Itävallan tuontitullit

Itävalta, Keski-Euroopan maa ja Euroopan unionin (EU) jäsen, noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT) tuonnin sääntelyssä. Tätä yhtenäistä tariffijärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, myös Itävallassa, ja se sanelee EU:n ulkopuolisista maista tulevien tuotteiden tuontitullit. Itävallan tariffijärjestelmän tavoitteena on tasapainottaa paikallisen teollisuuden suojelua kansainvälisen kaupan hyötyjen kanssa varmistaen, että kuluttajille on saatavilla tuotteita kilpailukykyiseen hintaan, samalla kun tuetaan maan keskeisiä talouden sektoreita, kuten valmistusta, maataloutta ja korkean teknologian teollisuutta. Itävalta hyötyy myös useista etuuskohtelukauppasopimuksista, jotka alentavat tai poistavat tiettyjen maiden tai alueiden tuontitullit.

Itävallan tuontitullit


Tullitariffit tuoteryhmittäin Itävallassa

1. Maataloustuotteet

Maatalous on Itävallalle tärkeä sektori, vaikka maa onkin riippuvainen monien maataloustuotteiden tuonnista kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi. Osana EU:ta Itävalta toteuttaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), joka vaikuttaa maataloustuotteiden tuontitulleihin ja tarjoaa usein suojaa EU:n viljelijöille tuontitullien ja kiintiöiden avulla.

1.1 Maatalouden perustuotteet

  • Viljat ja jyvät: Vehnän, maissin, riisin ja muiden viljojen tuontitullit vaihtelevat markkinaolosuhteiden ja EU:n kotimaisen tuotannon mukaan.
    • Vehnä, maissi ja ohra: Tyypillisesti tullit ovat 0–10 % kauppasopimuksista ja markkinoiden tarpeista riippuen.
    • Riisi: Tuontiriisiin voidaan soveltaa jopa 65 euron tulleja tonnilta, vaikka tiettyjen kauppasopimusten nojalla voidaan soveltaa etuustulleja.
  • Hedelmät ja vihannekset: Itävalta tuo maahan merkittävän osan hedelmistään ja vihanneksistaan, ja tullit vaihtelevat kotimaisen tuotannon kausivaihtelun mukaan.
    • Sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, greipit): Yleensä niihin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja.
    • Omenat, päärynät ja muut lauhkean vyöhykkeen hedelmät5–15 % vuodenajasta ja paikallisesta tarjonnasta riippuen.
    • Perunat, sipulit ja tomaatit: Näihin sovelletaan usein 5–20 prosentin tulleja.
  • Sokeri ja makeutusaineet: Sokerin tuontitullit ovat tyypillisesti korkeat, noin 40 euroa tonnilta, osittain EU:n sokerintuottajien suojelemiseksi. Erityiset tuontikiintiöt voivat sallia tullittoman tuonnin tietyistä maista.

1.2 Karja ja maitotuotteet

  • Liha ja siipikarja: Itävalta asettaa lihan tuonnille tulleja, joiden erityiset hinnat riippuvat lihan tyypistä ja alkuperämaasta.
    • Naudan- ja sianliha: Tullit voivat vaihdella 12 prosentista 20 prosenttiin, ja tietyille lihanpaloille voidaan asettaa tariffikiintiöitä.
    • Siipikarja: Siipikarjatuotteiden tullit vaihtelevat 15 prosentista 25 prosenttiin EU:n tuottajien suojelemiseksi.
  • Kala ja äyriäiset: Itävaltaan tuotavaan kalaan sovelletaan yleensä 5–10 prosentin tulleja tuotteesta ja sen lähteestä riippuen. Alempia tulleja sovelletaan maihin, joilla on etuuskohtelukauppasopimuksia.
  • Maitotuotteet: Itävalta soveltaa tulleja maitotuotteiden, erityisesti jalostettujen maitotuotteiden, tuontiin.
    • Juusto: Juuston tuontitullit ovat yleensä noin 8–15 %, ja ne vaihtelevat juuston tyypistä ja alkuperästä riippuen.
    • Voi ja kerma10–15 prosentin tullit, vaikka tiettyjen maiden tuontiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja kauppasopimusten nojalla.

1.3 Erityiset tuontitullit

Itävalta hyötyy EU-jäsenyytensä kautta etuuskohtelukauppaa koskevista sopimuksista. Tämä tarkoittaa, että monille maataloustuotteiden tuonnille maista, joilla on vapaakauppasopimuksia (FTA), kuten EU:n ja Etelä-Korean tai EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), voidaan soveltaa alennettuja tai nollatullia. Lisäksi yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaiset vähiten kehittyneistä maista (LDC) tulevat tuonnit ovat usein oikeutettuja nollatulliin tai huomattavasti alhaisempiin tulleihin.

2. Teollisuustuotteet

Itävallan teollisuussektori on monipuolinen ja kattaa koneet, elektroniikan ja rakennusmateriaalit. Teollisuustuotteiden tuonti on ratkaisevan tärkeää maan valmistus- ja infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Osana EU:ta Itävalta noudattaa yhteisiä ulkoisia tulleja EU:n ulkopuolisista maista tuleville teollisuustuotteille.

2.1 Koneet ja laitteet

  • Teollisuuskoneet: Raskaiden koneiden, mukaan lukien rakennus- ja maatalouskoneiden, tullit ovat suhteellisen alhaiset.
    • Rakennuslaitteet: Tyypillisesti tullit ovat 1,7–3 % konetyypistä riippuen.
    • Maatalouskoneet: Traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden tullit ovat yleensä noin 3–5 %.
  • Sähkökoneet: Sähkölaitteiden, kuten generaattoreiden, muuntajien ja muun teollisuusmittakaavan elektroniikan, tuontiin sovelletaan yleensä 0–4,5 prosentin tulleja tuoteryhmästä riippuen.
  • Tuotantolaitteet: Itävallan kukoistavalla valmistussektorilla käytettävät laitteet tuodaan usein maahan 2–4 prosentin tulleilla.

2.2 Moottoriajoneuvot ja liikenne

Itävalta tuo maahan laajan valikoiman ajoneuvoja henkilöautoista hyötykuorma-autoihin, ja tullit vaihtelevat ajoneuvon tyypin ja moottorin koon mukaan.

  • Henkilöajoneuvot: Itävalta, kuten muutkin EU-maat, soveltaa 10 prosentin tuontitullia EU:n ulkopuolisista maista tuotaviin henkilöajoneuvoihin. Tätä vakiotullia voidaan alentaa tai poistaa EU:n vapaakauppasopimusten nojalla erityisiä kauppasopimuksia tehneiden maiden, kuten Etelä-Korean tai Japanin, osalta.
    • Sähköajoneuvot: EU:n ulkopuolisista maista tuodut sähköajoneuvot voivat hyötyä alennetuista tulleista EU:n ilmastotoimien puitteissa.
  • Hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tuontitullit ovat yleensä noin 10 %, mutta ne voivat vaihdella hieman ajoneuvotyypin mukaan.
  • Ajoneuvojen osat ja komponentit: Autojen osien ja komponenttien, kuten moottoreiden, renkaiden ja elektroniikan, tullit ovat tyypillisesti 2–4,5 %, mikä kannustaa osien tuontiin kokoonpanoa varten paikallisessa teollisuudessa.

2.3 Erityiset tuontitullit

Itävalta hyötyy EU:n vapaakauppasopimuksista useiden EU:n ulkopuolisten maiden, kuten JapaninKanadan ja Etelä-Korean, kanssa. Näissä sopimuksissa teollisuustuotteiden, kuten koneiden ja ajoneuvojen, tulleja joko alennetaan tai poistetaan. Esimerkiksi:

  • CETA-sopimuksen nojalla tullit ovat nolla monille Kanadasta tuoduille teollisuustuotteille.
  • Myös EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen nojalla Etelä-Koreasta tulevaan tuontiin sovelletaan nollatullia monien teollisuustuotteiden osalta.

3. Tekstiilit ja vaatteet

Itävalta tuo maahan merkittävän määrän tekstiilejä ja vaatteita, erityisesti Aasian maista. Näihin tuotteisiin sovellettavat tullit on suunniteltu suojelemaan EU:n kotimaista tekstiiliteollisuutta ja varmistamaan samalla kohtuuhintaisten vaatteiden saatavuus.

3.1 Raaka-aineet

  • Tekstiilikuidut: Raaka-aineiden, kuten puuvillan, villan ja synteettisten kuitujen, tuontiin sovelletaan yleensä alhaisia ​​tulleja (0–5 %), mikä kannustaa paikallista tekstiili- ja vaateteollisuutta hankkimaan raaka-aineita kilpailukykyiseen hintaan.
  • Kankaat ja langat: Tekstiilivalmistuksessa käytettäviin kankaisiin ja lankoihin sovelletaan 4–8 prosentin tulleja materiaalista ja alkuperästä riippuen.

3.2 Valmiit vaatteet ja asusteet

  • Vaatteet ja asusteet: Itävaltaan tuotuihin valmiisiin vaatteisiin sovelletaan 12 prosentin tullia, jota sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa. Tämä koskee kaikenlaisia ​​vaatteita arkivaatteista juhla-asuihin.
  • Jalkineet: Jalkineiden tuontiin sovelletaan tyypillisesti 8–17 prosentin tulleja materiaalista (esim. nahka, synteettinen) ja kengän tyypistä riippuen.

