Kaakkois-Euroopassa sijaitseva Kreikka on Euroopan unionin (EU) jäsen ja osa euroaluetta . EU:n jäsenvaltiona Kreikka noudattaa EU:n yhteistä tullitariffia (CCT) tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Kreikkaan tuotavien tuotteiden tullit määräytyvät harmonoidun järjestelmän (HS) nimikkeistön mukaan, ja ne voivat vaihdella tuoteryhmän ja alkuperämaan mukaan. Muista EU-maista tuotuihin tavaroihin ei sovelleta tulleja, kun taas EU:n ulkopuolisista maista tuleviin tuotteisiin voidaan soveltaa vaihtelevia tulleja, mukaan lukien erityiset tuontitullit.
Tariffirakenne Kreikassa
Kreikka noudattaa Euroopan unionin yhteistä tullitariffia (CCT), mikä tarkoittaa, että EU:n ulkopuolisista maista tuotuihin tuotteisiin sovelletaan samoja tulleja kuin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Sovellettavia tulleja ovat muun muassa:
- Arvotulli: Tuontitavaroiden arvoon perustuva prosenttiosuus (esim. 10 % tuotteen arvosta).
- Paljoustulli: Kiinteä määrä, joka perustuu maahantuotujen tavaroiden määrään tai painoon (esim. 2 euroa kilogrammalta).
- Yhdistetty tulli: Arvotulli ja erityistulli tuotteesta riippuen.
Tullimaksujen lisäksi tuontitavaroihin sovelletaan myös arvonlisäveroa (ALV), ja niihin voidaan soveltaa valmisteveroja, erityisesti alkoholin, tupakan ja energiatuotteiden kaltaisista tuotteista.
Kreikka hyötyy myös EU:n etuuskohtelukauppasopimuksista, mukaan lukien yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP), joka tarjoaa alhaisemmat tullit tai tullittoman pääsyn tietyille kehitysmaiden tuotteille.
Tullimaksut tuoteryhmittäin
1. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet
Maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sovelletaan usein korkeampia tulleja niiden merkityksen vuoksi Kreikan taloudelle, erityisesti koska maataloudella on keskeinen rooli maan kotimaisessa tuotannossa. Elintarvikkeiden tuontia säännellään tiukasti paikallisten tuottajien suojelemiseksi.
1.1. Hedelmät ja vihannekset
- Tuoreet hedelmät: Tuoreiden hedelmien tuontitullit vaihtelevat 5–15 prosentin välillä hedelmän tyypistä riippuen. Esimerkiksi sitrushedelmistä kannetaan noin 10 prosentin tulli, kun taas trooppisista hedelmistä, kuten banaaneista, kannetaan korkeampi tulli.
- Vihannekset: Tuoreisiin ja pakastettuihin vihanneksiin sovelletaan 0–14 prosentin tuontitulleja.
- Jalostetut hedelmät ja vihannekset: Säilyke- tai pakastehedelmistä ja -vihanneksista kannetaan yleensä 10–20 prosentin vero.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista tulevat banaanit: Sovelletaan erityistä noin 75 euron tullia tonnilta.
- Tietyt hedelmät tietyistä maista: Muiden kuin etuuskohtelumaiden tuotteille, kuten sitrushedelmille, voidaan määrätä erityistulleja kiintiöiden mukaisesti.
1.2. Maitotuotteet
- Maito: Maidon tuontitulli on 20–30 % riippuen maidon tyypistä ja siitä, onko se tuoretta vai jauhemaista.
- Juusto: Juuston tuontiin sovelletaan 5–25 prosentin tulleja, ja pehmeisiin juustoihin, kuten fetaan, sovelletaan tyypillisesti alhaisempia tulleja kuin koviin juustoihin.
- Voi ja kerma: Näihin tuotteisiin sovelletaan 10–30 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista peräisin oleva juusto: Vapaakauppasopimuksista vapaiden maiden juustoihin voidaan soveltaa korkeampia tulleja, jotka joskus ylittävät 140 euroa 100 kilogrammalta.
1.3. Liha ja siipikarja
- Naudanliha: Tuontinaudanlihasta kannetaan 12–30 prosentin vero riippuen siitä, onko se tuoretta, pakastettua vai jalostettua.
