Suomi osana Euroopan unionia (EU) noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT), mikä tarkoittaa, että sillä on yhteinen ulkoinen tullitariffi muiden EU-maiden kanssa. EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tuotaviin tavaroihin sovelletaan näitä tulleja, jotka vaihtelevat tuotteen tyypin ja alkuperämaan mukaan. Kauppasopimusten ja erityissäännösten vuoksi tietyt maat voivat kuitenkin saada etuuskohtelua tulleissa, ja joissakin tapauksissa tietyille tuotteille voidaan asettaa erityistulleja.
Tariffirakenne Suomessa
Suomi noudattaa EU:n jäsenenä seuraavanlaisia tulleja:
- Arvotulli: Prosenttiosuus maahantuotujen tavaroiden arvosta (esim. 10 % tuotteen kokonaisarvosta).
- Paljoustulli: Kiinteä tulli, joka perustuu tavaroiden fyysisiin ominaisuuksiin (esim. 5 euroa kilogrammalta).
- Yhdistetty tulli: Joihinkin tavaroihin sovellettava arvotulli ja erityistulli.
Kaikkia tullitariffeja Suomessa valvoo Tulli, joka varmistaa tullien oikean soveltamisen ja kerää tulot tuonnista. Lisäksi tuontitavaroihin sovelletaan arvonlisäveroa (ALV), joka vaihtelee tuoteryhmittäin, ja valmisteveroja voidaan soveltaa tiettyihin tuotteisiin, kuten alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineeseen.
Tullimaksut tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet
Maataloustuotteilla ja elintarvikkeilla on yleensä korkeammat tullit, koska EU:n sisällä on suojeltava kotimaista maataloutta. Näiden tuotteiden tuontitullit vaihtelevat merkittävästi tuotteen tyypin, alkuperän ja voimassa olevien kauppasopimusten mukaan.
1.1. Hedelmät ja vihannekset
- Tuoreet hedelmät: Tullit vaihtelevat 5–15 prosentin välillä hedelmän tyypistä ja alkuperämaasta riippuen. Trooppisiin hedelmiin, kuten banaaneihin, voidaan soveltaa erityistullia arvotullien lisäksi.
- Jalostetut hedelmät (säilykkeet, kuivatut): Näihin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja.
- Vihannekset (tuoreet tai pakastetut): Tullit vaihtelevat 0 prosentista 14 prosenttiin. Yleisiin vihanneksiin, kuten perunoihin, voi soveltaa alhaisempia tulleja, kun taas eksoottisempiin vihanneksiin sovelletaan korkeampia tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista tuodut banaanit: Niille kannetaan noin 75 euron suuruinen paljoustulli tonnilta. Tämä tulli voi muuttua kauppasopimusten ja markkinaolosuhteiden perusteella.
1.2. Maitotuotteet
Maitotuotteiden tuontia Suomeen säännellään tiukasti, ja niihin kohdistetaan tyypillisesti korkeampia tulleja kotimaisen tuotannon suojelemiseksi.
- Maito: Tuontitullit vaihtelevat 20–40 prosentin välillä tuotteen muodosta (tuore, jauhe jne.).
- Juusto: Juuston tuontiin sovelletaan yleensä 10–25 prosentin tulleja, joista pehmeämpiin juustoihin sovelletaan alhaisempia ja kovempiin juustoihin korkeampia tulleja.
- Voi ja kerma: Näiden tuotteiden tullit ovat yleensä 10–30 prosenttia.
Erityiset tuontitullit:
- Vapaakauppasopimuksettomista maista peräisin olevalle juustolle voidaan määrätä lisätulleja jopa 140 euroa 100 kilogrammaa kohden.
1.3. Liha ja siipikarja
- Naudanliha: Tuontinaudanlihaan sovelletaan yleensä 12–30 prosentin tulleja riippuen siitä, onko se tuoretta, pakastettua vai jalostettua.
- Sianliha: Yleensä 15 prosentin tulli.
- Siipikarja: Siipikarjatuotteiden tuontitullit vaihtelevat 15–20 prosentin välillä, ja jalostettuihin siipikarjatuotteisiin sovelletaan korkeampia tulleja.
Erityiset tuontiehdot:
- Yhdysvaltain naudanliha: Yhdysvalloista saatavat naudanlihan tuontiin voidaan soveltaa lisätulleja EU:n asettamien hormonikäsitellyn naudanlihan rajoitusten vuoksi. Hormonikäsitelty naudanliha on kielletty EU:ssa. Yhdysvalloista tuotavan naudanlihan tullimaksut ovat kiintiöiden alaisia, ja kiintiöiden ylittävään tuontiin sovelletaan huomattavasti korkeampia tulleja.
