Kaakkois-Euroopassa sijaitseva Bosnia ja Hertsegovina ylläpitää strukturoitua tullitariffijärjestelmää, joka säätelee tuontia ja tuottaa tuloja samalla suojellen sen kotimaista teollisuutta. Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) jäsenenä ja Euroopan unionin kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (SAA) allekirjoittajana maa on integroinut kauppapolitiikkansa alueellisiin ja eurooppalaisiin kehyksiin. Bosnia ja Hertsegovinan tullijärjestelmä on suunniteltu tasapainottamaan kaupan edistämistä ja paikallisen teollisuuden turvaamista, ja tullit vaihtelevat tuotteen tyypin ja sen alkuperämaan mukaan. Normaalitullien lisäksi tiettyjen ei-etuuskohtelukauppamaista tulevaan tuontiin sovelletaan erityistulleja.
Tullitariffit tuoteryhmittäin Bosnia ja Hertsegovinassa
1. Maataloustuotteet
Maataloudella on keskeinen rooli Bosnia ja Hertsegovinan taloudessa, ja hallitus soveltaa erilaisia tulleja maataloustuotteiden tuontiin suojellakseen paikallisia maanviljelijöitä ja varmistaakseen samalla pääsyn välttämättömiin elintarvikkeisiin. Maa tuo maahan erilaisia maataloustuotteita, kuten viljaa, hedelmiä, vihanneksia ja karjaa.
1.1 Maatalouden perustuotteet
- Viljat ja jyvät: Bosnia ja Hertsegovina tuo maahan merkittäviä määriä viljoja, kuten vehnää, maissia ja ohraa. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat markkinoiden tarpeiden mukaan.
- Vehnä ja maissi: Tuontitullit vaihtelevat yleensä 5–10 prosentin välillä.
- Riisi: Tuontiriisiin sovelletaan 10 prosentin tullia, vaikka tiettyjen kauppasopimusten nojalla voidaan soveltaa alennettuja tulleja.
- Hedelmät ja vihannekset: Bosnia ja Hertsegovina tuo maahan monia hedelmiä ja vihanneksia, erityisesti sesongin ulkopuolella.
- Sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat): 5–10 prosentin tullit.
- Perunat, tomaatit ja sipulit: Yleensä verotetaan 10 %, ja vero vaihtelee paikallisen tuotannon mukaan.
1.2 Karja ja maitotuotteet
- Liha ja siipikarja: Lihan tuontiin kohdistuu tulleja, joiden tarkoituksena on suojella kotimaista karjankasvatusalaa.
- Naudan- ja sianliha: Tullit vaihtelevat 15–20 prosentin välillä.
- Siipikarja (kana, kalkkuna): Yleensä verotetaan 10–15 %.
- Kala ja äyriäiset: Kalan ja äyriäisten tuontitullit ovat yleensä alhaisemmat vakaan tarjonnan varmistamiseksi.
- Tuore ja pakastettu kala: Verotetaan tyypillisesti 5–10 %.
- Maitotuotteet: Maitotuotteiden, kuten maidon, juuston ja voin, tuontiin sovelletaan kohtuullisia tulleja.
- Maito ja maitojauhe: Yleensä verotetaan 5 %.
- Juusto ja voi: Tullit vaihtelevat 10–15 prosentin välillä.
1.3 Erityiset tuontitullit
CEFTA-sopimuksen ja Euroopan unionin kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittajana Bosnia ja Hertsegovina hyötyy alennetuista tai nollatulleista maataloustuotteiden tuontiin CEFTA-jäsenvaltioista ja EU-maista. Muista kuin etuuskohtelukauppamaista tulevaan tuontiin voidaan soveltaa korkeampia tulleja.
2. Teollisuustuotteet
Bosnia ja Hertsegovina tuo maahan laajan valikoiman teollisuustuotteita tukeakseen valmistus- ja rakennusalaansa. Teollisuustuotteiden tullit vaihtelevat sen mukaan, ovatko ne valmiita tuotteita vai tuotannossa käytettyjä raaka-aineita.
2.1 Koneet ja laitteet
- Teollisuuskoneet: Tukeakseen paikallista teollisuutta Bosnia ja Hertsegovina soveltaa yleensä alhaisia tulleja teollisuuskoneiden tuontiin.
