Länsi-Afrikassa sijaitseva Benin noudattaa strukturoitua tullitariffijärjestelmää tuonnin sääntelemiseksi, paikallisen teollisuuden suojelemiseksi ja valtion tulojen tuottamiseksi. Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (WAEMU) jäsenenä Beninin tulleihin vaikuttavat suurelta osin alueelliset kauppasopimukset, joilla pyritään yhdenmukaistamaan tulleja jäsenvaltioiden välillä. Beninin tullipolitiikan tavoitteena on kannustaa sen kehittyvien teollisuudenalojen kasvua ja samalla ylläpitää pääsyä välttämättömiin hyödykkeisiin kansainvälisen kaupan kautta. Tulleja sovelletaan tuoteluokkien perusteella, ja erityistulleja voidaan soveltaa alkuperämaasta riippuen, ja tietyille kauppakumppaneille myönnetään etuuskohtelu.
Beninin tullitariffit tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet
Maataloudella on keskeinen rooli Beninin taloudessa, ja se työllistää merkittävän osan väestöstä. Suojellakseen paikallisia maanviljelijöitä ja varmistaakseen samalla elintarviketurvan Benin soveltaa maataloustuotteiden tuontiin strukturoitua tullijärjestelmää, joka kannustaa sekä kotimaista tuotantoa että keskeisten elintarvikkeiden kohtuuhintaisuutta.
1.1 Maatalouden perustuotteet
- Viljat ja jyvät: Benin tuo maahan merkittävän määrän vehnää, maissia ja riisiä täydentääkseen paikallista tuotantoa. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat kysynnän ja saatavuuden mukaan.
- Vehnä: Yleensä 10 prosentin tulli, johon lisätään 18 prosentin arvonlisävero (ALV).
- Maissi ja riisi: Tyypillisesti niihin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja tasapainottamaan paikallisen tuotannon ja tuonnin välillä.
- Hedelmät ja vihannekset: Benin tuo maahan laajan valikoiman hedelmiä ja vihanneksia. Tuontitullit on suunniteltu suojelemaan paikallisia viljelijöitä ja varmistamaan samalla, että elintarviketarjontaa on riittävästi.
- Banaanit, appelsiinit ja mangot: Tullit vaihtelevat yleensä 10–20 prosentin välillä.
- Tomaatit ja sipulit: Tyypillisesti verotetaan 5–15 %.
- Sokeri ja makeutusaineet: Benin tuo maahan huomattavan osan sokerintarpeestaan, ja sokerituotteisiin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin verokantaa.
1.2 Karja ja maitotuotteet
- Liha ja siipikarja: Lihan tuontiin sovelletaan kohtuullisia tulleja paikallisten karjankasvattajien suojelemiseksi.
- Naudan- ja sianliha: Yleensä verotetaan 20 %.
- Siipikarja (kana, kalkkuna): Yleensä 15–20 prosentin tullit ovat voimassa.
- Kala ja äyriäiset: Kala ja äyriäiset ovat tärkeitä proteiinin lähteitä Beninissä, ja niiden tullit on suunniteltu tasapainottamaan paikallisen kalastusteollisuuden tukemista ja kuluttajien kysynnän tyydyttämistä.
- Tuore kala: Yleensä 10 prosentin tulli.
- Pakastettu kala: Tuontitulleja on 10–15 prosenttia.
- Maitotuotteet: Maitotuotteiden, kuten maitojauheen, voin ja juuston, tuontiin sovelletaan tulleja, joiden tarkoituksena on suojella paikallisia tuottajia ja varmistaa samalla näiden tuotteiden saatavuus.
- Maitojauhe: Yleensä verotetaan 5 %.
- Voi ja juusto: Tuontitulleja on tyypillisesti 10–20 prosenttia.
1.3 Erityiset tuontitullit
Benin, joka on ECOWASin yhteisen ulkoisen tullitariffin (CET) jäsen, soveltaa yhteistä ulkoista tullia ECOWASin ulkopuolisista maista tuotaviin maataloustuotteisiin. Muista ECOWASin jäsenvaltioista tuodut maataloustuotteet hyötyvät kuitenkin usein alennetuista tai nollatulleista tuotetyypistä riippuen alueellisten kauppasopimusten ansiosta, joilla pyritään edistämään alueen sisäistä kauppaa.
2. Teollisuustuotteet
Beninin teollisuussektori on vielä kehityksensä alkuvaiheessa, ja hallitus painottaa merkittävästi paikallisen tuotannon edistämistä. Tämän seurauksena tuontituotteille asetetut tullit vaihtelevat: raaka-aineille ja koneille asetetaan alhaisempia tulleja teollistumisen tukemiseksi ja valmiille tuotteille korkeampia tulleja paikallisen teollisuuden suojelemiseksi.