- Sianliha: Sianlihan tuontiin sovelletaan yleensä 10–20 prosentin tulleja.
- Siipikarja: Siipikarjatuotteisiin sovelletaan 15–20 prosentin tulleja, ja jalostettuun siipikarjaan sovelletaan korkeampia tulleja.
Erityiset tuontiehdot:
- Yhdysvaltain naudanliha: Yhdysvalloista tuotavaan naudanlihaan kohdistuu lisärajoituksia ja -tulleja hormonilihaa koskevien EU:n asetusten vuoksi, ja kiintiön ylittävään naudanlihaan sovelletaan merkittäviä tulleja.
2. Valmistetut tavarat
Valmistetut tavarat ovat yksi Kreikan tärkeimmistä tuontituotteista, mukaan lukien tekstiilit, koneet ja kulutuselektroniikka. Näiden tavaroiden tullit määräytyvät niiden luokituksen mukaan ja vaihtelevat usein jalostusasteen mukaan.
2.1. Tekstiilit ja vaatteet
- Puuvillatekstiilit: Puuvillakankaisiin ja -vaatteisiin sovelletaan tyypillisesti 8–12 prosentin tulleja riippuen siitä, ovatko ne raaka-aineita vai valmiita tuotteita.
- Synteettiset tekstiilit: Synteettisistä kuiduista, kuten polyesteristä tai nailonista, valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 5–10 prosentin verokantaa.
- Jalkineet: Sekä nahka- että synteettisiin jalkineihin sovelletaan yleensä 12–17 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- Kehitysmaiden (esim. Bangladeshin) tekstiilit: EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) nojalla voidaan soveltaa etuustulleja tai tullivapaata pääsyä, mikä hyödyttää tiettyjen kehitysmaiden tuontia.
2.2. Koneet ja elektroniikka
- Teollisuuskoneet: Teollisuus- ja maatalouskoneiden tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–5 prosentin verokantaa, mikä heijastaa niiden merkitystä Kreikan teollisuudelle.
- Kulutuselektroniikka: Televisioihin, radioihin ja matkapuhelimiin sovelletaan 5–10 prosentin tulleja tuotteesta riippuen.
- Tietokoneet ja oheislaitteet: Tietokoneisiin ja niihin liittyviin laitteisiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja tietotekniikkasopimuksen (ITA) vuoksi, joka poistaa tullit monilta huipputeknologiatuotteilta.
Erityiset tuontiehdot:
- Kehitysmaista tuodut koneet: Kehitysmaista tuotuihin koneisiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja, mikä edistää teollista kehitystä.
2.3. Autot ja autonosat
- Henkilöautot: Autojen tuontitulli on 10 %, ja luksusajoneuvoille peritään lisätulleja.
- Kuorma-autot ja hyötyajoneuvot: Kuorma-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen tullit vaihtelevat 5–10 prosentin välillä moottorin koosta ja tilavuudesta riippuen.
- Autonosat: Autonosiin, kuten moottoreihin ja jarruihin, sovelletaan 4–8 prosentin tulleja.
Erityiset tuontitullit:
- Japanilaiset autot: EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla tiettyjen japanilaisten autojen tulleja on alennettu, ja jotkin tuoteryhmät ovat nyt tullittomia.
3. Kemikaalit
Kemikaalit, kuten lääkkeet ja muovit, ovat Kreikan elintärkeitä tuontituotteita. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan – onko kyseessä teollinen käyttö vai valmiit kuluttajatuotteet.
3.1. Lääkkeet
- Lääkkeet: Lääkkeillä on yleensä 0 prosentin tullit, mikä varmistaa kohtuuhintaisen pääsyn välttämättömiin lääkkeisiin.
- Muut kuin lääkkeelliset kemialliset yhdisteet: Teollisuuskäyttöön tarkoitettujen kemikaalien tuontiin sovelletaan 3–6 prosentin tulleja niiden luokituksesta riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- EU:n ulkopuolisista maista tulevat lääkkeet: Joitakin rajoituksia tai korkeampia tulleja voidaan soveltaa, jos tuotteet eivät täytä EU:n terveys- ja turvallisuusmääräyksiä.