- Rakennuskoneet (kaivinkoneet, puskutraktorit): Verotetaan tyypillisesti 1–5 %.
- Tekstiilikoneet ja -laitteet: Tullit vaihtelevat 0–5 prosentin välillä.
- Sähkölaitteet: Sähkökoneisiin ja -laitteisiin, kuten generaattoreihin ja muuntajiin, sovelletaan 5–10 prosentin tulleja.
2.2 Moottoriajoneuvot ja liikenne
Bosnia ja Hertsegovinan autoteollisuus tuo maahan suurimman osan ajoneuvoistaan sekä henkilökohtaiseen että kaupalliseen käyttöön. Maa asettaa tulleja näille tuonneille suojellakseen kehittyvää autoteollisuuden kokoonpanoteollisuuttaan.
- Henkilöautot: Autojen tuontitullit vaihtelevat ajoneuvon tyypin ja moottorin koon mukaan.
- Pienet henkilöautot (alle 1 500 cm³): Verotetaan tyypillisesti 5–15 %.
- Luksusautot ja katumaasturit: Korkeampia , 20–30 prosentin tulleja voidaan soveltaa.
- Hyötyajoneuvot: Kaupankäyntiin ja kuljetukseen käytettäviin kuorma-autoihin ja linja-autoihin sovelletaan 5–15 prosentin tulleja ajoneuvon käyttötarkoituksesta ja koosta riippuen.
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: Autojen osien, kuten moottoreiden, renkaiden ja akkujen, tuontitullit vaihtelevat yleensä 5–15 prosentin välillä.
2.3 Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
Bosnia ja Hertsegovina hyötyy CEFTA- jäsenvaltioista ja EU-maista vakautus- ja assosiaatiosopimuksen nojalla tuotavien teollisuustuotteiden alennetuista tulleista. Muiden kuin etuuskohtelukauppamaiden, kuten Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltojen, tavaroille voidaan soveltaa korkeampia tulleja.
3. Tekstiilit ja vaatteet
Tekstiilit ja vaatteet muodostavat merkittävän osan Bosnia ja Hertsegovinan tuonnista, erityisesti naapurimaista ja Aasiasta. Maa soveltaa tekstiilituotteisiin tulleja tasapainottaakseen kuluttajien kohtuuhintaisuutta ja paikallisten valmistajien suojelua.
3.1 Raaka-aineet
- Tekstiilikuidut ja langat: Bosnia ja Hertsegovina tuo maahan raaka-aineita, kuten puuvillaa, villaa ja synteettisiä kuituja, alhaisilla tulleilla (0–5 %) paikallisen vaatevalmistuksen edistämiseksi.
- Puuvilla ja villa: Yleensä verotetaan 3–5 %.
- Synteettiset kuidut: Tyypillisesti niihin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja.
3.2 Valmiit vaatteet ja asusteet
- Vaatteet ja asusteet: Tuontituotteisiin sovelletaan kohtuullisia tulleja paikallisten valmistajien suojelemiseksi.
- Vapaa-ajan vaatteet ja arkivaatteet: Verotetaan tyypillisesti 10–15 %.
- Luksus- ja merkkivaatteet: Tullit vaihtelevat 15–25 prosentin välillä.
- Jalkineet: Tuontijalkineisiin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja kengän tyypistä ja materiaalista riippuen.
3.3 Erityiset tuontitullit
EU-maista ja CEFTA-jäsenvaltioista tuotaviin tekstiileihin ja vaatteisiin sovelletaan nollatullia etuuskohtelukauppasopimusten nojalla. Muista maista, kuten Kiinasta ja Intiasta, tulevaan tuontiin sovelletaan Bosnia ja Hertsegovinan tullitariffiluettelossa esitettyjä vakiotullia.
4. Kulutustavarat
Bosnia ja Hertsegovina tuo maahan laajan valikoiman kulutustavaroita, kuten elektroniikkaa, kodintarvikkeita ja huonekaluja. Maa soveltaa näihin tuotteisiin tulleja suojellakseen paikallisia tuottajia ja varmistaakseen pääsyn välttämättömiin tuotteisiin.
4.1 Elektroniikka ja kodinkoneet
- Kodinkoneet: Suurten kodinkoneiden, kuten jääkaappien, pesukoneiden ja ilmastointilaitteiden, tuontitullit vaihtelevat laitteen tyypin mukaan.
