Itä-Euroopassa sijaitseva Valko-Venäjä on sisämaavaltio, jolla on merkittävä rooli alueen taloudessa strategisen sijaintinsa ansiosta Venäjän, Ukrainan ja Euroopan unionin välissä. Sekataloudellaan, johon kuuluu valtion omistamia sektoreita ja yksityisiä yrityksiä, Valko-Venäjä on riippuvainen tuonnista monenlaisten tavaroiden osalta teollisuuskoneista kuluttajatuotteisiin. Valko-Venäjällä on käytössä strukturoitu tullitariffijärjestelmä, joka vaihtelee tuoteluokkien, tavaroiden luonteen ja alkuperämaan mukaan. Valko-Venäjä on Euraasian talousliiton (EAEU) jäsen, johon kuuluvat Venäjä, Kazakstan, Armenia ja Kirgisia, ja joka tarjoaa etuuskohtelukauppasopimuksia jäsenvaltioiden välille.
Tuontituotteiden tariffikategoriat
Valko-Venäjä luokittelee tuontituotteet eri luokkiin, ja jokaisella luokalla on omat tullimaksunsa. Näiden tullien tarkoituksena on suojella paikallista teollisuutta, tuottaa tuloja ja varmistaa pääsy välttämättömiin hyödykkeisiin. Alla on yksityiskohtainen erittely tärkeimmistä tullikategorioista ja niitä vastaavista tariffeista.
1. Maataloustuotteet
Valko-Venäjällä on vahva maataloussektori, mutta maa tuo edelleen maahan erilaisia maataloustuotteita, erityisesti sellaisia, joita ei tuoteta laajalti kotimaassa. Maataloustuotteisiin sovelletaan tulleja, joiden tarkoituksena on suojella paikallisia maanviljelijöitä ja samalla sallia välttämättömien elintarvikkeiden tuonti.
1.1 Tärkeimpien maataloustuotteiden tullit
- Hedelmät ja vihannekset:
- Tuoreet hedelmät (esim. omenat, banaanit, viinirypäleet): 10–15 %
- Vihannekset (esim. perunat, porkkanat, tomaatit): 10–20 %
- Pakastetut hedelmät ja vihannekset: 10 %
- Kuivatut hedelmät: 5%
- Viljat ja viljat:
- Vehnä: 5%
- Riisi: 10 %
- Maissi: 7%
- Ohra: 7%
- Liha ja siipikarja:
- Naudanliha: 15 %
- Sianliha: 15 %
- Siipikarja: 20 %
- Jalostetut lihat (makkarat, pekoni): 15 %
- Maitotuotteet:
- Maito: 10 %
- Juusto: 15 %
- Voita: 12 %
- Syötävät öljyt:
- Auringonkukkaöljy: 7 %
- Palmuöljy: 5 %
- Oliiviöljy: 10 %
- Muut maataloustuotteet:
- Sokeri: 20 %
- Tee ja kahvi: 5 %
1.2 Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- Euraasian talousliiton (EAEU) edut: EAEU:n jäsenenä Valko-Venäjällä on tullivapaa kauppa muiden EAEU:n jäsenvaltioiden, kuten Venäjän, Kazakstanin, Armenian ja Kirgisian, kanssa. Näistä maista tuodut maataloustuotteet, kuten liha, viljat ja maitotuotteet, ovat yleensä tullivapaita.
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) ulkopuoliset maat: Euraasian talousyhteisön (EAEU) ulkopuolisista maista tuotuihin maataloustuotteisiin sovelletaan vakiotulleja, jotka ovat yleensä korkeampia. Esimerkiksi Euroopasta tai Amerikasta tuotaviin hedelmiin ja lihatuotteisiin voidaan soveltaa jopa 20 prosentin tulleja.
2. Teollisuustuotteet
Valko-Venäjä tuo maahan merkittäviä määriä teollisuustuotteita, kuten koneita, laitteita ja raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä maan kasvavalle teollisuudelle. Teollisuustuotteiden tullit vaihtelevat tavaroiden tyypin ja alkuperämaan mukaan.