2. Valmistetut tavarat
2.1. Tekstiilit ja vaatteet
Tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuonti on toinen tuoteryhmä, johon sovelletaan suhteellisen korkeita tulleja, erityisesti silloin, kun ne ovat peräisin maista, joilla ei ole etuuskohtelukauppaa koskevia sopimuksia.
- Puuvillavaatteet: Puuvillavaatteiden tullit vaihtelevat 8–12 prosentin välillä vaatteen tyypistä ja alkuperämaasta riippuen.
- Synteettiset kuidut: Synteettisten kuitujen vaatteiden tuontitullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä.
- Jalkineet: Jalkineiden tuontiin sovelletaan 12–17 prosentin tulleja materiaalista (nahka, kumi jne.) ja kengän tyypistä riippuen.
Erityistehtävät:
- Tekstiilien tuonti muista kuin etuuskohteluun oikeutetuista maista (esim. Kiina): Tietyistä tekstiilituotteista maista, joilla ei ole vapaakauppasopimuksia, voidaan periä 4 prosentin lisätulli.
2.2. Koneet ja elektroniikka
Suomi on pitkälle teollistunut maa, joka tuo maahan merkittäviä määriä koneita ja elektroniikkaa. Näiden tuotteiden tullit ovat yleensä alhaisemmat, erityisesti teollisiin tarkoituksiin tarvittavien tuotteiden osalta.
- Teollisuuskoneet: Useimpien koneiden tuontitullit ovat tyypillisesti 0–5 %, mikä heijastaa Suomen teollisuuspanosten tarvetta.
- Kulutuselektroniikka (televisiot, radiot jne.): Näihin tuotteisiin sovelletaan yleensä noin 5 prosentin tulleja.
- Tietokoneet ja oheislaitteet: Osana tietotekniikkasopimusta (ITA) Suomi soveltaa nollatullia tietokoneisiin, oheislaitteisiin ja moniin elektronisiin komponentteihin.
Erityiset tuontiehdot:
- Koneet kehitysmaista: Suomi tarjoaa yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa alennettuja tulleja koneille, jotka on tuotu tukikelpoisista kehitysmaista.
2.3. Autot ja autonosat
- Henkilöautot: Maahantuotuihin autoihin sovelletaan 10 prosentin arvotullia.
- Kuorma-autot ja hyötyajoneuvot: Tullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä moottorin koosta ja ajoneuvotyypistä riippuen.
- Autonosat: Autonosiin sovelletaan 4–8 prosentin tulleja, ja tärkeille osille, kuten moottoreille ja vaihteistoille, on erityisiä tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- Japanilaiset autot: EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla japanilaisten autojen tuontitulleja on alennettu asteittain, ja tietyt ajoneuvotyypit ovat nyt tullittomia.
3. Kemikaalit
3.1. Lääkkeet
- Lääkkeet: Useimmat lääkkeet ovat vapaakauppasopimusten nojalla tullittomia, erityisesti kansanterveyden kannalta kriittisten lääkkeiden ja lääkeaineiden osalta.
- Muut kuin lääkkeelliset kemialliset yhdisteet: Muuta kuin lääkkeellistä käyttöä varten tuotaviin kemikaaleihin, kuten teollisuuskemikaaleihin, sovelletaan 3–6 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- Tietyistä maista tuodut kemikaalit irtotavarana: Joissakin tapauksissa tiettyihin kemikaalituotteisiin voidaan soveltaa lisätulleja kansanterveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi tai ympäristösäännösten noudattamiseksi.
3.2. Muovit ja polymeerit
- Polymeerit (raaka-aineet): Polymeereihin ja raaka-aineisiin sovelletaan noin 6,5 prosentin tuontitulleja.
- Muovituotteet: Valmiisiin muovituotteisiin, kuten säiliöihin tai pakkausmateriaaleihin, sovelletaan yleensä 3–8 prosentin tulleja.
4. Puu- ja paperituotteet
4.1. Puutavara ja sahatavara
- Raakapuu: Suomi tuo maahan raakasahatavaraa ja -tavaraa, joihin sovelletaan tyypillisesti 0–2 prosentin tuontitulleja.