- Jääkaapit ja pakastimet: Verotetaan tyypillisesti 10–20 %.
- Pesukoneet ja ilmastointilaitteet: Näihin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja.
- Kulutuselektroniikka: Elektroniikkaan, kuten televisioihin, älypuhelimiin ja kannettaviin tietokoneisiin, sovelletaan yleensä 5–15 prosentin tulleja.
- Televisiot: Yleensä verotetaan 10 %.
- Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet: Näihin sovelletaan 5–10 %: n tulleja.
4.2 Huonekalut ja kalusteet
- Huonekalut: Maahantuotuihin huonekaluihin, mukaan lukien kodin ja toimiston kalusteet, sovelletaan 10–20 prosentin tulleja.
- Puuhuonekalut: Verotetaan tyypillisesti 15–20 %.
- Muovi- ja metallihuonekalut: Yleensä niihin sovelletaan 10–15 prosentin tulleja.
- Kodinsisustus: Mattojen, verhojen ja sisustustuotteiden kaltaisia tuotteita verotetaan tyypillisesti 10–15 %: lla.
4.3 Erityiset tuontitullit
EU-maista ja CEFTA-jäsenvaltioista tuotuihin kulutustavaroihin sovelletaan nolla- tai alennettuja tulleja. Näiden etuuskohtelusopimusten ulkopuolisista maista tuotuun tuontiin sovelletaan Bosnia ja Hertsegovinan vakiotullia.
5. Energia ja öljytuotteet
Bosnia ja Hertsegovina tuo suurimman osan energiantarpeestaan, mukaan lukien öljytuotteet, naapurimaista ja muualta. Energiatuotteiden tariffit on suunniteltu tasapainottamaan kohtuuhintaisuutta ja valtion tulojen tarvetta.
5.1 Öljytuotteet
- Raakaöljy ja bensiini: Öljyn, mukaan lukien raakaöljyn ja bensiinin, tuontitullit ovat tyypillisesti alhaiset kohtuullisten energian hintojen ylläpitämiseksi. Tullit vaihtelevat yleensä 0 prosentista 5 prosenttiin.
- Diesel ja muut jalostetut öljytuotteet: Jalostettuihin öljytuotteisiin, kuten dieseliin ja lentopolttoaineeseen, sovelletaan alhaisia 0–5 prosentin tulleja lähteestä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
5.2 Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit: Bosnia ja Hertsegovina tukee uusiutuvan energian kasvua soveltamalla nolla- tai alhaisia tulleja uusiutuvan energian hankkeissa käytettäviin laitteisiin, kuten aurinkopaneeleihin ja tuuliturbiineihin.
6. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuuden varmistaminen on Bosnia ja Hertsegovinalle ensisijainen tavoite, ja siksi välttämättömien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tullit pidetään alhaisina tai nollassa kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi.
6.1 Lääkkeet
- Lääkkeet: Välttämättömiin lääkkeisiin, mukaan lukien elämää pelastaviin lääkkeisiin, sovelletaan yleensä nolla- tai alhaisia tulleja (0–5 %) kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi. Muihin kuin välttämättömiin lääkkeisiin voidaan soveltaa 5–10 prosentin tulleja.
6.2 Lääkinnälliset laitteet
- Lääkinnälliset laitteet: Lääkinnällisiin laitteisiin, kuten diagnostisiin työkaluihin, kirurgisiin instrumentteihin ja sairaalasängyihin, sovelletaan tyypillisesti nolla- tai alhaisia tulleja (0–5 %) terveydenhuoltoalan tukemiseksi.
7. Erityiset tuontitullit ja -vapautukset
Bosnia ja Hertsegovinan tullitariffijärjestelmään kuuluu erityistulleja ja -vapautuksia, jotka perustuvat kauppasopimuksiin ja tuontitavaroiden alkuperämaahan.
7.1 Erityistullit EU:n ja CEFTA:n ulkopuolisille maille
EU:n ja CEFTA:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta, Yhdysvalloista ja Japanista, tuontiin sovelletaan Bosnia ja Hertsegovinan tullitariffiluettelossa esitettyjä vakiotulleja. Näihin tavaroihin voidaan soveltaa korkeampia tulleja verrattuna etuuskohtelukauppaa harjoittavista maista tuontiin.
