Norja, Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Schengen-alueen jäsen, on pitkälle kehittynyt maa, joka tunnetaan korkeasta elintasostaan ja vakaasta taloudestaan. Maalla on hyvin jäsennelty tullijärjestelmä tuonnin sääntelemiseksi, paikallisen teollisuuden suojelemiseksi ja valtion tulojen tuottamiseksi. Vaikka Norja noudattaa useimmissa tapauksissa Euroopan unionin (EU) yhteistä ulkoista tullitariffia (CET) Euroopan talousalueeseen (ETA) osallistumisensa vuoksi, maahan tuotuihin tavaroihin sovelletaan erityisiä tulleja ja vapautuksia.
Norjaan tuotujen tuotteiden tullitariffit
Norjan tullijärjestelmä on pitkälti EU:n ulkoisen tullipolitiikan mukainen, vaikka EFTA-jäsenenä maassa saattaa olla joitakin eroja. Tullit määräytyvät ensisijaisesti harmonoidun järjestelmän (HS) koodien mukaan, jotka luokittelevat tavarat niiden luonteen perusteella. Tullit sovelletaan yleensä arvotulleina (prosentteina arvosta) tai erityistulleina (määrän tai painon perusteella).
1. Maataloustuotteet
Maataloustuotteet ovat merkittävä osa Norjan tuontitariffirakennetta, koska maalla on rajallisesti viljelykelpoista maata ja se on riippuvainen ulkomailta välttämättömien elintarvikkeiden toimittamisessa. Hallitus soveltaa tulleja suojellakseen kotimaista maataloutta, joka keskittyy usein karjankasvatukseen, maitotuotteisiin ja tiettyihin Norjan kylmään ilmastoon sopeutuneisiin viljelykasveihin. Joihinkin maataloustuotteisiin sovelletaan myös korkeita tulleja tuonnin rajoittamiseksi ja paikallisen elintarviketuotannon tukemiseksi.
Maataloustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Maitotuotteet (HS-koodi 04)
- Tullimaksu: 0–30 %
- Norja soveltaa merkittäviä tulleja maitotuotteisiin, kuten juustoon, maitoon ja voihin. Tullimaksu vaihtelee tuotteen mukaan, ja esimerkiksi juustolle asetetaan korkeat tullit (jopa 30 %) paikallisten maidontuottajien suojelemiseksi. Joillekin jalostetuille maitotuotteille voidaan soveltaa alennettuja tulleja.
- Liha ja lihatuotteet (HS-koodi 02)
- Tullimaksu: 0–40 %
- Lihan, erityisesti naudan- ja sianlihan, tuontiin sovelletaan 0–40 prosentin tulleja lihan tyypistä ja palasta riippuen. Näiden korkeiden tullien tarkoituksena on suojella Norjan lihantuotantoa, joka keskittyy pääasiassa lampaisiin, sikoihin ja nautakarjaan.
- Viljat ja jyvät (HS-koodi 10)
- Tullimaksu: 5–20 %
- Norja tuo maahan huomattavia määriä viljoja, kuten vehnää, ohraa ja kauraa. Näiden tuotteiden tullit vaihtelevat 5 prosentista 20 prosenttiin, ja ne ovat välttämättömiä elintarviketuotannolle ja eläinten rehulle.
- Vihannekset ja hedelmät (HS-koodi 07)
- Tullimaksu: 5–10 %
- Vihanneksien ja hedelmien tullit ovat suhteellisen maltilliset, yleensä 5–10 %. Norja tuo maahan merkittäviä määriä hedelmiä, kuten omenoita, banaaneja ja sitrushedelmiä, sekä vihanneksia, kuten tomaatteja ja perunoita.
- Sokeri (HS-koodi 17)
- Tullimaksu: 10-20%
- Sokerin tuontiin sovelletaan noin 10–20 %:n tulleja. Norjassa on korkea sokerin kulutus henkeä kohti, erityisesti makeisten ja juomien osalta, mikä tekee tästä tuoteryhmästä merkittävän maan tullien kannalta.
Maataloustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti EU- ja ETA-maista
- ETA-jäsenenä Norja nauttii tullivapaista tai alennetuista tulleista monille EU-maiden maataloustuotteille, edellyttäen että tuotteet täyttävät EU:n sääntelystandardit. Esimerkiksi EU:n maito- ja lihatuotteille sovelletaan alhaisempia tulleja, ja tietyt hedelmät ja vihannekset ovat kokonaan vapautettuja tulleista.
- Tuonti kehitysmaista
- Norja soveltaa tullietuuskohtelua vähiten kehittyneistä maista (LDC) ja kehitysmaista tuotaviin maataloustuotteisiin yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) kaltaisten järjestelmien mukaisesti. Näiden tullietuuskohtelun tarkoituksena on edistää näiden maiden vientiä, erityisesti hedelmien, vihannesten ja trooppisten tuotteiden osalta.
2. Valmistetut tavarat ja teollisuustuotteet
Norjalla on hyvin kehittynyt teollisuuspohja, mutta se on edelleen riippuvainen teollisuustuotteiden, kuten koneiden, elektroniikan, kemikaalien ja autoteollisuuden tuotteiden, tuonnista. Teollisuustuotteiden tullit ovat tyypillisesti maltillisia innovaatioiden ja kilpailun edistämiseksi kotimarkkinoilla. Tuotteilla, joita ei tuoteta paikallisesti tai joita pidetään maan taloudelle elintärkeinä, kuten energiantuotantokoneilla, voidaan kuitenkin soveltaa alennettuja tai nollatullia.
Teollisuustuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Koneet ja laitteet (HS-koodi 84)
- Tullimaksu: 0–10 %
- Norjaan tuotaviin koneisiin sovelletaan tyypillisesti alhaisia tulleja. Näihin kuuluvat rakennuskoneet, maatalouskoneet ja teollisuuslaitteet. Tullit ovat yleensä 0–10 %, ja tiettyjen toimialojen välttämättömät koneet on usein vapautettu tulleista innovaatioiden ja kehityksen edistämiseksi.
- Autot ja osat (HS-koodi 87)
- Tullimaksu: 10–25 %
- Autoja, kuorma-autoja ja muita moottoriajoneuvoja verotetaan 10–25 prosentin verokannalla ajoneuvon moottorin koosta, päästöistä ja siitä, onko se täysin koottu vai osina. Norjassa myös asetetaan korkeampia veroja runsaasti hiilidioksidipäästöjä tuottaville ajoneuvoille osana ympäristöpolitiikkaansa.
- Sähkö- ja elektroniikkalaitteet (HS-koodi 85)
- Tullimaksu: 0–10 %
- Sähkötuotteisiin, kuten tietokoneisiin, televiestintälaitteisiin ja kodinkoneisiin, sovelletaan yleensä alhaisempia tulleja. Tulli on tyypillisesti 0–10 % tuotteen luonteesta ja markkinoiden kysynnästä riippuen.
- Kemikaalit ja lääkkeet (HS-koodit 29, 30)
- Tullimaksu: 0–15 %
- Kemikaaleihin ja lääkkeisiin, mukaan lukien lääkintätarvikkeet ja lääkkeet, sovelletaan kohtuullisia tulleja, tyypillisesti 0–15 prosentin välillä. Norjalla on vahva lääkesektori, mutta se tuo maahan suuria määriä lääketieteellisiä ja kemikaaleja, erityisesti terveydenhuoltoalalle.
Teollisuustuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti EFTA-maista
- EFTA-jäsenenä Norjalla on tullietuuskohtelu sellaisten maiden kanssa kuin Sveitsi, Islanti ja Liechtenstein. Nämä tuotteet voivat tuoda Norjaan tullitta tai huomattavasti alennettuun hintaan, erityisesti koneiden ja laitteiden kaltaisissa tuoteryhmissä.