2.1 Koneet ja laitteet
- Raskaat koneet (esim. nosturit, kaivinkoneet, puskutraktorit): 5–10 %
- Teollisuuslaitteet:
- Valmistuskoneet (esim. tekstiilikoneet, pakkauslaitteet): 5 %
- Rakennuslaitteet: 5–10 %
- Energiaan liittyvät laitteet (generaattorit, turbiinit): 0–5 %
- Sähkölaitteet:
- Sähkömoottorit: 5–7 %
- Muuntajat: 7%
- Kaapelit ja johdotus: 5 %
2.2 Autot ja autonosat
Valko-Venäjä tuo maahan merkittävän määrän ajoneuvoja ja autonosia täyttääkseen kotimaiset tarpeensa. Autojen ja autonosien tullit on suunniteltu suojelemaan paikallista ajoneuvoteollisuutta ja samalla tarjoamaan pääsyä nykyaikaisiin ajoneuvoihin.
- Henkilöautot:
- Uudet ajoneuvot: 15–30 % (moottorin koosta riippuen)
- Käytetyt ajoneuvot: 25–35 % (iän ja ympäristönormien mukaan)
- Hyötyajoneuvot:
- Kuorma-autot ja linja-autot: 15–20 %
- Autonosat:
- Moottorit ja vaihteistojärjestelmät: 10 %
- Renkaat ja jarrujärjestelmät: 10–15 %
- Ajoneuvoelektroniikka (esim. valaistus, äänentoistojärjestelmät): 10 %
2.3 Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) poikkeukset: Muista EAEU-maista tuodut teollisuustuotteet on yleensä vapautettu tulleista, mikä helpottaa koneiden, ajoneuvojen ja muiden teollisuustuotteiden tuontia Venäjältä ja Kazakstanista.
- Tuonti Euroopasta ja Aasiasta: Euraasian talousyhteisön (EAEU) ulkopuolisista maista, kuten Euroopasta, Kiinasta ja Japanista, tuleviin tavaroihin sovelletaan vakiotulleja. Esimerkiksi Saksasta tuotaviin rakennuskoneisiin tai Japanista tuotaviin auton osiin voidaan soveltaa jopa 10–15 prosentin tulleja.
3. Kulutuselektroniikka ja kodinkoneet
Valko-Venäjä on riippuvainen tuonnista suurimman osan kulutuselektroniikasta ja kodinkoneista. Näiden tuotteiden tullit on suunniteltu varmistamaan saatavuus ja samalla kannustamaan paikalliseen kokoonpanoon ja valmistukseen.
3.1 Kulutuselektroniikka
- Älypuhelimet: 5–10 %
- Kannettavat tietokoneet ja tabletit: 5–10 %
- Televisiot: 10–15 %
- Äänilaitteet (esim. kaiuttimet, äänentoistojärjestelmät): 10–15 %
- Kamerat ja valokuvausvälineet: 10 %
3.2 Kodinkoneet
- Jääkaapit: 10 %
- Pesukoneet: 10 %
- Mikroaaltouunit: 10 %
- Ilmastointilaitteet: 10–15 %
- Astianpesukoneet: 10 %
3.3 Elektroniikan ja kodinkoneiden erityiset tuontitullit
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) tullietuuskohteet: Euraasian talousyhteisön (EAEU) maista (kuten Venäjältä ja Kazakstanista) tuodut kulutuselektroniikka ja kodinkoneet ovat usein tullivapaita tai niille sovelletaan alennettuja tulleja, mikä tekee näistä tavaroista edullisempia.
- Aasian tuonti: Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Japanista tuotavaan kulutuselektroniikkaan sovelletaan tyypillisesti 5–15 prosentin vakiotulleja tuotteesta riippuen. Nämä tuotteet hallitsevat Valko-Venäjän elektroniikkamarkkinoita kilpailukykyisten hintojensa ansiosta.
4. Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet
Valko-Venäjä tuo maahan merkittävän määrän tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita, koska sen kotimaisen tekstiiliteollisuuden kapasiteetti on suhteellisen rajallinen. Tämän alan tullit on suunniteltu tukemaan paikallisia valmistajia samalla kun säilytetään pääsy kansainvälisiin muotibrändeihin.