2.1 Koneet ja laitteet
- Teollisuuskoneet: Paikallisen teollisuuden kasvun edistämiseksi Benin soveltaa alhaisia tulleja (0–5 %) teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin.
- Rakennuskoneet (kaivinkoneet, puskutraktorit): Tullit vaihtelevat tyypillisesti 0–5 prosentin välillä.
- Maatalouskoneet (traktorit, aurat): Yleensä verotetaan 1–5 %.
- Sähkölaitteet: Teollisuuden kehitykselle välttämättömiin sähkökoneisiin ja -laitteisiin, kuten generaattoreihin ja muuntajiin, sovelletaan suhteellisen alhaisia tulleja.
- Sähkökoneet: Verotetaan tyypillisesti 5–10 %.
2.2 Moottoriajoneuvot ja liikenne
Benin tuo maahan laajan valikoiman moottoriajoneuvoja sekä henkilökohtaiseen että kaupalliseen käyttöön. Näiden tuontitullien tarkoituksena on kannustaa paikalliseen ajoneuvojen kokoonpanoon ja vähentää riippuvuutta vanhemmista, korkeapäästöisistä ajoneuvoista.
- Henkilöautot: Autojen tuontitullit vaihtelevat tyypin ja moottorin koon mukaan.
- Pienet henkilöautot (alle 1 500 cm³): Niistä peritään 10–20 %:n tulli ja lisäksi arvonlisävero.
- Luksusautot ja suuremmat ajoneuvot: Tullit voivat olla jopa 50 %, erityisesti ajoneuvoissa, joissa on suurempi moottoritilavuus.
- Hyötyajoneuvot: Kuorma-autot, linja-autot ja muut hyötyajoneuvot ovat välttämättömiä maan logistiikan ja kaupan infrastruktuurille. Hyötyajoneuvojen tullit vaihtelevat 5–20 prosentin välillä ajoneuvon koosta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: Ajoneuvojen osiin, kuten moottoreihin, renkaisiin ja akkuihin, sovelletaan 5–15 prosentin tulleja, ja alueellisten sopimusten mukaisesti tuoduille tuotteille sovelletaan etuustullia.
2.3 Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
Beninin osallistuminen ECOWASiin myöntää tullietuuskohtelun muista jäsenvaltioista tuotaville teollisuustuotteille. Lisäksi Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (WAEMU) sopimusmaista, kuten Togosta, Norsunluurannikolta ja Burkina Fasosta, tuodut teollisuustuotteet hyötyvät usein alennetuista tulleista tai tullittomuudesta. Alueen ulkopuolisista maista tuleviin teollisuustuotteisiin sovelletaan yhteistä ulkoista tullitariffia.
3. Tekstiilit ja vaatteet
Beninin tekstiili- ja vaatetusteollisuus on suhteellisen pieni, ja suurin osa kankaista ja vaatteista tuodaan maahan. Hallituksen tavoitteena on suojella paikallisia räätälöintiyrityksiä ja samalla mahdollistaa kohtuuhintaisten tekstiilien ja vaatteiden saatavuus kansainvälisiltä markkinoilta.
3.1 Raaka-aineet
- Tekstiilien raaka-aineet: Raaka-aineiden, kuten puuvillan, villan ja synteettisten kuitujen, tuontiin sovelletaan tyypillisesti alhaisia tulleja (0–5 %) paikallisen tuotannon tukemiseksi.
- Puuvilla ja villa: Yleensä verotetaan 0–5 %.
- Synteettiset kuidut: Tullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä materiaalin tyypistä riippuen.
3.2 Valmiit vaatteet ja asusteet
- Vaatteet ja asusteet: Beniniin tuotuihin valmiisiin vaatteisiin sovelletaan suhteellisen korkeita tulleja, yleensä 20–35 prosenttia, paikallisen vaatetustuotannon suojelemiseksi.
- Vapaa-ajan vaatteet ja univormut: Verotetaan tyypillisesti 20–25 %.
- Luksus- ja merkkivaatteet: Saattaa kohdata 35 prosentin tai korkeammat tullit.
- Jalkineet: Maahantuotuihin jalkineihin sovelletaan yleensä 15–25 prosentin verokantaa, joka vaihtelee materiaalin ja mallin mukaan.