- Tuonti Kiinasta ja muista Aasian maista
- Kiina on Norjan merkittävä teollisuustuotteiden, kuten tekstiilien, elektroniikan ja koneiden, lähde. Kiinasta ja muista Aasian maista peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan tyypillisesti vakiotulleja, elleivät ne ole oikeutettuja etuuskohteluun kauppasopimusten, kuten AfCFTA:n (Afrikan mannermainen vapaakauppa-alue), tai kahdenvälisten sopimusten nojalla.
- Tuonti Yhdysvalloista ja Japanista
- Yhdysvallat ja Japani vievät Norjaan myös erilaisia teollisuustuotteita. Näihin tuotteisiin voidaan soveltaa kohtuullisia tulleja, mutta ne hyötyvät usein poikkeuksista tai alennetuista tulleista niiden teknologisen tai teollisen merkityksen vuoksi.
3. Kulutustavarat
Kulutustavarat, kuten elektroniikka, vaatteet ja huonekalut, ovat välttämättömiä tuontituotteita Norjan korkean elintason kannalta. Vauraana maana, jossa on merkittävä keskiluokka, ulkomailla valmistettujen kulutustavaroiden kysyntä on korkea. Hallitus kuitenkin soveltaa tulleja joihinkin näistä tuotteista tukeakseen paikallista teollisuutta ja edistääkseen kestävyyttä.
Kulutustavaroiden keskeiset tariffikategoriat
- Elektroniikka ja sähkölaitteet (HS-koodi 85)
- Tullimaksu: 0–10 %
- Elektroniikkaan, kuten älypuhelimiin, televisioihin ja tietokoneisiin, sovelletaan yleensä alhaisia 0–10 prosentin tulleja, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia tuotteille, kuten lääkinnällisille laitteille ja televiestintälaitteille.
- Vaatteet ja jalkineet (HS-koodi 61-62)
- Tullimaksu: 10-20%
- Tuontivaatteille ja -jalkineille asetetaan 10–20 prosentin tullit. Tällä pyritään suojelemaan paikallista tekstiili- ja vaatetusteollisuutta, vaikka Norja tuo edelleen huomattavan määrän muotituotteita esimerkiksi Kiinasta, Intiasta ja Bangladeshista.
- Huonekalut ja kodintarvikkeet (HS-koodi 94)
- Tullimaksu: 5–10 %
- Huonekaluihin ja kodintarvikkeisiin sovelletaan tyypillisesti kohtuullisia tulleja, 5–10 %. Tuontituotteisiin, kuten huonekaluihin, kodinkoneisiin ja keittiövälineisiin, sovelletaan näitä tulleja.
Kulutustavaroiden erityiset tuontitullit
- Tuonti EU- ja ETA-maista
- Osana ETA-aluetta Norja voi tuoda tullivapaasti useimpia kulutustavaroita EU-maista. Tämä poikkeus ei kuitenkaan välttämättä koske tiettyjä ylellisyystuotteita tai Norjan ympäristöverojen alaisia tuotteita.
- Tuonti Yhdysvalloista
- Yhdysvallat vie Norjaan merkittävän määrän kulutustavaroita, erityisesti elektroniikkaa ja korkealaatuisia tuotemerkkejä. Näihin tuotteisiin voidaan soveltaa alennettuja tulleja kauppasopimusten nojalla.
4. Raaka-aineet ja energiatuotteet
Koska Norja on johtava öljyn ja maakaasun tuottaja, energiatuotteisiin, kuten öljyyn ja kaasuun, ei sovelleta tulleja. Muihin raaka-aineisiin, joita käytetään esimerkiksi kaivosteollisuudessa, metsätaloudessa ja energiantuotannossa, sovelletaan kuitenkin kohtuullisia tulleja kotimaisen tuotannon tai louhinnan kanssa kilpailevien tuotteiden tuonnin sääntelemiseksi.