- Jalostettu puutavara: Jalostettujen puutuotteiden, kuten vanerin ja lastulevyn, tuontitullit vaihtelevat 4–6 prosentin välillä.
Erityiset tuontitullit:
- Venäjältä tuleva puutavara: EU:n pakotteiden ja ympäristöhuolien vuoksi Venäjältä tuotavaan puutavaraan voidaan soveltaa noin 10 prosentin lisätulleja.
4.2. Paperi ja kartonki
- Sanomalehtipaperi: Sanomalehtipaperia, jota usein käytetään sanomalehdissä ja aikakauslehdissä, ei tuoda veroa.
- Päällystetty paperi: Päällystetyn tai kiiltävän paperin tuontiin sovelletaan yleensä 3–7 prosentin tulleja.
- Pahvipakkaukset: Pahvipakkausmateriaalien tuontitullit vaihtelevat 5–8 prosentin välillä.
5. Metallit ja metallituotteet
5.1. Rauta ja teräs
- Raakateräs: Tuontiteräksen tullit ovat yleensä alhaiset, vaihtelevat 0–3 prosentin välillä.
- Valmiit terästuotteet: Valmiiden terästuotteiden, kuten tankojen, palkkien ja levyjen, tuontiin sovelletaan 3–6 prosentin tulleja.
- Ruostumaton teräs: Ruostumattoman teräksen tuontiin sovelletaan 0–5 prosentin tulleja tuotetyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen.
5.2. Alumiini
- Raaka alumiini: Alumiinin tuontiin sovelletaan yleensä 2–4 prosentin tulleja.
- Alumiinituotteet: Valmiisiin alumiinituotteisiin, kuten tölkkeihin, levyihin ja komponentteihin, sovelletaan 5–8 prosentin tuontitulleja.
Erityistehtävät:
- Teräksen tuonti Kiinasta: Tiettyihin Kiinasta peräisin oleviin terästuotteisiin sovelletaan polkumyyntitulleja, jotka voivat olla jopa 25 prosenttia EU:n kaupan suojatoimien vuoksi.
6. Energiatuotteet
6.1. Fossiiliset polttoaineet
- Raakaöljy: Raakaöljyn tuontiin Suomeen ei yleensä sovelleta tulleja, koska maa on riippuvainen tuontiöljystä energiantuotannossaan.
- Maakaasu: Maakaasun tuonti on yleensä tullitonta, erityisesti naapurimaiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
- Hiili: Hiilen tuontiin sovelletaan 0–2 prosentin tulleja alkuperämaasta ja EU:n ympäristösäännöksistä riippuen.
6.2. Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit: Aurinkopaneelien tuontiin sovelletaan yleensä 0–2 prosentin tulleja, mikä heijastaa Suomen sitoutumista uusiutuviin energialähteisiin.
- Tuuliturbiinit: Tuuliturbiinit ja niiden komponentit ovat yleensä nollaverokannan alaisia, koska Suomi investoi voimakkaasti tuulienergiaan osana uusiutuvan energian strategiaansa.
Erityiset tuontitullit maittain
1. Euroopan unioni (EU)
Koska Suomi on osa Euroopan unionia, muista EU-maista tuotaviin tavaroihin ei sovelleta tulleja tai tuontitariffeja. EU:n sisäistä kauppaa säätelevät Euroopan sisämarkkinat, jotka mahdollistavat tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden.
2. Yhdysvallat
Yhdysvalloista tuotuihin tuotteisiin sovelletaan EU:n vakiotullitariffeja. Tiettyihin yhdysvaltalaisiin tuotteisiin, erityisesti teräkseen, alumiiniin ja joihinkin maataloustuotteisiin, sovelletaan kuitenkin lisätulleja meneillään olevien kauppakiistojen vuoksi. Yhdysvaltalaiseen teräkseen ja alumiiniin sovellettavat tullit voivat vaihdella 15 prosentista 25 prosenttiin.
3. Kiina
Kiinaan kohdistuu lisävalvontaa EU:n kaupan suojatoimien nojalla, erityisesti tekstiilien ja teräksen kaltaisten tuotteiden osalta. Monille kiinalaisille tuontituotteille asetetaan polkumyyntitulleja, jotka voivat vaihdella tiettyjen tuotteiden osalta 10–25 prosentin välillä.
4. Kehitysmaat
Suomi tarjoaa kehitysmaille EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisia tullietuuksia. Tämä mahdollistaa tiettyjen tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja tekstiilien, tuonnin alennetuin tullein tai joissakin tapauksissa tullitta.