3.3 Erityiset tuontitullit
Tekstiilien ja vaatteiden tuonti ECOWAS-jäsenvaltioista hyötyy usein alennetuista tulleista alueellisten kauppasopimusten nojalla. Lisäksi Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (WAEMU ) nojalla maat, kuten Mali ja Burkina Faso, voivat viedä tekstiilejä Beniniin tullitta tai tullietuuskohtelulla.
4. Kulutustavarat
Kulutustavaroita, kuten elektroniikkaa, kodinkoneita ja huonekaluja, tuodaan Beniniin runsaasti paikallisen valmistuksen rajallisuuden vuoksi. Näiden tavaroiden tullit vaihtelevat kohtuuhintaisuuden ja paikallisten tuottajien suojelemisen tasapainottamiseksi.
4.1 Elektroniikka ja kodinkoneet
- Kodinkoneet: Suuriin kodinkoneisiin, kuten jääkaappeihin, pesukoneisiin ja ilmastointilaitteisiin, sovelletaan 20–30 prosentin tuontitulleja.
- Jääkaapit ja pakastimet: Yleensä verotetaan 25 %.
- Ilmastointilaitteet: Tyypillisesti 30 %: n tullimaksut.
- Kulutuselektroniikka: Elektroniikkaan, kuten televisioihin, älypuhelimiin ja kannettaviin tietokoneisiin, sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja.
- Televisiot: Yleensä verotetaan 15–20 %.
- Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet: Näihin sovelletaan 10 %: n tullia.
4.2 Huonekalut ja kalusteet
- Huonekalut: Maahantuotuihin huonekaluihin, mukaan lukien koti- ja toimistokalusteet, sovelletaan 20–35 prosentin tulleja.
- Puuhuonekalut: Yleensä verotetaan 25–30 %.
- Metalli- ja muovihuonekalut: Näihin sovelletaan 20–25 prosentin tullia.
- Kodinsisustus: Mattojen, verhojen ja muiden kodinsisustustuotteiden kaltaisia tuotteita verotetaan tyypillisesti 20–30 %.
4.3 Erityiset tuontitullit
ECOWAS-jäsenvaltioista tuotuihin kulutustavaroihin sovelletaan usein alennettuja tulleja alueen vapaakauppasopimusten ansiosta. Lisäksi Beninin kanssa kahdenvälisiä kauppasopimuksia tehneistä maista, kuten Kiinasta ja Intiasta, tuonti voi myös hyötyä etuuskohtelusta tuoteryhmästä riippuen.
5. Energia ja öljytuotteet
Benin tuo maahan suurimman osan energiantarpeestaan, erityisesti öljytuotteita. Maa soveltaa tulleja näille tuontituotteille alueellisen politiikan mukaisesti ja tutkii samalla uusiutuvan energian vaihtoehtoja.
5.1 Öljytuotteet
- Raakaöljy ja bensiini: Raakaöljyn ja bensiinin tuontiin sovelletaan suhteellisen alhaisia tulleja (0–5 %) kuluttajien ja yritysten kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi.
- Diesel ja muut jalostetut öljytuotteet: Jalostettuihin öljytuotteisiin, mukaan lukien diesel ja lentopolttoaine, sovelletaan tyypillisesti 5–10 prosentin verokantaa.
5.2 Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit: Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Benin on asettanut aurinko- ja tuulienergia-asennuslaitteille alhaiset tai nollatullit.
6. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Benin pyrkii varmistamaan kohtuuhintaisen terveydenhuollon soveltamalla alhaisia tai nollatulleja välttämättömiin lääkinnällisiin tuotteisiin ja laitteisiin ja samalla suojelemalla kehittyvää paikallista lääketeollisuutta.
6.1 Lääkkeet
- Lääkkeet: Välttämättömiin lääkkeisiin sovelletaan yleensä nolla- tai alhaisia tulleja (5–10 %) sen varmistamiseksi, että ne pysyvät väestön kohtuuhintaisina.
6.2 Lääkinnälliset laitteet
- Lääketieteelliset laitteet: Maahantuotuihin lääkinnällisiin laitteisiin, mukaan lukien diagnostiset työkalut, kirurgiset instrumentit ja sairaalasängyt, sovelletaan yleensä 0–5 prosentin verokantaa, ja tietyille kriittisille tuotteille on myönnetty verovapautus.