3.2. Muovit ja polymeerit
- Raaka-ainemuovit: Raaka-ainemuovien, kuten polymeerien, tullit ovat yleensä noin 6,5 prosenttia.
- Muovituotteet: Valmiisiin muovituotteisiin, mukaan lukien pakkaukset ja kuluttajatuotteet, sovelletaan 3–8 prosentin verokantaa.
4. Puu- ja paperituotteet
4.1. Puutavara ja sahatavara
- Raakapuu: Käsittelemättömän puutavaran tuontitullit vaihtelevat 0–2 prosentin välillä, mikä kannustaa sen käyttöön rakentamisessa ja teollisuudessa.
- Jalostettu puu: Jalostettujen puutuotteiden, kuten vanerin ja viilun, tullit ovat tyypillisesti 4–6 prosenttia.
Erityiset tuontitullit:
- Puutavara tietyistä maista: Kestämättömiä hakkuukäytäntöjä noudattavista maista tuotavaan puuhun voidaan soveltaa lisätulleja.
4.2. Paperi ja kartonki
- Sanomalehtipaperi: Sanomalehtipaperin tuonti on usein tullitonta paikallisen kustannusalan tukemiseksi.
- Päällystetty paperi: Päällystetyille tai kiiltäville paperituotteille asetetaan 3–7 prosentin tuontitullit.
- Pakkausmateriaalit: Kartonkia ja pakkausmateriaaleja verotetaan yleensä 5–8 prosentilla.
5. Metallit ja metallituotteet
5.1. Rauta ja teräs
- Raakateräs: Raakareisen tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–3 prosentin tulleja.
- Valmiit terästuotteet: Jalostettujen terästuotteiden, kuten palkkien ja putkien, tullit vaihtelevat 3–6 prosentin välillä.
- Ruostumaton teräs: Ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan 0–5 prosentin tulleja tuotetyypistä riippuen.
Erityiset tuontitullit:
- Teräksen tuonti Kiinasta: Tietyille Kiinasta peräisin oleville terästuotteille asetetaan jopa 25 prosentin polkumyyntitulleja, koska on huolta markkinoiden tulvasta alihinnoitetuilla tuotteilla.
5.2. Alumiini
- Raaka-alumiini: Raaka-alumiinin tullit ovat yleensä 2–4 prosenttia.
- Alumiinituotteet: Valmiisiin alumiinituotteisiin, mukaan lukien tölkit ja pakkaukset, sovelletaan 5–8 prosentin tulleja.
6. Energiatuotteet
6.1. Fossiiliset polttoaineet
- Raakaöljy: Raakaöljyn tuontiin sovelletaan yleensä 0 prosentin tulleja, koska energian tuonti on ratkaisevan tärkeää Kreikan taloudelle.
- Maakaasu: Maakaasu on usein tullitonta, erityisesti tiettyjen kauppasopimusten nojalla.
- Hiili: Hiilen tuontiin sovelletaan tyypillisesti 0–2 prosentin verokantaa alkuperämaasta riippuen.
6.2. Uusiutuvan energian laitteet
- Aurinkopaneelit: Aurinkopaneelien tuontiin sovelletaan yleensä 0–2 prosentin tulleja Kreikan uusiutuvan energian edistämistoimien mukaisesti.
- Tuuliturbiinit: Tuulivoimalaitteet on yleensä vapautettu tulleista uusiutuvaan energiaan liittyvien investointien edistämiseksi.
Erityiset tuontitullit maittain
1. Euroopan unioni (EU)
Euroopan unionin jäsenenä Kreikka ei peri tulleja muista EU-maista tuotaville tuotteille Euroopan sisämarkkinoiden ansiosta, jotka mahdollistavat tavaroiden vapaan liikkuvuuden.
2. Yhdysvallat
Yhdysvalloista peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan EU:n vakiotulleja. Kauppakiistojen vuoksi tietyille yhdysvaltalaisille tuotteille, erityisesti teräkselle ja alumiinille, voidaan kuitenkin asettaa lisätulleja, jotka vaihtelevat 10 prosentista 25 prosenttiin.