5. Venäjä
Venäjän tuontiin ovat vaikuttaneet EU:n geopoliittisten jännitteiden johdosta asettamat pakotteet. Useille venäläisille tuotteille, erityisesti energia- ja maataloustuotteille, asetetaan korotettuja tulleja ja joissakin tapauksissa jopa täydellisiä tuontikieltoja. Keskeisiä pakotteita ovat metsätalous, energia ja tietyt maataloussektorit.
Maatiedot: Suomi
- Virallinen nimi: Suomen tasavalta (suomeksi Suomen tasavalta, ruotsiksi Republiken Finland)
- Pääkaupunki: Helsinki
- Suurimmat kaupungit:
- Helsinki
- Espoo
- Tampere
- Tulot asukasta kohti: 54 817 dollaria (arvio vuodelta 2023)
- Väkiluku: 5,5 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Viralliset kielet: suomi ja ruotsi
- Valuutta: Euro (€)
- Sijainti: Pohjois-Eurooppa, rajanaapureita ovat Ruotsi lännessä, Norja pohjoisessa ja Venäjä idässä.
Kuvaus Suomen maantieteestä, taloudesta ja tärkeimmistä teollisuudenaloista
Maantiede
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa ja sen naapurit ovat Ruotsi lännessä, Norja pohjoisessa ja Venäjä idässä. Maalla on pitkä rannikko Itämeren rannalla, ja se tunnetaan karusta luonnonkauneudestaan, johon kuuluu yli 180 000 järveä ja laajoja metsiä. Suomen maantiedettä muokkaa sen sijainti lähellä napapiiriä, minkä ansiosta talvet ovat pitkät ja pimeät sekä kesät lyhyet ja kirkkaat. Suomen pohjoisimmilla alueilla esiintyy keskiyön auringon ja kaamosyön ilmiöitä, jolloin aurinko ei laske tai nouse useiden viikkojen ajan kerrallaan.
Talous
Suomen talous on pitkälle kehittynyt ja moderni, ja sille on ominaista sekamarkkinajärjestelmä ja vahva hyvinvointivaltio. Suomi on yksi Euroopan vauraimmista ja vakaimmista talouksista, jolla on korkeat tulot henkeä kohti ja merkittävä painotus innovaatioihin ja teknologiaan.
Suomi on erittäin riippuvainen ulkomaankaupasta, ja EU on sen suurin kauppakumppani. Saksa, Ruotsi ja Alankomaat ovat Suomen tärkeimmät vientikohteet. Sen keskeisiä vientituotteita ovat koneet, elektroniikka, ajoneuvot, metsätaloustuotteet, kemikaalit ja metallit. Lisäksi Suomi on johtava uusiutuvan energian ja puhtaiden teknologioiden alalla, ja sillä on merkittäviä investointeja kestävään teollisuuteen.
Suuret teollisuudenalat
- Teknologia ja televiestintä: Suomi on tunnettu innovatiivisesta teknologiasektoristaan. Nokia, joka oli aikoinaan maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, sijaitsee nyt Suomessa. Maa on edelleen maailmanlaajuinen johtaja televiestinnässä, ohjelmistokehityksessä ja mobiilipelaamisessa.
- Metsätalous ja paperituotteet: Suomen laajan metsäpeitteen vuoksi metsätalous ja siihen liittyvät teollisuudenalat, mukaan lukien paperin ja sellun valmistus, ovat kriittisen tärkeitä kansantaloudelle. Yritykset, kuten UPM ja Stora Enso, ovat maailman suurimpia paperin, pakkausmateriaalien ja biopohjaisten materiaalien tuottajia.
- Uusiutuva energia: Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja osana tätä sitoumusta maa on investoinut voimakkaasti uusiutuvan energian teollisuuteen, erityisesti bioenergiaan, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan.
- Laivanrakennus: Suomessa on vakiintunut laivanrakennusteollisuus, joka tunnetaan huipputeknologisten risteilyalusten ja jäänmurtajien tuotannosta. Suomalaiset telakat, kuten Meyer Turku, ovat maailman johtavia näillä erikoisaloilla.
- Matkailu: Matkailu on kasvava teollisuudenala Suomessa, erityisesti ekomatkailu ja talvimatkailu. Suomen koskematon erämaa, kansallispuistot ja mahdollisuus nähdä revontulet houkuttelevat kävijöitä kaikkialta maailmasta.