4.1 Vaatteet ja asusteet
- Normaalivaatteet (esim. t-paidat, farkut, puvut): 10–20 %
- Luksus- ja designer-merkit: 20–30 %
- Urheiluvaatteet ja urheiluvaatteet: 15–20 %
4.2 Jalkineet
- Vakiojalkineet: 15–20 %
- Luksusjalkineet: 20–30 %
- Urheilukengät ja urheilujalkineet: 15–20 %
4.3 Raakatekstiilit ja kankaat
- Puuvilla: 0–5 %
- Villaa: 0–5 %
- Synteettiset kuidut: 10–15 %
4.4 Tekstiilien erityiset tuontitullit
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) tullivapaa tuonti: Muista Euraasian talousyhteisön jäsenvaltioista tuodut tekstiilit, vaatteet ja jalkineet ovat yleensä tullivapaita, mikä tarjoaa valkovenäläisille valmistajille pääsyn edullisiin raaka-aineisiin ja vaatteisiin naapurimaista.
- Euroopasta tuodut luksustuotteet: Euroopan maista tuotuihin suunnittelijavaatteisiin ja luksusbrändeihin sovelletaan usein korkeampia tulleja, ja joihinkin tuotteisiin sovelletaan jopa 30 %:n tulleja. Näiden tullien tarkoituksena on suojella kotimaisia tekstiilituottajia ja samalla mahdollistaa pääsy luksusmuotiin.
5. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Valko-Venäjä tuo maahan laajan valikoiman lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita terveydenhuoltojärjestelmänsä tukemiseksi. Näiden välttämättömien tuotteiden tullit ovat yleensä alhaiset, jotta ne olisivat kohtuuhintaisia terveydenhuollon tarjoajille ja yleisölle.
5.1 Lääkkeet
- Lääkkeet (geneeriset ja merkkilääkkeet): 0–5 %
- Rokotteet: 0 %
- Lisäravinteet ja vitamiinit: 5%
5.2 Lääkinnälliset laitteet
- Diagnostiset välineet (esim. röntgen, magneettikuvauslaitteet): 5 %
- Kirurgiset instrumentit: 5%
- Sairaalasängyt ja valvontalaitteet: 5–10 %
5.3 Lääkinnällisten tuotteiden erityiset tuontitullit
- Kansanterveyteen liittyvät poikkeukset: Kansanterveydellisissä hätätilanteissa Valko-Venäjä voi luopua tai alentaa kriittisten lääkintätarvikkeiden, kuten henkilönsuojainten, hengityskoneiden ja diagnostisten pakkausten, tulleja.
- Euraasian talousyhteisön (EAEU) lääkekauppa: Euraasian talousyhteisön maista tuodut lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet on yleensä vapautettu tulleista, mikä mahdollistaa Valko-Venäjän terveydenhuoltosektorille kustannustehokkaan pääsyn välttämättömiin terveydenhuollon tuotteisiin.
6. Alkoholi, tupakka ja ylellisyystuotteet
Valko-Venäjä asettaa korkeampia tulleja alkoholille, tupakalle ja ylellisyystuotteille keinona säädellä kulutusta ja tuottaa tuloja. Näistä tuotteista kannetaan myös valmisteveroja tavanomaisten tullien lisäksi.
6.1 Alkoholijuomat
- Olut: 20%
- Viini: 25 %
- Väkevät alkoholijuomat (viski, vodka, rommi): 30 %
- Alkoholittomat juomat: 10 %
6.2 Tupakkatuotteet
- Savukkeet: 25 %
- Sikarit: 25 %
- Muut tupakkatuotteet (esim. piipputupakka): 20 %
6.3 Ylellisyystuotteet
- Kellot ja korut: 20–30 %
- Suunnittelijalaukut ja -asusteet: 20–30 %
- Huippuluokan elektroniikka: 15–20 %
6.4 Ylellisyystavaroiden erityiset tuontitullit
- Eurooppalainen tuonti: Euroopan maista tuotaviin luksustuotteisiin, kuten suunnittelijamuotiin, koruihin ja huippuluokan elektroniikkaan, sovelletaan usein korkeampia tulleja, ja joihinkin tuotteisiin sovelletaan jopa 30 prosentin tulleja.
