.
- Kodinsisustus: Mattojen, verhojen ja sisustustuotteiden kaltaisiin tuotteisiin sovelletaan yleensä 5–10 prosentin verokantaa, vaikka GSP-järjestelmän alaisuudessa Intian ja Pakistanin kaltaisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan alhaisempia tulleja.
4.3 Erityiset tuontitullit
EU soveltaa polkumyyntitulleja tiettyihin huonekalu- ja sisustustuotteisiin , jotka tulevat esimerkiksi Kiinasta, estääkseen epäreilun kilpailun.
5. Energia ja öljytuotteet
Kypros tuo maahan suuria määriä energiatuotteita, erityisesti öljyä ja maakaasua, energiantarpeidensa tyydyttämiseksi. Energian tuontitullit ovat yleensä alhaiset energian toimitusvarmuuden ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen tukemiseksi.
5.1 Öljytuotteet
- Raakaöljy ja bensiini: Kypros tuo maahan öljytuotteita, erityisesti Venäjältä, Lähi-idästä ja naapurimaista.
- Raakaöljy: Yleensä tullittomat EU:n energiapolitiikan mukaisesti.
- Bensiini ja diesel: Yleensä verotetaan 2,5–4 %, ja Norjasta ja Venäjältä tuotaville tuotteille sovelletaan kauppasopimusten nojalla alhaisempia tulleja.
- Diesel ja muut jalostetut öljytuotteet: Jalostettuihin tuotteisiin sovelletaan 3–5 prosentin veroa, vaikka naapurimaista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan alennettuja tulleja.
5.2 Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit: Kypros, kuten muukin EU, edistää uusiutuvan energian käyttöä soveltamalla nollatulleja uusiutuvan energian laitteisiin, kuten aurinkopaneeleihin ja tuuliturbiineihin.
6. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Kypros asettaa etusijalle kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuden, ja siksi välttämättömien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tariffit pidetään alhaisina tai nollassa, jotta väestöllä olisi varaa kohtuuhintaisuuteen ja saatavuuteen.
6.1 Lääkkeet
- Lääkkeet: Välttämättömät lääkkeet, mukaan lukien elämää pelastavat lääkkeet, ovat yleensä tullivapaita EU:n yleisessä tullijärjestelmässä. Muihin kuin välttämättömiin lääkevalmisteisiin voidaan soveltaa 2–5 prosentin tulleja, vaikka alennettuja tulleja sovelletaan tuontiin vapaakauppasopimusten maista.
6.2 Lääkinnälliset laitteet
- Lääkinnälliset laitteet: Lääkinnällisiin laitteisiin, kuten diagnostisiin työkaluihin, kirurgisiin instrumentteihin ja sairaalasängyihin, sovelletaan yleensä nollatullia tai alhaisia tulleja (2–5 %) tuotteen tarpeesta ja alkuperämaasta riippuen.
7. Erityiset tuontitullit ja -vapautukset
7.1 Erityistullit muille kuin etuuskohtelumaille
Kypros soveltaa EU:n tavoin polkumyyntitulleja ja tasoitustulleja tiettyihin tuontituotteisiin muista kuin etuuskohtelumaista. Nämä tullit suojaavat EU:n teollisuutta epäreiluilta kauppatavoilta, kuten polkumyynniltä tai tuista. Esimerkiksi Kiinan ja Intian kaltaisista maista peräisin olevat terästuotteet ja tekstiilit ovat usein tällaisten toimenpiteiden kohteena.
7.2 Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset
- EU:n vapaakauppasopimukset: Osana EU:ta Kypros hyötyy tullivapaasta pääsystä useimpiin EU:n sisällä kaupattaviin tavaroihin. Lisäksi Kyproksella on alennetut tai nollatullit tavaroille, joita se kauppaa esimerkiksi Japanin, Etelä-Korean, Kanadan ja Vietnamin kaltaisten maiden kanssa EU:n vapaakauppasopimusten nojalla.
- Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP): GSP-järjestelmän mukaisesti Kypros hyötyy alennetuista tulleista tiettyjen kehitysmaista, kuten Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista, tulevien tuontituotteiden osalta.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Kyproksen tasavalta
- Pääkaupunki: Nikosia
- Suurimmat kaupungit:
- Nikosia (pääkaupunki ja suurin kaupunki)
- Limassol
- Larnaka
- Tulot henkeä kohti: Noin 28 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 1,2 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Viralliset kielet: kreikka, turkki
- Valuutta: euro (EUR)
- Sijainti: Kypros sijaitsee itäisellä Välimerellä, Turkin eteläpuolella ja Syyrian länsipuolella.
Kyproksen maantiede
Kypros on itäisellä Välimerellä sijaitseva saarivaltio, jonka pinta-ala on 9 251 neliökilometriä. Maa tunnetaan strategisesta sijainnistaan, monipuolisista maisemistaan ja rikkaasta historiastaan.
- Rannikko: Kyproksen rannikko on yli 648 kilometriä pitkä ja siellä on hiekkarantoja, kivisiä rantoja ja suosittuja turistikohteita.
- Vuoret: Troodos-vuoret hallitsevat saaren keski- ja lounaisosaa, ja Olympos-vuori on korkein huippu 1 952 metriä.
- Ilmasto: Kyproksella vallitsee Välimeren ilmasto, jolle on ominaista kuumat ja kuivat kesät sekä leudot ja sateiset talvet.
Kyproksen talous
Kyproksella on pieni mutta pitkälle kehittynyt talous, joka on vahvasti riippuvainen palveluista, kaupasta ja matkailusta. Maan taloudelle on ominaista vahva rahoituspalvelusektori, kasvava merenkulkuala ja merkittävä keskittyminen matkailuun, erityisesti Välimeren rannikolla.
1. Matkailu
Matkailu on yksi Kyproksen talouden tärkeimmistä sektoreista, ja se vaikuttaa merkittävästi bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Saaren rikas kulttuuriperintö, kauniit rannat ja lämmin Välimeren ilmasto houkuttelevat miljoonia turisteja vuosittain.
2. Merenkulku ja merenkulkupalvelut
Kypros on yksi maailman johtavista merenkulun keskuksista, jolla on suuri laivarekisteri ja kukoistava merenkulkupalvelusektori. Kyproksen merenkulkuala on merkittävä tekijä kansantaloudessa ja tarjoaa palveluita, kuten laivojen hallintaa ja merivakuutuksia.
3. Rahoituspalvelut
Rahoituspalvelusektori, mukaan lukien pankki-, vakuutus- ja sijoituspalvelut, on kriittinen osa Kyproksen taloutta. Maa on vakiinnuttanut asemansa alueellisena finanssikeskuksena, erityisesti yrityksille, jotka haluavat toimia EU:ssa ja Välimeren alueella.
4. Energia
Kypros tutkii mahdollisuuksia energiasektorilla, erityisesti itäisen Välimeren offshore-maakaasuesiintymissä. Energiainfrastruktuurin kehittäminen ja maakaasuvarojen etsintä tarjoavat merkittävää potentiaalia tulevaisuuden talouskasvulle.
5. Maatalous
Vaikka maataloudella on pienempi rooli kokonaistaloudessa, se on edelleen tärkeä maaseutualueille. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat perunat, sitrushedelmät, viinirypäleet ja oliivit. Maataloussektoria tuetaan EU:n tuilla yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa.