Kroatia, joka on ollut Euroopan unionin (EU) jäsen vuodesta 2013, noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT) tuodessaan tavaroita Euroopan unionin ulkopuolelta. Tämä yhteinen tullijärjestelmä varmistaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot, myös Kroatia, soveltavat yhdenmukaisia tuontitulleja EU:n ulkopuolisista maista peräisin oleviin tuotteisiin. Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenenä Kroatian tullipolitiikka on linjassa kansainvälisten kauppasääntöjen kanssa. Kroatian avoimen kauppapolitiikan ansiosta EU:n sisällä EU-maiden tuotteet ovat yleensä tullittomia, kun taas EU:n ulkopuolisista maista tuleviin tuotteisiin sovelletaan EU:n tulliluetteloissa määriteltyjä vakiotulleja. Kroatia hyötyy myös useiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyistä etuuskohtelukauppasopimuksista, jotka alentavat tai poistavat tiettyjen tavaroiden tulleja.
Tullitariffit tuoteryhmittäin Kroatiassa
1. Maataloustuotteet
Maatalous on tärkeä sektori Kroatiassa, vaikka maa on riippuvainen tuonnista tyydyttääkseen erilaisten maataloustuotteiden kotimaisen kysynnän. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) vaikuttaa maataloustuotteiden tullirakenteeseen, ja EU:n sisältä tuleviin tuotteisiin sovelletaan alennettuja tulleja tai nollatullia. EU:n ulkopuolisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan tulleja tuotteen tyypistä ja sovellettavista kauppasopimuksista riippuen.
1.1 Maatalouden perustuotteet
- Viljat ja jyvät: Kroatia tuo maahan viljoja, kuten vehnää, maissia ja riisiä, täydentääkseen kotimaista tuotantoa.
- Vehnä: EU:ssa vehnään sovelletaan yleensä nollatullimaksuja. EU:n ulkopuolisiin maihin sovelletaan EU:n yhteistä tullitariffia, jonka tullit vaihtelevat 10 prosentista 25 prosenttiin.
- Riisi: EU:n ulkopuolisista maista tuotavaan riisiin sovelletaan 5–65 prosentin tulleja lajikkeesta ja jalostusasteesta riippuen.
- Hedelmät ja vihannekset: Kroatia tuo maahan laajan valikoiman hedelmiä ja vihanneksia kysynnän tyydyttämiseksi, erityisesti sesongin ulkopuolella.
- Sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat): EU:n ulkopuolisten tuotteiden tuontitullit vaihtelevat 5 prosentista 16 prosenttiin alkuperämaasta riippuen. Välimeren maiden, kuten Marokon, kanssa tehdyt etuuskohtelusopimukset alentavat näitä tulleja.
- Tomaatit ja lehtivihannekset: Tyypillisesti verotetaan 8–14 %, ja niihin tehdään kausittaisia tarkistuksia kotimaisten viljelijöiden suojelemiseksi sadonkorjuukausien aikana.
- Sokeri ja makeutusaineet: Kroatia tuo maahan sokeria pääasiassa täydentääkseen paikallista tuotantoa. Sokerin tuontiin sovelletaan tariffikiintiöitä, jotka sallivat tietyn määrän tuonnin alennetuilla tulleilla, kun taas kiintiön ylittävästä tuonnista peritään korkeammat tullit.
- Puhdistettu sokeri: Kiintiön rajoissa tuontitulli on nolla, kun taas kiintiön ylittävään tuontiin sovelletaan 50 prosentin tullia.
1.2 Karja ja maitotuotteet
- Liha ja siipikarja: Kroatia tuo maahan erilaisia liha- ja siipikarjatyyppejä paikallisen kysynnän tyydyttämiseksi. Tullit riippuvat lihan tyypistä ja kauppasopimuksista.
- Naudan- ja sianliha: EU:ssa naudan- ja sianlihaan ei sovelleta tulleja. EU:n ulkopuolisista maista tuotavaan tuontiin sovelletaan 12–15 prosentin tulleja, vaikka kauppasopimuksia tekeviin maihin, kuten Kanadaan (CETA-sopimuksen nojalla), voidaan soveltaa etuustulleja.
- Siipikarja: EU:n ulkopuolelta tuotavaan siipikarjaan sovelletaan 12,9 prosentin tullia, ja tietyille tariffikiintiöiden mukaisille määrille sovelletaan alhaisempia tulleja.
- Maitotuotteet: Kroatia tuo maahan maitotuotteita, kuten juustoa, maitojauhetta ja voita, ja siihen sovelletaan tulleja, jotka on suunniteltu suojelemaan paikallisia maidontuottajia.
- Maitojauhe ja juusto: EU:n ulkopuolisista maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan 15–20 prosentin tulleja, vaikka vapaakauppasopimusmaista, kuten Uudesta-Seelannista, tuotaviin tuotteisiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja.
1.3 Erityiset tuontitullit
Suojellakseen paikallista maataloutta Kroatia voi soveltaa suojatoimenpiteitä tai polkumyyntitulleja tiettyihin maataloustuotteiden tuontiin. Esimerkiksi Brasiliasta peräisin oleville siipikarjatuotteille on otettu käyttöön polkumyyntitulleja suojellakseen EU:n siipikarjankasvattajia epäreilusti hinnoitelluilta tuonnilta.
2. Teollisuustuotteet
Kroatian teollisuussektori, mukaan lukien valmistus, rakentaminen ja energiantuotanto, on erittäin riippuvainen teollisuustuotteiden tuonnista. EU:n yhteinen tullitariffi koskee useimpia EU:n ulkopuolisista maista tuotavia teollisuustuotteita, ja tullialennuksia on saatavilla erityisten kauppasopimusten nojalla.
2.1 Koneet ja laitteet
- Teollisuuskoneet: Kroatia tuo maahan merkittäviä määriä koneita ja laitteita valmistus- ja rakennusaloilleen. Suurin osa koneiden tuonnista hyötyy EU:n asetusten mukaisista alhaisista tai nollatulleista.
- Rakennuskoneet (kaivinkoneet, puskutraktorit): Yleensä verotetaan 0–2,5 %, ja EU-mailla on tulliton pääsy ja vapaakauppasopimuskumppaneille, kuten Etelä-Korealle, on etuuskohtelu.
- Tuotantolaitteet: Yleensä 0–5 prosentin tullit ovat voimassa, ja vapaakauppasopimuskumppaneista, kuten Japanista, tuonnille ei ole EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen nojalla tulleja.
- Sähkölaitteet: Sähkökoneet ja -laitteet ovat ratkaisevan tärkeitä Kroatian infrastruktuurin kehittämiselle.
- Generaattorit ja muuntajat: EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille kannetaan tyypillisesti 2–5 prosentin vero, vaikka vapaakauppasopimusmaissa on usein nollatulli.
2.2 Moottoriajoneuvot ja liikenne
Kroatia tuo merkittävän osan moottoriajoneuvoistaan ja auton osistaan, erityisesti Saksasta, Japanista ja Etelä-Koreasta. Ajoneuvojen tullirakenne heijastaa EU:n paikallisten autonvalmistajien suojelua ja samalla helpottaa kauppaa keskeisten kumppaneiden kanssa.
- Henkilöautot: Autojen tuontitullit vaihtelevat ajoneuvon tyypin ja alkuperämaan mukaan.
- EU:ssa valmistetut ajoneuvot: Verovapaa.
- EU:n ulkopuolella valmistetut ajoneuvot: Tyypillisesti verotetaan 10 %, vaikka Etelä-Koreasta (EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen nojalla) ja Japanista (EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen nojalla) tuodut ajoneuvot hyötyvät alennetuista tulleista tai tullittomista vaihtoehdoista.
- Hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tuontiin sovelletaan 10 prosentin verokantaa, ja kauppasopimuksia tekeville maille sovelletaan etuustulleja.
- Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet: Ajoneuvojen osiin, mukaan lukien moottorit, renkaat ja akut, sovelletaan yleensä 4–10 prosentin verokantaa, vaikka vapaakauppasopimuskumppaneiden, kuten Turkin, osia voidaan tuoda tullitta.
2.3 Tiettyjen maiden erityiset tuontitullit
EU asettaa polkumyyntitulleja tietyille teollisuustuotteiden luokille, mukaan lukien teräkselle ja auton osille esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta, suojellakseen kotimaista teollisuutta epäreilulta kilpailulta.
3. Tekstiilit ja vaatteet
Kroatia tuo maahan suuria määriä tekstiilejä ja vaatteita, erityisesti Aasian maista, kuten Kiinasta, Bangladeshista ja Vietnamista. Tekstiilituotteiden tullirakenne heijastaa EU:n pyrkimyksiä suojella kotimaisia tekstiilivalmistajia ja samalla varmistaa, että kuluttajilla on mahdollisuus saada kohtuuhintaisia vaatteita.
3.1 Raaka-aineet
- Tekstiilikuidut ja langat: Kroatia tuo maahan raaka-aineita, kuten puuvillaa, villaa ja synteettisiä kuituja, tukeakseen paikallista tekstiilituotantoa.
- Puuvilla ja villa: EU:n ulkopuolisista maista tuotaville tuotteille kannetaan yleensä 4–8 prosentin tulli, ja vapaakauppasopimuskumppaneista tuotaville tuotteille ei peritä tulleja.
- Synteettiset kuidut: Tullit vaihtelevat 6–12 prosentin välillä materiaalin tyypistä ja alkuperästä riippuen.
3.2 Valmiit vaatteet ja asusteet
- Vaatteet ja asusteet: Tuontivaatteisiin sovelletaan kohtuullisia tulleja, ja kauppasopimusten tehneiden maiden tuotteille annetaan etuuskohtelu.
- Vapaa-ajan vaatteet ja univormut: Yleensä verotetaan 12–18 %, vaikka Vietnamista ja Bangladeshista tulevaan tuontiin sovelletaan alennettuja tulleja EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisesti.
- Luksus- ja merkkivaatteet: Kalliimpiin vaatteisiin sovelletaan 18–20 prosentin tulleja, vaikka esimerkiksi Etelä-Koreasta ja Japanista tuleva tuonti voi vapaakauppasopimusten nojalla hyötyä nollatullien soveltamisesta.
- Jalkineet: Maahantuotuihin jalkineihin sovelletaan 8–17 prosentin verokantaa materiaalista ja alkuperämaasta riippuen.
- Nahkakengät: Tyypillisesti verotetaan 17 %, vaikka vapaakauppasopimukset alentavat näitä tulleja tuotaessa esimerkiksi Etelä-Koreasta ja Vietnamista.
3.3 Erityiset tuontitullit
EU asettaa polkumyyntitulleja tietyille tekstiili- ja jalkineryhmille esimerkiksi Kiinasta ja Vietnamista suojellakseen paikallisia valmistajia epäreilulta kilpailulta. Nämä tullit voivat nostaa tuontikustannuksia merkittävästi.
4. Kulutustavarat
Kroatia tuo maahan laajan valikoiman kulutustavaroita, kuten elektroniikkaa, kodinkoneita ja huonekaluja, tyydyttääkseen kotimaista kysyntää. Näiden tuotteiden tullit ovat yleensä maltilliset, ja vapaakauppasopimusmaiden tuotteille on alhaisemmat tai ei lainkaan tulleja.
4.1 Elektroniikka ja kodinkoneet
- Kodinkoneet: Kroatia tuo maahan suurimman osan suurista kodinkoneistaan, kuten jääkaapeista, pesukoneista ja ilmastointilaitteista, esimerkiksi Saksasta, Kiinasta ja Etelä-Koreasta.
- Jääkaapit ja pakastimet: Yleensä verotetaan 2,5–5 %, vaikka EU- ja vapaakauppa-alueista tuotaville tuotteille on saatavilla tulliton tuonti.
- Pesukoneet ja ilmastointilaitteet: Näihin tuotteisiin sovelletaan 5 prosentin tullia, ja Etelä-Koreasta tuotaville tuotteille sovelletaan alennettuja tulleja vapaakauppasopimuksen nojalla.
- Kulutuselektroniikka: Elektroniikka, kuten televisiot, älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet, on Kroatiassa välttämätöntä tuontitavaraa, ja tullit ovat yleensä alhaiset.
- Televisiot: Yleensä verotetaan 5 %, vaikka Japanista ja Etelä-Koreasta tulevaan tuontiin ei sovelleta tulleja vapaakauppasopimusten nojalla.
- Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet: Yleensä verotetaan 0–2,5 %, erityisesti EU- ja vapaakauppamaista tuotaessa.
4.2 Huonekalut ja kalusteet
- Huonekalut: Tuontihuonekaluihin, mukaan lukien koti- ja toimistokalusteet, sovelletaan 4–10 prosentin tulleja materiaalista ja alkuperämaasta riippuen.
- Puuhuonekalut: Yleensä verotetaan 5–10 %, ja Turkista ja Vietnamista tuotaville tuotteille sovelletaan erityisten kauppasopimusten mukaisia etuustullia.
- Muovi- ja metallihuonekalut: Näihin sovelletaan 4–8 prosentin tulleja alkuperästä riippuen.
- Kodinsisustus: Mattojen, verhojen ja sisustustuotteiden kaltaisiin tuotteisiin sovelletaan yleensä 5–10 prosentin verokantaa, ja GSP-järjestelmän mukaisesti Intian ja Pakistanin kaltaisista maista tuoduille tuotteille sovelletaan etuustullia.
4.3 Erityiset tuontitullit
Kroatia soveltaa EU:n ohjeita noudattaen polkumyyntitulleja tiettyihin Kiinan ja Vietnamin kaltaisista maista tuleviin huonekalu- ja sisustustuotteisiin suojellakseen kotimaisia valmistajia.
5. Energia ja öljytuotteet
Kroatia tuo maahan merkittäviä määriä energiatuotteita, erityisesti öljyä ja maakaasua, energiantarpeidensa tyydyttämiseksi. Energian tuontitullit ovat yleensä alhaiset energian toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja samalla uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen tukemiseksi.
5.1 Öljytuotteet
- Raakaöljy ja bensiini: Kroatia tuo maahan öljytuotteita useista maista, kuten Venäjältä ja Lähi-idän maista.
- Raakaöljy: Yleensä tullittomat tuotteet EU:n energiaturvallisuuspolitiikan mukaisesti.
- Bensiini ja diesel: Yleensä verotetaan 2,5–4 %, ja Norjasta ja Venäjältä tuotaville tuotteille sovelletaan kauppasopimusten nojalla alhaisempia tulleja.
- Diesel ja muut jalostetut öljytuotteet: Jalostettuihin tuotteisiin sovelletaan 3–5 prosentin verokantaa, vaikka EU:n ja naapurimaiden välisten energiasopimusten nojalla sovelletaan alhaisempia tulleja.
5.2 Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit ja tuuliturbiinit: Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Kroatia soveltaa nollatullia uusiutuvan energian laitteisiin, kuten aurinkopaneeleihin ja tuuliturbiineihin, EU:n vihreän energian politiikan mukaisesti.
6. Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
Kroatia priorisoi kohtuuhintaisen terveydenhuollon saatavuutta, ja siksi välttämättömien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tariffit pidetään alhaisina tai nollassa, jotta väestöllä olisi varaa kohtuuhintaisuuteen ja saatavuuteen.
6.1 Lääkkeet
- Lääkkeet: Välttämättömät lääkkeet, mukaan lukien elämää pelastavat lääkkeet, ovat yleensä tullittomia EU:n yleisen tullijärjestelmän mukaisesti. Muihin kuin välttämättömiin lääkevalmisteisiin voidaan soveltaa 2–5 prosentin tulleja, vaikka vapaakauppasopimusten tehneistä maista tuotaviin tuotteisiin sovelletaan alennettuja tai tullettomia tulleja.
6.2 Lääkinnälliset laitteet
- Lääkinnälliset laitteet: Lääkinnällisiin laitteisiin, kuten diagnostisiin työkaluihin, kirurgisiin instrumentteihin ja sairaalasängyihin, sovelletaan yleensä nollatullia tai alhaisia tulleja (2–5 %) tuotteen tarpeesta ja alkuperämaasta riippuen.