Raaka-aineiden ja energiatuotteiden keskeiset tariffikategoriat
- Raakaöljy ja öljytuotteet (HS-koodi 27)
- Tulli: 0%
- Yhtenä maailman suurimmista öljynviejistä Norja ei käytä raakaöljyn tuontitulleja. Tietyt jalostetut öljytuotteet, kuten bensiini, diesel ja lentopetroli, voivat kuitenkin olla verojen tai tullien alaisia, jos niitä tuodaan suuria määriä.
- Maakaasu (HS-koodi 2711)
- Tulli: 0%
- Norjan maakaasun vienti on merkittävää, eikä se tyypillisesti tuo maahan maakaasua, joten tulleja ei yleensä sovelleta.
- Puutavara ja metsätuotteet (HS-koodi 44)
- Tullimaksu: 5–10 %
- Norja on merkittävä puuntuottaja, mutta se tuo edelleen maahan tietyntyyppistä puuta ja metsäteollisuuden tuotteita rakennus- ja paperiteollisuudelle. Tullimaksu on tyypillisesti noin 5–10 % puulajista riippuen.
Raaka-aineiden ja energiatuotteiden erityiset tuontitullit
- Tuonti EU- ja EFTA-maista
- Kuten muidenkin tuoteluokkien kohdalla, EU:n ja EFTA-maiden raaka-aineisiin sovelletaan alennettuja tai nollatulleja Norjan näiden alueiden kanssa tekemien kauppasopimusten ansiosta.
Maakohtaiset tiedot
- Maan virallinen nimi: Norjan kuningaskunta
- Pääkaupunki: Oslo
- Kolme suurinta kaupunkia:
- Oslo
- Bergen
- Stavanger
- Tulot henkeä kohti: Noin 78 000 USD (arvio vuodelle 2023)
- Väkiluku: Noin 5,5 miljoonaa
- Virallinen kieli: Norja
- Valuutta: Norjan kruunu (NOK)
- Sijainti: Sijaitsee Pohjois-Euroopassa Skandinavian niemimaan länsipuolella. Sen rajanaapureita ovat Ruotsi idässä, Suomi koillisessa ja Venäjä koillisessa. Rannikkoja rannikoilla ovat Pohjanmeri ja Barentsinmeri.
Maantiede, talous ja tärkeimmät teollisuudenalat
Maantiede
Norja on tunnettu upeista luonnonmaisemistaan, kuten vuonoista, vuorista ja pohjoisessa sijaitsevasta arktisesta tundrasta. Maalla on pitkä rannikko ja karu maasto, mikä tekee siitä erityisen sopivan esimerkiksi kalastukseen, matkailuun ja vesivoiman tuotantoon.
Talous
Norja on varakas kansakunta, jolla on korkea elintaso runsaiden luonnonvarojen, erityisesti öljyn ja kaasun, ansiosta. Maa on hallinnoinut öljyvarojaan menestyksekkäästi Government Pension Fund Globalin kautta, joka on yksi maailman suurimmista valtiollisista sijoitusrahastoista. Öljyn lisäksi Norjan taloutta tukevat kalastus, laivanrakennus, matkailu ja uusiutuvan energian teollisuus.
Suuret teollisuudenalat
- Öljy ja kaasu: Öljy- ja kaasusektori on Norjan talouden selkäranka, ja se muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta ja vientituloista.
- Merenkulku ja laivanrakennus: Norjalla on vahva merenkulkuteollisuus, mukaan lukien laivanrakennus ja logistiikka, joilla on keskeinen rooli maailmankaupassa.
- Uusiutuva energia: Norja on johtava uusiutuvan energian, erityisesti vesivoiman, käyttäjä ja keskittyy yhä enemmän kestäviin energiaratkaisuihin.
- Kalastus ja äyriäiset: Norja on yksi suurimmista äyriäisten, erityisesti lohen, viejistä, ja kalastusala on elintärkeä maan taloudelle.