3.3 Erityiset tuontitullit

Monet EU:n kanssa kauppasopimusten tehneiden maiden tekstiilituotteet hyötyvät alennetuista tulleista tai tullittomuudesta. Esimerkiksi:

  • EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla japanilaisiin tekstiileihin ja vaatteisiin sovelletaan alennettuja tulleja EU:n markkinoille tullessa.
  • GSP  järjestelmä mahdollistaa alennetut tai nollatullit kehitysmaiden, kuten Bangladeshin ja Vietnamin, tekstiileille ja vaatteille.

4. Kulutustavarat

Itävalta tuo maahan laajan valikoiman kulutustavaroita elektroniikasta kodintarvikkeisiin. Näiden tuotteiden tullit on suunniteltu tasapainottamaan kohtuuhintaisten tuotteiden tarvetta paikallisten valmistajien suojelemisen ja valtion tulojen generoinnin kanssa.

4.1 Elektroniikka ja kodinkoneet

  • Kodinkoneet: Suuriin kodinkoneisiin, kuten jääkaappeihin, pesukoneisiin ja ilmastointilaitteisiin, sovelletaan 2–4,5 prosentin tulleja.
  • Kulutuselektroniikka: Elektroniikkaa, kuten televisioita, kannettavia tietokoneita ja älypuhelimia, tuodaan yleensä 0–3 prosentin tulleilla. Tietyille EU:n ulkopuolisista maista tuleville huippuelektroniikkatuotteille voidaan soveltaa hieman korkeampia tulleja.

4.2 Huonekalut ja kalusteet

  • Huonekalut: Maahantuotuihin huonekaluihin, mukaan lukien koti- ja toimistokalusteet, sovelletaan 5–10 prosentin tulleja materiaalista (puu, metalli, muovi) ja suunnittelun monimutkaisuudesta riippuen.
  • Kodinsisustus: Mattoihin, verhoihin ja muihin kodinsisustustuotteisiin sovelletaan tyypillisesti 5–12 prosentin tulleja.

4.3 Erityiset tuontitullit

EU:n kanssa vapaakauppasopimusten tehneistä maista, kuten Kanadasta tai Etelä-Koreasta, tuodut kulutustavarat hyötyvät usein nollatulleista, mikä tekee niistä kilpailukykyisempiä Itävallan markkinoilla. Lisäksi Itävalta tuo GSP- järjestelmän puitteissa monia kulutustavaroita kehitysmaista alennetuilla tulleilla.

5. Energia ja öljytuotteet

Itävalta on riippuvainen suuren osan energiansaannistaan, erityisesti öljyn ja maakaasun, tuonnista. Maa soveltaa näihin tuontituotteisiin tulleja EU:n energiapolitiikan mukaisesti ja pyrkii tasapainottamaan energiaturvallisuutta ilmastotavoitteiden kanssa.

5.1 Öljytuotteet

  • Raakaöljy: Itävalta tuo maahan raakaöljyä alhaisilla tulleilla (0–5 %) markkinaolosuhteista ja öljyn lähteestä riippuen. EU:n energiastrategian tavoitteena on varmistaa vakaa ja kohtuuhintainen energiansaanti ja samalla kannustaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan.
  • Jalostetut öljytuotteet: Jalostettujen öljytuotteiden, kuten bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen, tullit vaihtelevat tyypillisesti 2–5 prosentin välillä.

5.2 Uusiutuvan energian laitteet

  • Aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit: Uusiutuvan energian hankkeiden edistämiseksi Itävalta soveltaa nollatulleja aurinko- ja tuulienergialaitoksissa käytettäviin laitteisiin. Tämä on EU:n ilmastotavoitteiden mukaista, joissa siirtyminen puhtaisiin energialähteisiin on etusijalla.

6. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet

Itävalta varmistaa EU:n jäsenenä, että välttämättömiä lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita on saatavilla kohtuuhintaan, soveltamalla näihin tuotteisiin alhaisia ​​tai nollatullia.

6.1 Lääkkeet

  • Lääkkeet: Useimpiin välttämättömiin lääkkeisiin sovelletaan EU:ssa nollatullia, mikä varmistaa terveydenhuoltojärjestelmän saatavuuden. Muihin kuin välttämättömiin lääkkeisiin voidaan soveltaa jopa 5 prosentin tulleja.

6.2 Lääkinnälliset laitteet

  • Lääketieteelliset laitteet: Lääkinnällisten laitteiden, mukaan lukien diagnostisten työkalujen, kirurgisten instrumenttien ja sairaalalaitteiden, tuontiin sovelletaan yleensä nollatullia tai erittäin alhaisia ​​tulleja (0–2 %).

7. Erityiset tuontitullit ja -vapautukset

Itävallan asema EU:n jäsenenä tarkoittaa, että se soveltaa EU:n yhteistä ulkoista tullitariffia EU:n ulkopuolisista maista tuotuihin tavaroihin. Monet tuotteet hyötyvät kuitenkin etuuskohtelukauppasopimuksista, jotka alentavat tai poistavat tiettyjen maiden tavaroiden tulleja.