7. Erityiset tuontitullit ja -vapautukset
7.1 Erityistullit muille kuin etuuskohtelumaille
Kroatia noudattaa EU:n polkumyynti- ja tasoitustulleja tiettyihin etuuskohtelukauppasopimusten ulkopuolisista maista tuotaviin tuotteisiin. Näitä tulleja käytetään estämään tuotteiden myynti markkina-arvoa alempaan hintaan tai epäreiluilla tuilla. Esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta peräisin olevat terästuotteet ja tekstiilit ovat usein tällaisten toimenpiteiden kohteena.
7.2 Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset
- EU:n vapaakauppasopimukset: Osana EU:ta Kroatia hyötyy tullivapaasta pääsystä useimpiin EU:n sisällä kaupattaviin tuotteisiin. Lisäksi Kroatia nauttii alennetuista tai nollatulleista tavaroille, joita se kauppaa esimerkiksi Japanin, Etelä-Korean, Kanadan ja Vietnamin kaltaisten maiden kanssa EU:n vapaakauppasopimusten nojalla.
- Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP): GSP-järjestelmän mukaisesti Kroatia hyötyy alennetuista tulleista tiettyjen kehitysmaista, kuten Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista, tulevien tuotteiden osalta.
Maakohtaiset tiedot
- Virallinen nimi: Kroatian tasavalta
- Pääkaupunki: Zagreb
- Suurimmat kaupungit:
- Zagreb (pääkaupunki ja suurin kaupunki)
- Jakaa
- Rijeka
- Tulot henkeä kohti: Noin 16 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 4 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: Kroatia
- Valuutta: Euro (EUR) (Otettiin käyttöön virallisena valuuttana vuonna 2023, aiemmin Kroatian kuna)
- Sijainti: Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa ja sen rajanaapureita ovat Slovenia, Unkari, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Montenegro. Lännessä sitä huuhtelee Adrianmeri.
Kroatian maantiede
Kroatia on maantieteellisesti monimuotoinen maa, joka ulottuu Adrianmeren rannikkoalueille, pohjoisen tasangoille ja maan keskiosan vuoristoalueille. Kroatian pinta-ala on 56 594 neliökilometriä, ja sen rannikolla on yli 1 000 saarta.
- Rannikko: Kroatian rannikko Adrianmeren varrella on yksi Euroopan kauneimmista ja karuimmista rannikoista, minkä vuoksi matkailulla on merkittävä vaikutus talouteen.
- Vuoret: Dinaariset Alpit kulkevat maan keskiosaa pitkin, ja niiden korkein huippu on Dinara-vuori.
- Joet: Tärkeimpiä jokia ovat Sava, Drava ja Tonava, jotka ovat tärkeitä maataloudelle, liikenteelle ja energialle.
Kroatian talous
Kroatian talous on monipuolinen, ja merkittäviä vaikutuksia on muun muassa matkailulla, teollisuudella, maataloudella ja energialla. Euroopan unionin jäsenenä Kroatia hyötyy vahvoista kauppasuhteista EU:n sisällä sekä pääsystä sisämarkkinoille. Euron käyttöönoton jälkeen vuonna 2023 Kroatian taloudelliset tapahtumat ovat vakautuneet.
1. Matkailu
Matkailu on yksi Kroatian talouden tärkeimmistä sektoreista, ja se muodostaa suuren osan BKT:stä ja työllisyydestä. Maan Adrianmeren rannikko ja historialliset kaupungit, kuten Dubrovnik ja Split, houkuttelevat miljoonia turisteja vuosittain, erityisesti kesäkuukausina.
2. Valmistus
Valmistussektori on elintärkeä Kroatian taloudelle, ja siihen kuuluu teollisuudenaloja, kuten laivanrakennus, autonosat, kemikaalit ja tekstiilit. Kroatialaiset valmistajat hyötyvät pääsystä EU:n sisämarkkinoille, mikä parantaa vientimahdollisuuksia.
3. Maatalous
Maatalous on tärkeä sektori, erityisesti maaseudulla, ja sen tärkeimpiä viljelykasveja ovat vehnä, maissi, sokerijuurikas ja viini. Maan maataloussektoria tuetaan EU:n tuilla ja investoinneilla yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa.
4. Energia
Energiasektori on kasvualue, ja Kroatia keskittyy uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Maa tuo myös maakaasua ja öljyä kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi ja siirtyy samalla vähitellen puhtaampiin energialähteisiin.