3. Kiina
Kiinasta tuotaviin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin vakiotulleja, mutta tiettyihin tuotteisiin, kuten tekstiileihin ja teräkseen, sovelletaan jopa 25 prosentin polkumyyntitulleja epäreilujen kauppatapojen ja halpojen tuotteiden polkumyynnin vuoksi.
4. Kehitysmaat
EU:n jäsenenä Kreikka soveltaa kehitysmaista tuotaviin tuotteisiin etuuskohtelua yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisesti. Tämä mahdollistaa alennetut tai nollatullit tukikelpoisten maiden tavaroille, erityisesti tekstiileille, maataloustuotteille ja raaka-aineille.
5. Japani
EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (EPA) nojalla monille japanilaisille tuotteille, kuten autoille ja elektroniikalle, on alennettu tulli tai ne pääsevät tullitta Kreikan markkinoille.
Maatiedot: Kreikka
- Virallinen nimi: Helleenien tasavalta (Ελληνική Δημοκρατία)
- Pääkaupunki: Ateena
- Suurimmat kaupungit:
- Ateena
- Thessaloniki
- Patras
- Tulot asukasta kohti: 22 000 dollaria (arvio vuodelta 2023)
- Väkiluku: 10,4 miljoonaa (arvio vuodelle 2023)
- Virallinen kieli: kreikka
- Valuutta: Euro (€)
- Sijainti: Kaakkois-Eurooppa, Albanian, Pohjois-Makedonian, Bulgarian ja Turkin naapureilla, Egeanmeren, Joonianmeren ja Välimeren rannikoilla.
Kuvaus Kreikan maantieteestä, taloudesta ja tärkeimmistä teollisuudenaloista
Maantiede
Kreikka sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, ja sillä on vuoristoinen mannermaa ja laaja rannikko Egeanmeren, Joonianmeren ja Välimeren rannikoilla. Se on tunnettu lukuisista saaristaan, joista Kreeta, Rodos ja Kykladit ovat kuuluisimpia. Kreikan karu maasto on historiallisesti muokannut sen maataloutta ja kauppaa, ja sen strateginen sijainti tekee siitä kriittisen keskuksen Euroopan, Aasian ja Afrikan väliselle kaupalle.
Talous
Kreikan talous on sekatalous ja kehittynyt, pitkälti palvelupohjainen, ja matkailu ja merenkulku ovat kaksi kriittisintä sektoria. Maalla on rikas kulttuurihistoria, mikä tekee siitä ensisijaisen kohteen kansainvälisille matkailijoille. Lisäksi Kreikassa on vahva maataloussektori, jonka tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat oliivit, oliiviöljy, viini ja merenelävät.
Kreikan talous on kuitenkin kohdannut myös merkittäviä haasteita, mukaan lukien vuonna 2009 alkaneen velkakriisin. Tämän jälkeen Kreikka toteutti tiukkoja säästötoimia, talousuudistuksia ja rahoitustukiohjelmia taloutensa vakauttamiseksi. Euroopan unionin jäsenenä Kreikka hyötyy sisämarkkinoista, jotka mahdollistavat tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden rajojen yli.
Suuret teollisuudenalat
- Matkailu: Kreikan rikas historiallinen perintö ja luonnonkauneus houkuttelevat miljoonia turisteja vuosittain. Ala vaikuttaa merkittävästi maan bruttokansantuotteeseen ja työllistää suuren osan väestöstä.
- Merenkulku: Kreikalla on yksi maailman suurimmista kauppalaivastoista. Maan strateginen sijainti tekee siitä keskeisen toimijan maailmanlaajuisessa merenkulussa ja logistiikassa.
- Maatalous: Kreikka tunnetaan oliivien, oliiviöljyn, hedelmien, vihannesten ja viinin tuotannostaan. Maataloussektori on elintärkeä sekä kotimaiselle kulutukselle että viennille.
- Valmistusteollisuus: Kreikan valmistussektoriin kuuluvat elintarvikkeiden jalostus, tekstiilit ja kemikaalit. Se on tärkeä osa kansantaloutta.
- Energia: Kreikka on lisännyt investointejaan uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan. Maan aurinkoinen ilmasto ja tuuliset saaret tarjoavat ihanteelliset olosuhteet näiden teollisuudenalojen kukoistukselle.