7. Erityiset tuontitullit ja -vapautukset
7.1 ECOWAS-maiden ulkopuolisten maiden erityisvelvollisuudet
Muista kuin ECOWAS-maista tuotavaan tuontiin sovelletaan Beninin yhteistä ulkoista tullitariffia (CET), joka on yhdenmukaistettu koko ECOWAS-alueella. Vapaakauppasopimuksia vailla oleviin maihin näitä tulleja sovelletaan yhdenmukaisesti. Esimerkiksi Kiinasta, Yhdysvalloista tai Euroopan unionin maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan vakiotullia, elleivät ne ole oikeutettuja etuuskohteluun tiettyjen kauppasopimusten nojalla.
7.2 Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset
- ECOWAS: Benin hyötyy tullivapaasta tai alennetuista tulleista käytävästä kaupasta muiden ECOWAS-jäsenvaltioiden kanssa. Nigeriasta, Ghanasta ja Togosta peräisin olevat tuotteet, kuten maataloustuotteet, tekstiilit ja teollisuuslaitteet, hyötyvät näistä etuustulleista.
- WAEMU: WAEMUn jäsenenä Benin hyötyy myös alueellisesta talousyhteistyöstä, joka mahdollistaa tullivapautukset tai -alennukset jäsenvaltioiden välisille tavaroille.
- Etuuskohtelukauppasopimukset: Beninillä on kahdenvälisiä kauppasopimuksia useiden maiden, kuten Kiinan ja Intian, kanssa, mikä voi johtaa tiettyjen tuontituotteiden, kuten elektroniikan ja teollisuuslaitteiden, alhaisempiin tulleihin.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Beninin tasavalta
- Pääkaupunki: Porto Novo
- Suurimmat kaupungit:
- Cotonou (suurin kaupunki ja taloudellinen keskus)
- Porto Novo (pääkaupunki)
- Parakou
- Tulot henkeä kohti: Noin 1 300 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 13 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: ranska
- Valuutta: Länsi-Afrikan CFA-frangi (XOF)
- Sijainti: Benin sijaitsee Länsi-Afrikassa ja sen rajanaapureita ovat lännessä Togo, idässä Nigeria, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger sekä etelässä Atlantin valtameri.
Beninin maantiede
Beninin kokonaispinta-ala on 114 763 neliökilometriä, joten se on suhteellisen pieni Länsi-Afrikan maa, jonka maantiede on monipuolinen ja sisältää rannikkotasankoja, trooppisia metsiä ja savanneja.
- Rannikko: Beninillä on lyhyt rannikko Atlantin valtameren rannalla, ja siellä on suuria satamakaupunkeja, kuten Cotonou, joka on elintärkeä kaupankäynnille.
- Ilmasto: Ilmasto vaihtelee etelän trooppisesta pohjoisen puolikuivaan, ja siinä on selkeät sade- ja kuivat vuodenajat.
- Joet: Tärkeimpiin jokiin kuuluu Ouémé-joki, jolla on ratkaiseva merkitys maataloudelle ja sisävesiliikenteelle.
Beninin talous
Beninillä on kehittyvä talous, joka on vahvasti riippuvainen maataloudesta, kaupasta ja palveluista. Maa on keskittynyt monipuolistamaan talouttaan edistämällä teollistumista ja kannustamalla ulkomaisia investointeja.
1. Maatalous
Maatalous on edelleen Beninin talouden selkäranka ja työllistää yli 70 % väestöstä. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat puuvilla (maan tärkein vientituote), maissi, maniokki ja jamssi. Benin tuottaa myös karjaa ja siipikarjaa sekä kotimaiseen kulutukseen että vientiin naapurimaihin.
2. Kauppa ja logistiikka
Strategisen sijaintinsa ansiosta Länsi-Afrikan rannikolla Beninillä on tärkeä rooli alueellisessa kaupassa. Cotonoun satama on tärkeä solmukohta sisämaavaltioihin, kuten Nigeriin ja Burkina Fasoon, kulkeville tavaroille. Beninin asema alueellisena kauppakeskuksena tukee sen logistiikka- ja kuljetussektoreita.
3. Teollinen kehitys
Vaikka Beninin teollinen perusta on vielä rajallinen, se laajentaa vähitellen keskittyen esimerkiksi tekstiili-, elintarvike- ja sementintuotantoon. Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista tuotantoa ja vähentää riippuvuutta tuontitavaroista, erityisesti kriittisillä aloilla, kuten energia- ja rakennusmateriaaliteollisuudessa.
4. Matkailu
Beninin rikas kulttuuriperintö, mukaan lukien historiallinen Ouidahin kaupunki, entinen transatlanttisen orjakaupan keskus, ja Pendjarin kansallispuisto, houkuttelevat yhä enemmän kansainvälisiä turisteja. Hallitus investoi infrastruktuuriin matkailualan kehittämiseksi edelleen.