- Valmisteverot: Tullien lisäksi Valko-Venäjä soveltaa valmisteveroja alkoholi- ja tupakkatuotteisiin kulutuksen sääntelemiseksi ja muiden kuin välttämättömien tavaroiden tuonnin rajoittamiseksi.
Maatietoja Valko-Venäjästä
- Virallinen nimi: Valko-Venäjän tasavalta
- Pääkaupunki: Minsk
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Minsk
- Gomel
- Mogilev
- Tulot henkeä kohti: Noin 6 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 9,4 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Valko-Venäjä, venäjä
- Valuutta: Valko-Venäjän rupla (BYN)
- Sijainti: Valko-Venäjä on sisämaavaltio Itä-Euroopassa, jonka naapurina ovat Venäjä koillisessa, Ukraina etelässä, Puola lännessä ja Liettua ja Latvia luoteessa.
Valko-Venäjän maantiede
Valko-Venäjä on suhteellisen tasainen ja alava maa, jonka pinta-ala on noin 207 600 neliökilometriä. Sen maisemaa hallitsevat tasangot, metsät ja kosteikot, ja lukuisia jokia ja järviä on siellä täällä. Maassa vallitsee lauhkea mannerilmasto, jossa on kylmät talvet ja lämpimät kesät, mikä tekee siitä sopivan maataloudelle ja metsätaloudelle.
- Topografia: Valko-Venäjän tasainen maasto on osa Itä-Euroopan tasankoa. Maan korkein kohta on Dzyarzhynskaya Hara, joka kohoaa vain 345 metriä merenpinnan yläpuolelle.
- Joet ja järvet: Suuret joet, kuten Dnepr, Neman ja Länsi-Dvina, virtaavat Valko-Venäjän läpi, mikä tekee maasta tärkeän liikenteen keskuksen. Lukuisat järvet, kuten Naratš ja Svitjaz, ovat suosittuja virkistys- ja matkailukohteita.
- Ilmasto: Valko-Venäjällä vallitsee lauhkea mannerilmasto, jolle ovat ominaisia pitkät ja kylmät talvet sekä suhteellisen lyhyet ja lämpimät kesät. Sademäärät ovat kohtuullisia, mikä tukee maan metsä- ja maataloussektoreita.
Valko-Venäjän talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Valko-Venäjällä on valtion hallitsema talous, jolla on merkittävä määräysvalta keskeisillä teollisuudenaloilla, kuten teollisuudessa, energiassa ja maataloudessa. Maalla on monipuolinen teollisuuspohja, ja hallitus jatkaa teollisen kehityksen edistämistä, vaikka markkinasuuntautuneiden uudistusten toteuttamisessa on edelleen haasteita.
1. Valmistus
- Valmistusteollisuus on kriittinen osa Valko-Venäjän taloutta, erityisesti sellaisilla aloilla kuin kone-, kemikaali-, tekstiili- ja elintarvikkeiden jalostus. Valko-Venäjä on merkittävä traktoreiden, kuorma-autojen ja muiden raskaiden koneiden tuottaja, joita viedään naapurimaihin, erityisesti Venäjälle.
2. Energia
- Valko-Venäjä on erittäin riippuvainen energian tuonnista, erityisesti Venäjältä tulevasta öljystä ja maakaasusta. Maalla on kehittynyt energiainfrastruktuuri, ja raakaöljyn jalostus öljytuotteiksi on yksi Valko-Venäjän johtavista teollisuusaloista.
3. Maatalous
- Maatalous on edelleen tärkeä sektori Valko-Venäjällä, ja se edistää ruokaturvaa ja tarjoaa työpaikkoja suurelle osalle väestöstä. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat viljat, perunat, maitotuotteet ja liha. Valko-Venäjä on yksi maailman suurimmista maitotuotteiden tuottajista, ja se vie merkittäviä määriä juustoa ja voita.
4. Tietotekniikka
- Valko-Venäjä on kehittänyt kasvavan IT-sektorin, joka keskittyy ohjelmistokehitykseen ja teknologiayrityksiin. Minskissä on useita teknologiakeskuksia ja yrityshautomoita, jotka houkuttelevat kansainvälisiä asiakkaita ja sijoittajia maan osaavaan työvoimaan.