7.2 Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset
- Keski-Euroopan vapaakauppasopimus (CEFTA): Bosnia ja Hertsegovina hyötyy tullittomista tavaroista, joita se kauppaa muiden CEFTA-maiden, kuten Serbian, Pohjois-Makedonian, Albanian ja Kosovon, kanssa.
- Vakautus- ja assosiaatiosopimus (SAA) Euroopan unionin kanssa: SAA tarjoaa tullittoman pääsyn useimmille EU-maista tuoduille tavaroille. Vastineeksi Bosnia ja Hertsegovinalla on viennilleen etuuskohtelun mukainen pääsy EU:n markkinoille.
- Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP): Bosnia ja Hertsegovina hyötyy alennetuista tulleista tiettyihin kehitysmaista GSP-järjestelmän mukaisesti tuotaviin tavaroihin, mikä edistää kauppaa kehitysmaiden kanssa.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Bosnia ja Hertsegovina
- Pääkaupunki: Sarajevo
- Suurimmat kaupungit:
- Sarajevo (pääkaupunki ja suurin kaupunki)
- Banja Luka
- Tuzla
- Tulot henkeä kohti: Noin 6 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 3,2 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Viralliset kielet: bosnia, serbia, kroatia
- Valuutta: Vaihdettava markka (BAM)
- Sijainti: Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Kaakkois-Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa ja lännessä Kroatia, idässä Serbia, kaakossa Montenegro ja lounaassa Adrianmeri.
Bosnia ja Hertsegovinan maantiede
Bosnia ja Hertsegovina on vuoristoinen maa, jonka pinta-ala on 51 197 neliökilometriä. Maan maisemat vaihtelevat tiheistä metsistä ja vuoristoista jokilaaksoihin ja lyhyeen Adrianmeren rannikkoon.
- Vuoret: Dinaariset Alpit hallitsevat suurta osaa maasta, ja Maglić (2 386 metriä) on niiden korkein huippu.
- Joet: Tärkeimpiä jokia ovat Sava, Drina, Neretva ja Una, jotka ovat elintärkeitä maan energiantuotannolle ja maataloudelle.
- Ilmasto: Bosnia ja Hertsegovinassa vallitsee mannerilmasto pohjoisessa ja keskiosassa, jossa on kuumat kesät ja kylmät talvet, ja Välimeren ilmasto Adrianmeren rannikolla.
Bosnia ja Hertsegovinan talous
Bosnia ja Hertsegovinan talous luokitellaan ylemmän keskitulotason maihin, ja siinä on yhdistelmä teollisuutta, maataloutta ja palveluita. Maa toipuu edelleen 1990-luvun konfliktin jälkimainingeista, ja sen talous kasvaa tasaisesti kaupan vapauttamisen, teollisen kehityksen ja ulkomaisten investointien ansiosta.
1. Valmistus ja teollisuus
Valmistussektori on elintärkeä Bosnia ja Hertsegovinan taloudelle, ja esimerkiksi autonosien, koneiden, kemikaalien ja metallinjalostuksen kaltaiset teollisuudenalat ovat avainasemassa. Tekstiilien valmistus ja puunjalostus ovat myös tärkeitä vientiteollisuuksia.
2. Maatalous
Maatalous on edelleen olennainen osa taloutta ja työllistää merkittävän osan maaseutuväestöstä. Maa tuottaa vehnää, maissia, hedelmiä ja vihanneksia, ja se tunnetaan maitotuotteistaan ja karjankasvatuksestaan.
3. Matkailu ja palvelut
Matkailu on kasvava ala, ja Bosnia ja Hertsegovina houkuttelee kävijöitä historiallisiin kaupunkeihinsa, luonnonpuistoihinsa ja hiihtokeskuksiinsa. Erityisesti Sarajevo tunnetaan kulttuuriperinnöstään ja roolistaan idän ja lännen kohtaamispaikkana.
4. Energia ja vesivoima
Bosnia ja Hertsegovina on rikas luonnonvaroiltaan ja merkittävä sähkön, erityisesti vesivoiman, viejä. Maa pyrkii laajentamaan uusiutuvan energian sektoriaan investoimalla tuulipuistoihin ja aurinkoenergiahankkeisiin.