7.1 Erityisvelvollisuudet EU:n ulkopuolisille maille

EU:n ulkopuolisista maista ja ilman etuuskohtelukauppasopimuksia tulevista tuonneista voidaan periä täysi yhteinen ulkoinen tulli. Esimerkiksi:

  • Kiinasta, jolla ei ole vapaakauppasopimusta EU:n kanssa, tuotaviin tuotteisiin sovelletaan vakiotulleja useille tuotteille, kuten elektroniikalle, tekstiileille ja koneille .

7.2 Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset

Itävalta hyötyy EU:n kauppasopimusten verkostosta, joka tarjoaa tullietuuskohtelun kumppanimaista tuotaville tavaroille. Merkittäviä sopimuksia ovat:

  • EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA): Monet Kanadasta tuodut teollisuus- ja maataloustuotteet hyötyvät nollatulleista.
  • EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus: Teollisuustuotteisiin, mukaan lukien elektroniikka ja koneet, sovelletaan alennettuja tai nollatulleja Etelä-Koreasta tuotaessa.
  • EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus (EPA): Sopimus varmistaa japanilaisten autojen, elektroniikan ja muiden tavaroiden alhaisemmat tullit.
  • Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP): Itävalta tuo maahan monia tavaroita kehitysmaista alennetuin tai nollatullein, erityisesti tekstiilejä ja kulutustavaroita esimerkiksi Bangladeshista ja Kambodžasta.

Maakohtaiset tiedot

  • Virallinen nimi: Itävallan tasavalta
  • Pääkaupunki: Wien
  • Suurimmat kaupungit:
    • Wien (pääkaupunki ja suurin kaupunki)
    • Grazissa
    • Linz
  • Tulot henkeä kohti: Noin 53 000 USD (arvio vuodelle 2023)
  • Väkiluku: Noin 9 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
  • Virallinen kieli: Saksa
  • Valuutta: euro (EUR)
  • Maantieteellinen sijainti: Itävalta on sisämaavaltio Keski-Euroopassa, ja sen naapureihin kuuluvat Saksa, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Italia, Sveitsi ja Liechtenstein.

Itävallan maantiede

Itävallan maantiedettä hallitsevat Alpit, jotka peittävät noin kaksi kolmasosaa maasta, mikä tekee siitä suositun talviurheilu- ja matkailukohteen. Itävallan kokonaispinta-ala on 83 879 neliökilometriä, ja maan läpi virtaavalla Tonavalla on keskeinen rooli sen liikenteessä ja taloudessa.

  • Vuoret: Itävallan Alpit ovat alueen merkittävimpiä nähtävyyksiä, ja Grossglockner on korkein huippu 3 798 metrin korkuinen.
  • JoetTonava virtaa Pohjois-Itävallan halki ja yhdistää maan Saksaan ja muihin Keski-Euroopan maihin.
  • Ilmasto: Itävallassa vallitsee leuto alppiilmasto, jossa on kylmät talvet ja lämpimät kesät.

Itävallan talous

Itävallalla on pitkälle kehittynyt ja monipuolinen talous, jolla on vahvat sektorit teollisuudessa, palveluissa ja teknologiassa. Maa tunnetaan edistyneestä teollisesta perustastaan ​​ja korkeasta elintasostaan, mikä tekee siitä yhden EU:n rikkaimmista maista.

1. Valmistus ja teollisuus

Itävallan teollisuussektori on erittäin monipuolinen ja keskittyy autoihinkoneisiin ja kemiantuotteisiin. Maassa on suuria autonvalmistajia ja -toimittajia sekä metallintuotantoon, koneisiin ja elektroniikkaan erikoistuneita teollisuudenaloja.

2. Matkailu

Matkailu on merkittävä tekijä Itävallan taloudessa, ja miljoonia kävijöitä houkuttelevat sen alppikohteethistorialliset kaupungit ja kulttuurikohteet. Erityisesti Wien on tunnettu rikkaasta historiastaan, arkkitehtuuristaan ​​ja musiikkiperinnöstään.

3. Rahoitus ja palvelut

Itävallalla on hyvin kehittynyt rahoitussektori, jossa pankki- ja vakuutuspalveluilla on keskeinen rooli sen taloudessa. Wien toimii Keski- ja Itä-Euroopan finanssikeskuksena.

4. Maatalous

Vaikka maatalous edustaa pienempää osaa Itävallan bruttokansantuotteesta, maa tuottaa korkealaatuisia maitotuotteitaviljaa ja viiniä, erityisesti sen itäisillä alueilla. Itävalta tunnetaan sitoutumisestaan ​​luomuviljelyyn ja kestäviin maatalouskäytäntöihin.